Joulun satoa

Aika tehdä joululahjojen ruumiinavaus. Saimme ja annoimme kaikkea ihanaa ja hyödyllistä: kynttilöitä, kirjoja, maustehuhmarin, paljon suklaata ja kehitysmaahan kanan.

Sekaan mahtui myös kaksi timanttia.

Sain anopin siskolta (yli 70 vee) joululahjaksi pullollisen alapääsaippuaa. Pelästyin, että haisenko todella näin pahalle. Päätin heti kokeilla tököttiä. Pesun jälkeen olo oli kirjailmellisesti raikas. Tuntui kuin römpsäni olisi syönyt pussillisen Eucalyptus-pastilleja - taisin välttää alapääyskän!

Jos samoilla linjoilla jatketaan, ensi jouluna paketista paljastunee peräaukon valkaisuvoidetta.

Yksi ystävistäni ihan vittuillakseen antoi sirkalle* lahjaksi vaaleanpunaisen zu zhu princess -hamsterin, joka päästelee kimeitä ääniä. Jotenkin minusta tuntuu, että tämä lelu tulee katoamaan salaperäisesti. Näyttääkö tuo mainos jonkun muunkin mielestä siltä, että sen tuottaja on poltellut pari jointtia liikaa?



*) Sirkka on paljonpuhuva nimitys. Nimimerkki auRa kiteytti joulun lapsiperheen luona erittäin osuvasti:
(Oletteko nähneet niitä luontodokkareita, joissa heinäsirkkaparvi laskeutuu pellolle, sitten näytetään pari lähikuvaa syövistä sirkoista ja sitten ne lentää pois ja jäljellä ei ole m-i-t-ä-ä-n?…tuli vain mieleen.)


Toivottavasti teillä on ollut mukava ja edes jossain määrin rentouttava joulu. Sirkoilla tai ilman.

Tunnisteet: ,