Muutama kesken jäänyt kirja

Olen jo toipunut siitä, että Vickan on raskaana. Joke.

Joten vaihteeksi jotain ihan muuta: kesken jääneet kirjat. Olen tänä kesänä jättänyt kesken muutaman kirjan. Vika ei välttämättä lainkaan ole kirjoissa itsessään, vaan lukijassa.

Ensimmäisenä Anna Janssonin Haudankaivaja. Kirjavinkit.fi:n arvio löytyy täältä. Haudankaivaja on Janssonin Maria Wern -sarjan dekkari ja sijoittuu Gotlantiin. Kirjan alussa vanha nainen alkaa kaivaa hautaa ja löytää lapsen luita. Sitten naisen talo palaa, rikoskomisario Maria Wern käy akvarellikurssilla. Ja käy akvarellikurssilla. Ja käy vielä hieman akvarellikurssilla. Luin kirjaa muutaman luvun, mutta en päässyt tarinaan mukaan ollenkaan. Kun luen dekkaria, haluan jäädä siihen jumiin heti - haluan tulla viihdytetyksi, yllätetyksi ja pelotelluksi. Nyt pitkästyin ja kyllästyin. Otin pöydältä seuraavan jännityspläjäyksen, Remeksen Shokkiaallon, ja se nappasi minut koukkuun jo ensimmäisellä sivulla.

Toinen vastikään sivuun laittamani kirja oli Alexandra Salmelan 27 Eli kuolema tekee taiteilijan. (Ja siis valtavat propsit siitä, että Bratislavasta kotoisin oleva Alexandra on _opiskellut_ suomen kielen ja kirjoitti romaanin suomeksi. Mä en osaa kirjoittaa islanniksi vielä edes virheetöntä sähköpostia.)

Mutta kun se kirja oli mulle jotenkin liian postmoderni. Luin ensin muutaman luvun alusta, sitten selailin keskivaiheilta ja katsoin vielä viimeisenkin sivun. Erikokoisia fontteja, vuoropuhelua, minä-kerrontaa, tilitystä, listoja... Mä vaan en osannut lukea tätä kirjaa.

Jos teistä joku on lukenut jomman kumman mainituista, olisi mukavaa kuulla, mitä piditte :)

Muutoin kirjasyksy on alkanut mainiosti. Luen tällä hetkellä Hotakaisen uusinta, Jumalan sanaa. Se on MAHTAVA. Ostolistalla on pino muitakin kirjoja. (Olen niin samaa mieltä Inahduksen kanssa syksyn kirjalistasta, että en jaksa kopioida sitä tähän - Inan lista löytyy täältä.)

Ja tiedättekö - Islanti on kirjaihmisen paratiisi! Täällä julkaistaan maailman eniten kirjallisuutta asukaslukuun verrattuna. Suomessa luetaan paljon: vuodessa julkaistaan 2 nimikettä tuhatta asukasta kohti. Islannissa vastaava luku on yli neljä. Siis tuplat!

Ja loppuun pieni vinkki. Kirjoitin Reykjavíkista kirjallisuuttakin sivuavan matkajutun kesän (heinä-elokuun kesänumero) Imageen. Jos omistat iPadin tai iPhonen, saat maksutta kaksi edellistä Imagea (including tuon Islanti-jutun) ladattua lukulaitteelle. Minulle iPadista on alkanut oikeasti olla hyötyä nyt, kun sen kautta voi ostaa yhä useampia suomalaisia lehtiä. Luen Imagen lisäksi vempeleellä Suomen Kuvalehteä, Hesaria ja Annaa. Ja tietty e-kirjoja. Kyllä iPad vielä joku päivä maksaa itsensä takaisin...

Tunnisteet: ,