Tänään olisi kolmenlaista asiaa.
1)
Selvisin 1-vuotissynttäreistä. Kyllä meinasi usko loppua vääntäessäni korvapuusteja kello yksi lauantain vastaisena yönä. Mikä ihmisen ajaa tällaiseen? Päätin, että tähän hommaan en kyllä toiste lähde. Ensi vuonna teemana on KFC. (Onkohan tämä muuten vitsi?)
Nääpiö sai lahjaksi paljon mukavia vaatteita, rumpusetin (yee!) ja kirjoja. Ja tietysti paketista paljastui myös yksi paristoilla toimiva mölisevä muovikapistus. Miehen kanssa päätimme yhteistuumin laittaa roikaleen kiertoon. Mutta voi voi voi. Minä onneton menin painamaan play-nappulaa. Jäin koukkuun. Adoptoin myhäilevän virtahevon yöpöydälleni, aamujen tunnusmusiikiksi (video):
Aamun tunnussävelmä.
2)
Toinen asia liittyy kierrätykseen. Yritämme edelleen roikkua kiinni kymmenen lelun säännössä. Se on helvetin vaikeaa. Osa ylimääräisestä tavarasta on annettu tutuille, osa varastoitu kaappiin odottamaan. Jos asuisin Suomessa, liittyisin Netcycleriin. Se on verkkopalvelu, jonka kautta voi (Suomessa) antaa tai hankkia tavaraa ilmaiseksi tai tehdä vaihtokauppoja eli vaihtaa tavaraa toiseen tavaraan. Esimerkiksi pieneksi käyneet lapsen vaatteet voi vaihtaa isompiin. Tai vaikka kirjoituspöytään tai vessanharjaan. Palvelun käyttö ei maksa mitään - joten roina kiertoon ja kaapit tyhjäksi turhasta krääsästä. Koska tuen palvelun ideaa, otin heidän mainoksen tuohon blogin vasempaan sivuvalikkoon. Banneria klikkaamalla pääsee rekisteröitymään palveluun ja sitä kautta mukaan kierrätysrinkiin.
Älkääkä pelästykö, tarkoituksen ei ole täyttää tätä blogia mainoksilla. Vain hyvät kelpuutetaan. Netcycler auttaa tavaran määrän vähentämisessä, ja ekoilu on kannatettavaa. Ja tuon Puodin kautta taas olen löytänyt nastoja paitoja. Kuten tämän älä koske mun mahaan -klassikon.
3)
Kolmanneksi, sain viimeinkin puristettua aikaa kirjan lukemiselle.
*Kirjatärppi*
Luin äsken Laura Honkasalon Eropapereista viimeisen sivun. Se oli Hyvä Kirja. Surullinen, ahdistava, pahoinpitelevä. Sen lukeminen todella jätti jäljen. Avioliiton rikkoutuminen, isän uusi tyttöystävä ja isän outo muuttuminen tutusta isästä itsekeskeiseksi mulkeroksi on kuvattu kirjassa taitavasti, ja voisin sanoa jopa aidon tuntuisesti. Eropaperit on tähän mennessä Honkasalon paras kirja.
Kyytipojaksi voi lukea vaikkapa Jätetty-blogia, jota olen seurannut sen perustamisesta lähtien. Blogissa "Hannele" kertoo tarinansa, jonka yhtenä päähenkilönä on uuden elämän aloittanut mies, Hannelen ex. Totuus on välillä kirjojakin kummallisempaa.Tunnisteet: tuotetarpeita, v-aiheinen tavara, vaateongelmat, vaateratkaisut, vauva, yleinen hapatus