Vanhemmat tarvitsevat omaa lomaa

Olen sitä mieltä, että vanhemmat tarvitsevat myös omaa lomaa. Rosa Meriläisen kolumni Hesarissa tosin perusteli hyvin sitä, että myös lomailu YHDEN lapsen kanssa voi olla rentouttavaa (jutun voi lukea täältä).

Oma loma voi olla päivän, viikon tai vaikka kaksi tuntia. Minun kahden viikon lomani* alkaa huomenna. Olen helpottunut ja innoissani. Mies ja lapsi lähtevät anopin kanssa kotiin maanantaina - minä jään Helsinkiin kahdeksi viikoksi. Siis 15 päivää aikaa tehdä töitä, lenkkeillä, joogata, käydä kirjakaupoissa, nähdä kavereita, istua kaljalla, kävellä kaupungilla ja jutella ystävien ja kavereiden kanssa. Siis tehdä kaikkea sitä, mikä tavallisessa arjessa vaatii järjettömän määrän etukäteissuunnittelua.

Lomasta tekee mahdottoman ihanan se, että tiedän, että kahden viikon kuluttua olen helpottunut ja innoissani, kun pääsen taas takaisin kotiin.

*) Loma on siis tietysti joustava käsite. Muistikirja pursuaa tekemättömiä töitä...hmph.

 

Lukuelämyksiä

Olen rakastunut. Kohde on tällä kertaa Jo Nesbö. Olen lukenut äijän raapustuksia puolitoistatuhatta sivua viimeisen parin viikon aikana. Lumiukko, Panssarisydän ja Veritimantit. Olen oppinut tuntemaan Harry Holen ja tiedän nyt vähän paremmin, millainen kaupunki Oslo on (pl. psykopaatit sarjamurhaajat). Skotlantilainen rikoskirjailija Ian Rankin sanoi muuten jossain lehtihaastattelussa, että paras tapa tutustua ennalta tuntemattomaan kaupunkiin on lukea sinne sijoittuva dekkari. Suosittelen!

Seuraavaksi aion katsoa pari vuosikymmentä taaksepäin ja kaivaa kirjahyllystä Per Wahlöö ja Maj Sjöwallin teoksia.

Olisi kiinnostavaa kuulla, kuka on teidän suosikkinne pohjoismaisista rikoskirjalijoista?

Tunnisteet: , , ,