Mitä ihmettä lapsi syö?

Kyllä, imetyksen lopettaminen oli ihanaa. Tissibaarin laitettua lapun luukulle - tai siis anteeksi; päästyäni eroon niistä kamalista lapuista - tulin uuden ongelman eteen.  Mitä vauva syö? Nestlen mukaan heidän monipuolisia sörsseleitään (ja vain 2 euroa purkki - doh, siis omenasoseesta).

Mössäsimme banaania, omenaa ja päärynää. Hyvin teki kauppansa. Menuuseen lisättiin puuro. Homma sujui niin vaivattomasti, että  lopulta huomasin kääpiön vetävän neljättä viikkoa putkeen puuroa, banaania ja purkkimaitoa. Aikamoinen pirtelödieetti. Anoppi vihjaisi, että sillehän voisi alkaa antaa jo vaikka muusattua perunaakin. Ja vaikka kukkakaalia tai parsakaalia. Meinasin vajota maan alle. (Ipanan onneksi hän tosiaan viettää arkipäivät siellä anopin luona hoidossa.)

Noh. Menin kauppaan ja ostin perunan, bataatin, kaalia ja porkkanoita. Keitin kotona vihannessopan ja annostelin sen muovikippoihin. Ipana meinasi tukehtua jo 2mm x 2mm kokoiseen porkkanapalaan. Olin pyörtyä kauhusta. Seuraavana päivänä menin jälleen kauppaan ja ostin sauvasekoittimen. Nyt tukehtumispelossa muusaan joka ikisen ruuan sellaiseksi mössöksi, että sen voisi vetäistä huiviin pillillä.

Jos tätä vuodatusta lukee joku vastaava tumpelo, joka painii saman ongelman kanssa, niin tässä tähän asti opittua: selviytymisvinkit 9 kk ikäisen nakkisormen ruokalistaan. Asiasta enemmän tietävät: kirkaiskaa, jos tämä menu on teidän mielestä aivan täysin päin persettä.

Aamu: Puuroa ja muusattua päärynää. D-vitamiinit. 1 h kuluttua ruuasta tarjoillaan tuttipullo con leche.

Aamupäivä: Lounas. Perunaa, porkkanaa jne. vihannesta survottuna. Joskus heitän sekaan pari murua jauhelihaa, tai muutaman kypsän linssin. Vettä ruoan kanssa.

Iltapäivä: Maitoa.

Ilta: Illallisella puuroa ja banaania ja oliiviöljyä. Muusataan velliksi. 1 h kuluttua ruokailusta maitoa.

Anopin mielestä kääpiö voisi syödä jo ihan lusikalla tarjoiltavaa banaania ja haarukalla pehmennettyä perunaa. Mutta kun en minä uskalla. Pelkään että ruoka tarttuu kiinni kitalakeen tai kurkkuun, lapsi hengittää herneitä keuhkoihinsa ja kaikki menee muutenkin pieleen. Enkä mä osaa edes elvyttää. Saakohan lapsi  jotain traumoja siitä, että äidiltä saa pelkkiä vellejä?

*Kirjatärppi*

Wu-haa, kirjapakettini Suomesta saapui. Kävin kiinni kuin karkkipussiin: tungin kerralla suuhun niin paljon kuin mahtui. Aloitin sekä Riikka Pulkkisen Totta-kirjan että Taavi Soininvaaran Pakonopeuden. Kun syö paljon karkkia, on vedettävä välillä ruokaa, että pystyy taas vetämään karkkia. Ajattelin, että tuollaisen hentokielisen ja kauniin proosan lukemista sopivasti rytmittää kiihkeällä temmolla nautittava trilleri, jonka lauseet ovat kaukana kauniista, herkästä ja viipyilevästä. Ällöttävä ihmiskauppa ja latteat päähenkilöt viihdyttävät eri tavalla kuin ihmiskohtaloita pyörittelevä ja  harkiten kirjoitettu kertomakirjallisuus. Mutta pidän molemmista! On niin ihanaa olla näin törkeän ahne.

Tunnisteet: , , , ,