Iuuh, uskomatonta. Olen pitänyt tätä blogia kohta tarkalleen vuoden. Ensimmäisellä viikolla sivua käytiin katsomassa viisi kertaa. Olin todella onnellinen, että ne viisi löysivät tänne! Lukijoita on tullut jatkuvasti lisää. Nyt tällä sivulla on käyty jo melkein 85 000 kertaa. Neljäsosa Islannin asukasmääräästä siis tietää yksityiskohtia hiivatulehduksistani. Tämä on kuulkaa sitä digitaalista jalanjälkeä parhaimmillaan!
Tämän blogin kirjoittaminen on ollut todella kivaa. On ollut myös aivan ihanaa huomata, että muista on mukavaa lukea juttujani ja jopa kommentoida niitä. Minulta on aivan varmasti jäänyt vastaamatta joihinkin kommentteihin - ipana on varmaan juuri silloin alkanut huutaa, repiä vaippaansa tai vetänyt vesilasin kumoon. Ja sitten vastaaminen on jäänyt ja jäänyt. Tällaista se välillä on. Luen kuitenkin ihan kaikki kommentit ja pyrin aina vastaamaan niihin. Sillä yksin mesoaminen on tylsää.
Seuraavan parin viikon aikana täällä tapahtuu muutamia muutoksia ja yllätyksiä. Lupaan jo nyt, että en ala askarrella (kun en osaa) tai jakaa ruokareseptejä (osaan kokata vain toisten antamia ohjeita noudattaen). Eikä täällä jaella mitään äitiyskosmetiikkapakkauksia tai kestovaippanäytteitä. Mutta jotain kivaa kummiskin!
Minun suomea taitamatonta miestä aina kovasti kiinnostaa, mitä tänne kirjoitan ja mistä ihmiset vaihtavat täällä ajatuksia. En ihan kaikkea jaksa kääntää, mutta välillä jotain. Hän lupasi ensi viikolla osallistua blogin kirjoittamiseen. Olen tehnyt hänelle joukon kysymyksiä, joita olen halunnut kysyä raskaana olevan tai juuri synnyttäneen naisen puolisolta. Hän lupasi vastata kaikkiin kysymyksiini, myös noloihin. Eikä varmaan liene yllätys, että minulla on jo aika pino kysymysiä odottamassa. Ja jos te haluatte kysyä jotain, niin laittakaa kommenttiboksiin, lupaan välittää ne eteenpäin. Olisi kivaa saada kysymyksiä myös teiltä. Ensi viikon alussa siis avautuu mies.
Ihanaa kun on perjantai! Tänä viikonloppuna pakkaamme auton ja lähdemme ilman tietokoneita mökille pariksi päiväksi. Ensin miehen veljen kesämökille. Lauantaina jatkamme kaveriperheen mökille, jossa ajattelimme ottaa muutaman oluen. Vauva kulkee mukana - raportoin mökkikeikkojen sujumisesta myöhemmin. Tällä vuorenpeikolla nousee jo päästä savua:
Tunnisteet: yleinen hapatus
