Haaveni toteutuu puolittain. Lähden 2,5 päiväksi Englantiin siskojeni luokse; perheemme kuopus valmistuu yliopistosta. Niisk. Nääpiö jää anopin haltuun. Mahtavuutta. Aion istua aika monessa pubissa ja nauttia brittiläisistä siidereistä. Käyn myös ulkona syömässä ja luen rauhassa lehtiä. Otan mukaan yhden pienen kassin, jonne tulee yksi vaihtovaatekerta ja se kuuluisa rintapumppu. Vaikka lähden matkalle yhtä innoissani kuin kuukauden mittaiselle, jonkun muun maksamalle paratiisilomalle Tahitille, haluan päästä myös kotiin. Eikä kahden nestettä täyteen pumpatun ilmapallon kanssa pääse Lontoon puolen turvatarkastuksista läpi, koska nestettähän saa viedä vain desilitran kokoisissa pakkauksissa.
Vauva sen sijaan tarvitsee kaikennäköistä kahdeksi päiväksi (tilasin jo muuttoauton, joka roudaa kuorman anopille):
- Sitteri.
- Autoistuin.
- Maitoa.
- Pari tuttipulloa.
- 5 vaatekertaa.
- 25 kestovaippaa ja asiaankuuluvat muut kankaiset asiat.
- Vitamiinitipat.
- Rattaat.
- Rattaiden pussiosa.
- Oma peitto.
- Helistin.
[caption id="attachment_623" align="alignnone" width="300" caption="Olen matkoilla."]
[/caption]
*Kirjatärppi*
En jaksanut sittenkään lukea sitä Jari Tervon Myyrää, mun hauisvoimat eivät vielä riitä kyseisen kirjan pitelemiseen. Lainaan teoksen äänikirjana. Niinpä nappasin käteeni Koljatin. Ja myönnettävä on, että en ole pitkään aikaan lukenut mitään näin hauskaa. Voi jösses, meinasi tulla pissat housuun kahden sivun välein. Suosittelen kaikille, joille Suomen keskusta ei ole hengen ja elämän asia. Kyllä kirjassa tosin demareita ja kokoomustakin nälvittiin. Tuulimyllyjä mietiskelevän, EU-huippukokouksissa hujoppina huojuvan pääministeri Lahnasen rinnalla hohotuttavin hahmo oli ehdottomasti vessanpöntössä puhtoisena sukelteleva Stubb. Siihen jätkään kun ei paska tartu.
[caption id="attachment_624" align="alignnone" width="90" caption=""Tilasin wieninleikkeen.""]
[/caption]Tunnisteet: anoppi, miehen perhe, v-aiheinen tavara, yleinen hapatus
[/caption]