Läski ei lähde

On petetty olo. Olen vääntänyt tätä saatanan saliohjelmaa kaksi kuukautta, eikä mitään tapahdu! Siis ei yh-tään mi-tään. Paino on edelleen klassiset 69. Korpeaa lähteä sisälle nostelemaan painoja ja ähisemään johonkin jalkaprässiin, jos läski ei vähene ollenkaan. En ahmi herkkuja, syön vähän karkkia, pari kertaa viikossa vedän vähän jäätelöä ja muuten syön ihan normaalisti. Siis sellaisia suht pieniä annoksia noin 6 kertaa päivässä. Ja rintaruokinnankin pitäisi muka laihduttaa. Voi jumalauta... Rasvasoluni ovat harvinaisen pysyvää sorttia.

Joku vanha punttispete joskus tokaisi juoksun olevan parasta läskinestolääkettä. Inhoan juoksemista! Mutta koska en tykkää tästä maharenkaastakaan, päätin antaa periksi. Tuossa urheilu-postauksessani nimimerkki E. antoi linkin Porin kaupungin nettisivuilta löytyvään juoksuohjelmaan. Tänään oli päivä yksi. Aamulla marssin Lappeenrannan Prismaan ostamaan juoksukengät, iltapäivällä lähdin kampeamaan pururadalle. Hiki tuli jo ennen kuin ehdin pururadalle, mutta päätin yrittää. Eikä se yhteensä neljän minuutin juoksu nyt niin kamalasti päätä pakottanut. Hyvä aloittaa hiljaa, toivottavasti motivaatio säilyy tuonne viikkoon 11, jolloin vetäisen sen 10 kilsan lenkin.

Täällä Suomessa on muuten ihan helvetin kuuma. Islannissa on ollut hyvä sää toukokuussa - eli plus 10 astetta ja kylmä tuuli. Suomessa voi olla takapihalla shortseissa. Mieletöntä. Ihanaa, kun valkoinen läski ruskettuu vauhdilla. On täällä muutenkin ihan hyvä meininki. Söin aamupäivällä Lappeenrannan torilla riisipiirakan ja join puoli litraa sokeritonta Hartwallin jaffaa. Tuli ihan Suomi-olo.

Tulimme siis toissapäivänä rusinaperseen kanssa Suomeen suomen-isovanhempia moikkaamaan. Matkustus puolimetrisen kanssa on kyllä perseestä. Kokemuksia lentomatkailusta ja retkisängyssä nukuttamisesta seuraa perässä, kunhan tästä toivun... Nyt seuraa perslihasten venyttely.

Tunnisteet: , ,