Kärrynatsi

Jihuu, pääsimme viimein ulos vauvan kanssa! Ja jo ensimmäisellä kävelylenkillä mieheni on osoittautumassa kärrynatsiksi. Tiedättehän tyypin? Ruokakaupassa lastenvaunuilla on kätevä kiilata kaikki norsua pienemmät. Rattaiden kanssa voi myös kaduilla siirrellä toisia ihmisiä sivuun ja etuilla jonoissa. Papat ja mummot tekevät ihan samaa rollaattoreillaan.

Niin siitä miehestä. Ensinnäkin se halusi ensimmäisellä kävelyreissulla olla ohjastangossa kiinni. Mutta jo ensimmäisen sadan metrin jälkeen se alkoi tuhahdella väärin pysäköidyille autoille. Yksi keskelle jalkakäytävää parkkeerattu pakettiauto (ilmesesti muuttopuuhissa) blokkasi reitin. Mieheni kävi heti tietysti kysymässä lähellä seisoskelevalta kuskilta, että kuuluukohan tämä auto mahdollisesti teille, ja että voisikohan sitä ystävällisesti siirtää kun tästä ei mahdu rattaiden kanssa. Leukani tipahti polviin. Kyllä tässä vielä tovi menee, totesi lippalakkipäinen kuski sätkä hampaissaan. Kurkkasin vieressä olevalle autotielle. Se oli hiljainen. Ehdotin miehelle, että mitä jos koukataan kadun kautta kun ei täällä näy autoja missään ja annetaan tuon pakettiauton hoitaa muuttokuorma loppuun. Lopulta hän suostui, mutta mulkaisi tietysti ohi kävellessään kuskia. "Jos mä olisin ollut yksin liikkeessä, enhän mä ois päässyt tästä mihinkään." Oikeassahan se oli.

Huvittavaa, miten tilanteet muuttuvat. Veikkaisin, että kohta lastenrattaisiiime ilmestyy soittokello. Tai kunnon torvi. Kotona me ihastellaan vauvan piereskelyä ja naaman vääntelyä. Jos olisin kuullut nykyisen itseni lepertelyt kaksi kuukautta sitten, olisin oksentanut.

Olen myös kummasti alkanut kotiutua tähän sohvalle. Alkuhan oli vähän hankala. EmmaA:n verraton vinkki Tvkaista-palvelusta on osoittautunut kullanarvoiseksi. Olen nimittäin  jäänyt koukkuun Salattuihin elämiin, Seiskan uutisiin ja oikeastaan ihan kaikkeen. Tvkaistan lisäksi minua on viihdyttänyt www.zml.com-sivusto. Noin 40 eurolla saa ladata 200 elokuvaa/tv-ohjelmaa kuukauden aikana. Voishan noita ladata maksuttakin, mutta mä olen oikeasti niin käsi, että on osaa asentaa niitä ohjelmia, joilla pystyisi lataamaan ilmaisia kopioita. Ja siis onhan sitä vauvaakin ihan kiva katsella, mutta puolen tunnin tuijottelun jälkeen tekee jo mieli katsoa jotain muuta kuin vauvaa kiinni tississä. ZML:n ansiosta olen alkanut taas seurata Law & Order Special Victims Unitia, menossa on nyt kolmas tuotantokausi. Ice-T poliisietsivänä on kyllä aika koominen tapaus, varsinkin kun muistaa kaverin biisin Cop Killer. Niin ne näkökulmat muuttuu itse kullakin :D

*Kirjatärppi*

Lisää viihdettä. Lupaan perehtyä maailmankirjallisuuden klassikoihin kun vauva tuosta vähän kasvaa, mutta tähän mielentilaan istuu parhaiten viihdyttävä ja hyväntuulinen etsiväkirjallisuus, jonka päähenkilö herättää sympatiaa mutta on silti todentuntuinen. Tarinoissa ei ole liikaa väkivaltaa, mutta ne koukuttavat silti. Tarinat kertovat jotain oleellista tapahtumapaikastaan ja sen kulttuurista. Lukukokemuksen kruunaa elävä kieli ja hyvä käännös. No joko arvaatte?

Kyse on tietysti Botswanaan sijoittuvasta Mma Ramotswe  -etsiväsarjasta. Alexander McCall Smithin luoma naisetsivähahmo pyörittää omaa etsivätoimistoaan. Sarjamurhien sijasta toimeksiannot liittyvät kadotettuihin kanoihin, uskottomien aviomiesten nalkittamiseen ja kadonneiden sukulaisten etsintään. Sarjan kirjat eivät ole huikaisevan jänittäviä, mutta niitä ei silti voi jättää kesken. Niissä koukuttaa luvun loppuun sijoitettujen halpojen cliffhangereiden sijasta jokin inhimillisempi tekijä. Kuten tieto siitä, saako Ramotswe autonsa korjattua vai ei, ja miten hän aikoo läksyttää työnantajansa varoja omaan taskuunsa laittanutta vilpillistä työntekijää. Näistä kirjoista tulee takuuvarmasti hyvä mieli!

Jostain syystä minulle tulee rooibos-teetä taukoamatta litkivästä Mma Ramotswesta mieleen oma äitini. Äitini ei tosin juo teetä, vaan kahvia. Teepannun sijasta hänen tavaramerkkejäään ovat puoliksi juodut kahvikupit ja alati päällä oleva kahvinkeitin. Äitini ei myöskään asu Afrikassa.

[caption id="attachment_377" align="alignnone" width="160" caption="Mma Ramotswe -sarjassa on 10 teosta, joiden kanssa kannattaa edestä rauhallisesti aikajärjestyksessä. Lukujen välissä kannattaa pitää pieni tauko ja mennä keittämään kuppi teetä."][/caption]

PS: Löysin Hesarin verkkosivuilta hyvän artikkelin Botswanasta ja Ramotswesta: "...'hei, tämä on luonnollista, tällaistahan Afrikan pusikoissa tapahtuu. Elefantti tekee, mitä se haluaa ja milloin sitä huvittaa. Se ei välitä, vaikka paikalla olisi George W. Bush.'"

Tunnisteet: , ,