Nolo-ostos

Paino nousee ja paikat leviää, niin siinä väkisinkin käy... Varsinkin kun kaupungin paras kahvila on askeleen päässä kotoa, ja sieltä on kätevä joka aamu hakea tuoreita voisarvia ja ihanaa kahvia jo ennen auringonnousua.

Urheiluohjelma pitää pääkopan  kasassa, mutta ei takapuolta. Niinpä päätin turvautua myös kosmetiikkateollisuuden kosmiseen sormeen. Se oli iso askel. Käytän vuodessa nimittäin yhteensä noin 100 euroa kosmetiikkaan. Pesen hiukset kerran kahdessa viikossa, enkä ole koskaan  ostanut mitään hajuvettä - ellei Body Shopin kookosöljyä lasketa mukaan. No, nytpä lipsahdin pahemman kerran...

Marssin kaverin kanssa Body Shopiin (kiitos vertaistuesta) ja menin ostamaan jotain aivan kamalaa. Nimittäin selluliittiharjan. Sen ostaminen oli nolompaa kuin kondomipaketin hankkiminen lähi-Siwasta 15-vuotiaana.

Ostin lisäksi vielä huulirasvaa ja pitkävartisen harjan, jolla voi raaputella jalkapohjia ja hieroa vatsaa. Kaktusharjan harjakset ovat muuten sen verran kovaa tekoa, että vauva varmaan tuntee hankauksen omissa persuksissaan. Ja koska Palmer´sin kookosrasva on loppumaisillaan, hankin myös kaakaovoidepuikon, joka on kuuleman mukaan (luin taas Vauva-lehden nettipalstaa) ehkäissyt monilla raskausarpien muodostumista.

Vähän sama juttu kuin silloin sen kondomipaketin kanssa: kassahihna ladataan täyteen kaikkea tulitikkuaskeista Lauantai-karkkipussiin, ristikkolehteen ja kuivattuihin banaanilastuihin. Ja hattivatit sinne jonnekin alle, muka huomaamattomasti.

Olin muuten näin lähellä ”   ” ostaa myös selluliittiöljyä, mutta myyjä ystävällisesti neuvoi sen tulevan tarpeeseen sitten vasta synnytyksen jälkeen kun paikat palautuu. Kaakaorasva kuulemma riittää ensi alkuun. Ihana myyjä, minun teki mieli tarjota sille oluet!

[caption id="attachment_98" align="alignnone" width="250" caption="Järkevä ostos. Tuubi maharasvaa."]cocoa_butter_stick[/caption]

[caption id="attachment_101" align="aligncenter" width="250" caption="Astetta tylympi harja. Aktivoi tuoteselosteen mukaan pintaverenkiertoa (?)"]Cactus Brush[/caption]

[caption id="attachment_102" align="alignright" width="250" caption="Nolostus. Fiksuna aikuisena kätkin selluliittiharjan katseilta piiloon vessanpytyn taakse. (Kuvat: Body Shop)"]sellulite massager[/caption]

Selluliittiharja. Camooooon.... Pistän tämän ostoksen hormon talkingingin -mappiin. Sinne samaan piikkiin mieheni on niputtanut myös pahoinpitelemäni pehmolelut, pulunpotkimispuheet (tästä lisää myöhemmin) ja jokaviikkoiset puolenyön potkuraivarit.

Eilen keksin, että miehen on pakko tulla mukaan mammajoogan paritunnille (hän suhtautuu joogaan ja joogassa laulamiseen äärimmäisen skeptisesti). Ehdotin hänelle myös joulupukkina esiintymistä tämänvuotisissa Suomi-juhlissa. Vastaukseksi sain osaan ottavan hymähdyksen: ei kai nyt täysin tarvitse sentään seota. Pehmolelun hakkaaminen on ihan normaalia, joulupukin näytteleminen ei. Onneksi ei tarvitse olla ainut epärationaalinen päätöksentekijä tässä taloudessa.

 



*Kirjatärppi*

Poliisina työskentelevän Marko Kilven Kadotetut-dekkari nimitettiin tänään Finlandia-ehdokkaaksi. Dekkari Finlandia-ehdokkaana, huisia! Suosittelen tutustumaan. Kirjassa on hyvää ja kriittistä pohdintaa nykypäivän julkisuudenhakuisuudesta. Kirjassa ei kuitenkaan pohdita BB-yhteiskuntaa valmiiksi pureskellulla ja ennalta arvattavalla asenteella, vaan teoksessa mennään syvemmälle käsittelemällä sellaisia asioita kuin rajattomuus ja vinoutunut vapauskäsitys (trust me, nämä sanat toimii kirjassa paremmin kuin tässä blogsissa).

Kaikki eivät ole Kilven uusimmasta tykänneet, mutta minusta oli mielenkiintoista lukea vähän syvällisempää suomidekkaria. Eikä minusta ainakaan kyseessä ole mikään Alibi-renkutus. Mieluummin olisin verrannut sitä vaikkapa johonkin Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-teoksiin. Kilven kirjoissa (esikoisromaani Jäätyneitä ruusuja ja Kadotetut) on mielestäni paljon yhteistä Harjunpää-sarjan kanssa: niissä mennään syvälle päähenkilön ajatuksiin ja ollaan vähän herkkiksiä.

Tunnisteet: , , , ,