Maha urheilee ja kasvaa ja tahtoo taas Berliiniin

En ole peiliin tuijottava neurootikko – paitsi aina silloin tällöin. Siispä asiaa läskistä, herkuttelusta ja liikunnasta.

Ylihuomenna on kätilökäynti ja punnitus. Puoli kiloa pitäisi kuulemma tulla viikossa. Vai muistankohan ihan väärin. Raskausviikolla 12 painoin 61 kiloa. Raskausviikolla 20 painoa oli vain 63 kiloa. Nyt on menossa...ööh... raskausviikko 28 tai jotain sinnepäin.  Eli painon pitäisi kai olla yli 65. Saapa nähdä. Raportoin lisää loppuviikosta!

Kiloista kuntoiluun. Olen sinnikkäästi koittanut pitää yllä edes jonkinlaista urheilurytmiä. Jos jämähdän sohvalle, tympiinnyn ja muutun räjähtäväksi ruutitynnyriksi. Sitä paitsi takapuoli on jo saanut mukavasti (lisää) selluliittia.  ”Ei se nyt niin kovin iso ole”, kommentoi mieheni kun kääntelin kankkujani peilin edessä. Heitin (pehmeällä) sukkakorilla. Ja joo, olen kyllä vähän herkutellutkin. Tavallisen ruoan lisäksi vatsaan uppoaa viikossa muutama voisarvi (muutimme juuri leipomon viereen, ei hyvä), puoli pakettia keksejä, puolisen litraa jäätelöä ja silloin tällöin karkkia. Ylimääräistä tuostakin herkkumäärästä kertyy meikäläisen vartalotyyppiin helposti, varsinkin nyt kun liikunta on jäänyt vähemmälle.

Olen koittanut pitää yllä tällaista liikuntaohjelmaa:

1)
Mammajooga kolmesti viikossa.
Plussat: Venyttely on kivaa. Opin käyttämään jumppapalloa, ja nyt haluan sellaisen kotiin. Joogassa tulee lämmin, mutta ei mitenkään hiki.

Miinukset: Kärsivällisyyteni ei meinaa riittää tähän meditatiiviseen joogaan. Astanga-joogaan tottuneelle lorujen toistelu ja käsien liikuttelu edes takaisin otsaluun päällä tuntuu vähän hassulta. Kaiken huippu on se, että täällä lauletaan! Argh, minä en laula julkisesti. En varsinkaan selvin päin, enkä varsinkaan joogassa.

2)
Mamma-aerobic kerran viikossa.
Plussat: Tulee hiki, mutta meno ei ole liian raskasta. Yhteisnolostaminen muiden jumppaajien kanssa on kumman rentouttavaa.

Miinukset: Jumppamatoilla äitejään ja muita hyppelijöitä tarkkailevat vaippahousut häiritsevät intensiivisellä tuijotuksellaan. Kakan hajuun kestää tottua. Musiikki on aivan kamalaa.

3)
Kävelen kaikki alle kahden kilsan matkat. Jos sää on viikonloppuna kiva, mennään poikaystävän kanssa yhdessä kävelylle.
Plussat:
Halpaa ja nopeaa, ei tarvitse raahata jumppakamoja mukana eikä juosta aikataulun perässä.

Miinukset: Yleensä kun pitäisi lähteä kävelemään, minua laiskottaa tai ulkona on paska ilma. Musiikki motivoi, mutta sitäkään ei nyt ole saatavilla. Olemme nimittäin keskellä muuttohässäkkää ja iPodini latauspiuha on ”jossain laatikossa”, eli olen nyt kuukauden kuunnellut yhtä soittoa listaa, joka koostuu Maija Vilkkumaan parhaista, DJBB:n uusimmasta albumista, Ice-T:n 1990-luvun alun hiteistä ja Reggaton-kokoelmasta, jonka ostin Kuuban-matkalta muistoksi muutama vuosi sitten. Nyt tuo sekasotku alkaa jo ärsyttää. Plus poikaystävä loukkasi juuri jalkansa, joten joudun tekemään viikonloppukävelyt yksin. (Tästä vois ehkä päätellä, että mulla ei oo yhtään kavereita. Mutta ei hätää, kyllä mulla on muutama, mutta niitä ei vaan koskaan saa raahattua ulos samaan aikaan kun itsellä on motivaatiota.)

 



*Kirjatärppi*

Matkalla Berliiniin? Ai ei. No ei se mitään, kannattaa silti lukea venäläissyntyiseltä, nykyään Berliinissä asuvalta Wladimir Kaminerilta ainakin Ryssädisko, Schönhauser Allee ja Berliinin matkaopas uteliaalle turistille.

Wallu-sedän tausta on aivan mahtava. Ukko muutti Berliiniin vuonna 1990 eikä osannut sanaakaan saksan kieltä. Ja nyt hän on yksi maan suosituimmista kirjailijoista. (Miksei mulle koskaan käy näin?)

Teoksissaan Kaminer sekoittaa omaelämänkerrallisia havaintojaan venäläisestä ja berliiniläisetä yhteiskunnasta. Ryssädiskossa kertoja tarinoi  eri puolilta maailmaa Berliiniin muutaneista ihmisistä. Kirjaa lukiessani minulle tuli ihan sellainen olo, kuin venäläisittäin saksa murtava viiksekäs Wladimir olisi istunut kanssani tuopin ääressä baarissa Prenzlauer Bergissä hirveässä tuubassa kertomassa sairaan hyviä juttuja kavereistaan. Berliinin matkaopas uteliaalle turistille taas on toimiva matkaopas ja antaa käytännön vinkkejä mm. baareista.

Jos et ole aikaisemmin käynyt Berliinissä, lue heti nämä kirjat! Sen jälkeen sinunkin on ihan pakko päästä. (Kokemukseni mukaan Blue1:lla ja Air Berlinillä pääsee edullisimmin.)


 

Tunnisteet: , ,