Selailin Olivia-lehden tyyliblogia ja silmiini osui nahkahousujuttu, jonka valokuvassa kuudennella kuulla oleva mallimimmi käyskenteli korkokenkiin ja tiukkoihin nahkahousuihin pukeutuneena. Aika suoritus raskaanaolevalta.
En ole koskaan ollut mallimitoissa - pituutta on reilut 160 senttiä ja painoa sporttiset 60 kiloa. Mutta ennen raskautta näytin hyväkuntoiselta ja minulla oli vatsalihakset! Onneksi olin varautunut tulevaan, sillä rakas lääkäriystäväni valaisi minua raskauden ensimetreillä ensimmäistä kertaa raskaana olevan aktiiviurheilijan kehon muutoksista. Aluksi vauvan alku kuulemma asettuu jotenkin kohti selkärankaa, kun vastalihakset estävät vatsan työntymisen ulospäin. Jossain vaiheessa vatsalihakset kuitenkin antavat periksi keskeltä (en heti ihan tajunnut,miten se on mahdollista - leviääkö sikspäkki kylkiluiden päälle vatsaummun venyessä vai mitä häh) ja maha pulpahtaa esiin. Voin kertoa, kuinka kävi: vastalihaksia ei enää ole olemassa, ne ilmeisesti hävisivät jonnekin sisuskalujen sekaan, mustaan aukkoon.
Minulla on nyt viides kuukausi menossa. Painoa ei ole raskauden aikana tullut tähän mennessä lisää kuin neljä kiloa, mutta ei kyllä toivoakaan, että näyttäisin jotenkin hehkuvalta. Olen näyttänyt ehkä kuumana käyvältä hehkulampulta vetäessäni kapealahkeisia housuja jalkaan. Ja eilen niistä repesi haara. Hermojariistävä ritsautus kuului, kun kumarruin ruokakaupassa ottamaan alahyllyltä muropakettia. Onneksi alushousut olivat samaa väriä housujen kanssa, joten pääsin suurin piirtein nolostumatta kotiin.
Kaikki tuntemani jo synnyttäneet naiset väittävät hehkuneensa raskaudensa aikana. "On niin siistiä kun kerrankin ei tarvitse vetää vatsaa sisään." (Siis mitä hemmettiä - vetääkö naiset yleensä vatsaansa sisään 24/7 julkisilla paikoilla liikkuessaan? Ei ihme, jos on vatsakipuja...) Onneksi joku kyseisessä Olivia-lehden blogipostauksessa täräytti, että "raskaana ollessaan on EpäTilassa, turvonnut ja tursottava lehmä. Hehkuista en ole kuullut kuin elokuvissa. En hanki enää lisää lapsia koska vuosi valaana on vaan niin karmaiseva kokemus. Ja hyvää syksyä kaikille:))" Ihanaa, että meitä on muitakin!
Minä nimittäin lukeudun ihan reilusti siihen sakkiin, jota tämä joka puolelle leviävä vatsa ja kuivuva hiustukko ärsyttää.
Finnien määrä lisäntyy, tissit tursuavat ulos liiveistä (joo, pitäisi ostaa uusia, mutta en ole "ehtinyt") ja puserot nousevat navan päälle ja housut rullaantuvat makkaralle vatsan alle. Ihanaa! Vatsanahka kutiaa rasvaamisesta huolimatta, joten korkeavyötäröiset sukkahousut tuntuvat silkalta kidutukselta. Kamalinta tähän mennessä on raskaudenaikaisissa vaatehuolissa ollut se, että omat alushousutkaan eivät enää mahdu jalkaan. Tuntuu että alakerran tavarakin on turvonnut suuntaan jos toiseen. Olo on todella kaukana seesteisestä ja hehkuvasta.
Tähänastisena raskausluottovaatteena kodin ulkopuolella on toiminut H&M:sta ostettu musta, pitkähihainen, polviin asti ulottuva mekko, joka asettuu jotenkin paikalleen kiristämättä mutta näyttämättä silti teltalta. Boyfriend-farkut eli mieheni vaatekaapista nyysityt lökäpöksyt ovat toinen tämän hetken luottovaate: kun housuja roikottaa lanneluilla ja päälle kiskaisee pitkähelmaisen, mutta silti kapean t-paidan, olo tuntuu mukavalta, lähes tyylikkäältä.
Rakas kanssaraskaanaoleva lukija, missä vaatteessa näytät raskaana ollessasi parhaalta?
*Kirjatärppi*
Kutisevien vatsanahkojen ja turvonneiden nännipihojen kismittäessä kannattaa ajatella täysin muita asioita ja ottaa kirja käteen. Kunnon tujaus talousteoriaa saa univaikeuksistakin kärsivän kuorsaamaan - paitsi ei tämä kirja!
Nappasin toissapäivänä kirjakaupsta mukaan John Perkinsin tunnustuksellisen teoksen Confessions of an Economic Hitman. Kirjaa lukiessaan suurten talousjättien - lähinnä Yhdysvaltojen - verhojen takainen kähmintä, korruptio ja kiristys saavat täysin uusia ulottuvuuksia. Kyse ei ole mistään radikaalista julistusteoksesta vaan Perkinsin omiin kokemuksiin perustuvasta kirjasta. Perkins on ennen talouskriitikoksi ryhtymistään tehnyt mittavan bisnesuran konsulttifirmassa, joka auttoi IMF:ää sen ajamien lainapakettien ja sopeutusohjelmien toteuttamisessa mm. Latinalaisessa Amerikassa.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on taas ajankohtainen - muutamille Itä-Euroopan maille ja mm. Islannille myönnettyjen luottojen ehdot haiskahtavat epäilyttäville.Tunnisteet: hormon talking, minä odotan, muutokset kehossani, raskaus