(Kuva: Yle / Fisher King)
Tunnustaudun totaaliseksi nordic crime -faniksi. Kun suosittelin hetki sitten joululahjakirjoja, ei ollut mitenkään yllättävää, että mukana oli monta dekkaria.
Olen lukenut läjäpäin pohjoismaisia dekkareita, katsonut Sillat ja Beckit ja Karpit ja Lisbet Salanderit. YLE:llä näytettävästä Sorjosesta tykkäsin erityisesti. Ensimmäinen ja toinen kausi olivat suorastaan mahtavia. Kiinnostavan omituisia päähenkilöitä, kammottavia rikoksia, jotka yleensä selvitettiin, ja kähmintää kunnallispolitiikassa. Meheviä yhdistelmiä ja sopivan paljon outoja yksityiskohtia. Ja toteutus oli wow! Upea suomalainen rikossarja, joka on kuvattu, leikattu, äänityöstetty ja ohjattu viimeisen päälle. Odotin todella paljon Sorjosen kolmannen kauden alkamista.
Katsoin Ylen Arenasta Sorjosen kolmannen kauden ensimmäisen jakson viime viikonloppuna. Olin sen jälkeen enemmän kuutamolla kuin noita-akka pääsiäisyönä ja avauduin fiiliksistäni Instani stoorien puolella. Sain kymmeniä viestejä, joissa ihmeteltiin ihan samaa. Mitä ihmettä tässä sarjassa oikein tapahtuu? Miksi uusi kausi alkoi niin omituisella tavalla? Vain ihan muutama tuntui ymmärtäneen, mitä kyseisessä ohjelmassa itse asiassa tapahtui.
Kun kerran innostun jostain televisiosarjasta tai kirjasta, otan sen aika tosissaan. Niinpä googlasin vimmatusti "Mitä Sorjosen kolmannen kauden ensimmäisessä jaksossa oikein tapahtui?". Katsoin ohjelman uudestaan ja juttelin kymmenien tyyppien kanssa Instassa. Kokosin havaintojen pohjalta päätelmäni tuon perin kummallisen jakson sisällöstä. Vertaistukea vaikeaan tilanteeseen! :D
Elikkäs.
Ensin ollaan kidnappaajan luoja. Kidnappaaja on jonkin sortin sadisti, joka kiduttaa naisuhrejaan. On talvi. Vaaleatukkainen naisuhri on selvästi raskaana.
Sitten näytetään vaaleatukkaista hoitoalan opiskelijaa, joka lukee lehdestä jonkun toisen tytön katoamisesta. Vaaleatukkainen opiskelija on itsekin ollut kidnappaajan uhri, koska hän tietää, mistä lähteä etsimään tätä kadonnutta tyttöä (huom: yhden lehtijutun perusteella). Blondi menee talolle, päästää brunetin siteistä, hakkaa paikalle tulleen miehen kuoliaaksi jollain esineellä ja lähtee haneen.
Sorjonen pyydetään paikalle auttamaan kidnappauskuvion selvittämisessä. Sorjojen löytää oikean syyllisen (se ei ollut se blondin kolkkaama tyyppi), mutta tätä oikeaa syyllistä ei saada tuomittua, koska todisteet eivät riitä. Brunetti uhri kävelee junan alle. Silloin on kesä.
Siellä täällä ollaan oikeussalissa käymässä läpi päähenkilö Katian ampuma-aserikokseen liittyvää syytettä. En oikein ymmärrä, miten se liittyy tämän jakson tapahtumiin, koska meno on jo valmiiksi niin sekalaista.
Sitten on taas talvi. Sorjojen on sairaalassa pian kuolevan vaimonsa kanssa ja mumisee.
Sitten näytetään taas sitä alussa siepattua blondia, joka ei siis ole enää raskaana mutta väijyy nyt lapsia leikkipaikan pusikossa. Näytetään kohtaus, jossa blondi hakeutuu lastenhoitajaksi perheeseen, jonka lapsen äiti hän väittää olevansa (hän kertoo tämän lapselle, ei perheen vanhemmille). Blondi katsoo työajalla videota, jossa kiduttaja kiduttaa häntä. Blondin lapsi näkee tämän ja sitten vahingossa (vai tahallaan?) blondi tekee henkirikoksen ja tyttö kuolee. En mene yksityiskohtiin, koska en katsonut niitä. Menen aina pahimmista kohdista yli silmät kiinni.
Tässä kohtaa muistin, että heiiiii! Se nyt kuollut tyttö on ollut mukana Sorjosessa ihan alussa. Televisiosarjan alussa nimittäin kerrottiin, kuinka Sorjonen aikanaan päätyi Itä-Suomeen. Kerrottiin tapauksesta, joka käsitteli pääkaupunkiseudulla lapseen kohdistunutta henkirikosta. Se oli Sorjosen jaksamiselle liikaa, joten hän päätti irtisanoutua ja muuttaa "rauhalliseen Itä-Suomeen" perheensä kanssa.
Sorjonen löytää blondin ja hänet luultavasti vangitaan (sitä ei näytetä).
Sitten ollaan taas sairaalassa, jossa Sorjonen on vaimonsa luona. Siellä käy myös heidän yhteinen lapsensa. Vaimo kuolee. Tai ainakin niin annetaan ymmärtää.
Tajusitko juonen? Ei se mitään! En minäkään.
Tässä ensimmäisessä jaksossa ei ollut minun mielestäni mitään järkeä. Monia osasia yhdistelemällä ja muiden selostuksista lopulta ymmärsin, että ensimmäisessä jaksossa ei tapahtunut nykyhetkessä mitään muuta kuin se omituinen Katiaan liittyvä oikeudenkäynti ja Sorjosen vaimon mahdollinen kuolema. Kaikki muu oli takaumia useiden vuosien varrelta. Jäin miettimään muun muassa seuraavaa:
Miksi blondi katsoi omia kidutusvideoitaan?
Miksi alkuperäinen sieppaaja ei jäänyt kiinni? Miksi hänestä ei kerrottu mitään?
Miksi Katian oikeudenkäynti piti sotkea tähän samaan 60 minuuttiin? Oliko sekin takaumaa?
Jos takaumia ripotellaan 8 vuoden, 7 vuoden ja 4 vuoden takaa, miksi niitä ei erotella mitenkään toisistaan? Tai laiteta selkeästi aikajärjestykseen?
Onko tästä tarkoituksella tehty näin outo?
Menikö leikkauspöydällä tavara sekaisin?
Tehtiinkö tämä kiireessä?
Käsikirjoittiko tämän jakson käsikirjoittajatiimin sijaan Sorjoseen investoinut pääomasijoittaja nousuhumalassa tai nukuksissa?
Oma mielipiteeni on, että televisiosarjan tai elokuvan tai kirjan juoni saa olla miten omituinen tahansa, se voi perustua ihan minkälaiseen epätodellisuuteen tahansa, mutta siinä on pakko olla jotain normaalissa elämässä tunnistettavaa, jotta sen tapahtumia pystyy seuraamaan ja jotta siihen pystyy kiinnittymään. Tästä jaksosta nuo normaalit tunnistettavat asiat puuttuivat. Tarinasta oli tavattoman vaikea saada selkoa, eikä sekavuus lähtökohtaisesti jaksa kiinnostaa.
Minua harmitti tämän ensimmäisen jakson epämääräinen poukkoilu niin paljon, että tekisi mieli jättää loput jaksot katsomatta. Mutta enhän sitä kuitenkaan tee, koska ihastuin tähän sarjaan niin kovasti silloin alussa.
Mitä mieltä olette muut sarjaa seuranneet? Ja hei! Jos tämä jakso meni teidän mielestä ihan toisella tavalla, jakakaa ihmeessä tulkintanne tähän alle. Olisi hauska kuulla, miten muut ovat tätä tulkinneet.
EDIT: myöhempien aikojen lisäys. Katsoin 3. kauden loputkin jaksot.
Olen nyt katsonut kaikki kolmannen kauden jaksot ja ilostuin, sillä ne olivat poikkeuksetta kaikki todella hyviä. Mielestäni taso oli hyvin samankaltainen ykkös- ja kakkoskausien kanssa. Jaksot 2 ja 3 toivat ruutuun tutun sarjamurhaajatyypin. Jaksoissa näkyi enemmän yksityiskohtaista väkivaltaa kuin aikaisemmissa jaksoissa. En tiedä huomasitteko muut, mutta yksi sarjamurhaajan kaameista tekosista oli viittaus klassikkokirja Amerikan Psykoon. Jaksot 4-6 muodostivat yhden tarinakokonaisuuden ja tämä kolahti itseeni eniten. Hyvä juoni, kiinnostava lähtöasetelma ja sopivan paljon kieputusta. Seuraava kahden jakson kokonaisuus oli vastenmielinen kuvaus uskonnollisen yhteisön mätäpaiseista. Loppuratkaisu yllätti ainakin minut. Sarja päättyy kaksiosaiseen tarinaan, jossa Sorjonen kohtaa jälleen sen puhelinliittymämyyjää muistuttavan sarjamurhaajan. Olen sen verran perinteinen viihteen kuluttaja, että kannatan onnellisia loppuja. Sellainen saatiin tässäkin.