Lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus

Kaupallinen yhteistyö: Plan International Suomi

Miksi hyväntekeväisyysjärjestöt tekevät sitä mitä tekevät? Miksi ne omistautuvat tietyille asioille? Mistä toiminnan oikeutus haetaan?

Nämä ovat oleellisia kysymyksiä. Harvemmin niitä päämääriä ihan hihasta ravistetaan. 

Ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen työ perustuu usein kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Niin myös Plan Internationalin, jonka toiminnassa olen itse mukana.


Tähän alkuun pieni paljastus hämyisiin opiskelijavuosiin... Opiskelin kauppisaikana kansainvälistä ihmisoikeusjuridiikkaa täällä Islannissa. Miksi ihmeessä, voisi joku kysyä. Koska aihe kiinnosti. Ja koska kansainvälisen oikeuden professorimme oli niin rautainen luennoitsija, että hän osasi vääntää vaikeimmatkin asiat ymmärrettävään muotoon ja lempeästi pakotti meidät opiskelijat lukemaan satoja sivuja ihmisoikeussopimuksia ja vastamaan niistä kertyneen tietämyksen kautta tunneilla esitettyihin case-kysymyksiin. Ne olivat tiukkoja ja hikisiä paikkoja, mutta niistä oppi.

Ihmisoikeusjuridiikasta ei koskaan tullut minulle työ enkä opiskellut sitä puolikasta vuotta enempää. Olen kuitenkin yhä edelleen todella tyytyväinen, että pinnistelin opintojen kanssa, koska kansainvälisten ihmisoikeussopimusten tuntemisesta ja kansainvälisen oikeuden perusteiden hahmottamisesta on ollut itselle konkreettista apua vapaaehtoisessa maailmanparannustyössäni ja toisaalta myös toimittajan ja somevaikuttajan ammatissa.

Maailmassahan ei ole olemassa mitään sellaista asiaa kuin yksien kansien väliin kirjoitettu kansainvälinen lainsäädäntö tai maailman jokaisessa maassa toimivaa kansainvälistä tuomioistuinjärjestelmää, jossa rangaistaan väärintekijöitä.


Kyse on enemmänkin yhden sateenvarjon alle kootusta sopimusten verkostosta. Esimerkiksi ihmisoikeuksiin liittyvät sopimukset kaikenlaisine lisäosineen muodostavat kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön. Sopimukset eivät automaattisesti koske jokaista maailman maata, vaan jokaisen maan pitää ratifioida sopimus (eli saattaa voimaan) omassa maassaan. Se tarkoittaa, että maa sitoutuu muuttamaan oman lainsäädäntönsä ja toimintansa sopimusta vastaavaksi.

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää huomenna 30 vuotta. Se hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20. marraskuuta vuonna 1989. Suomessa se on ollut voimassa vuodesta 1991 asti.

Tämä sopimus on siellä sateenvarjon alla yksi suurimpia: se on maailman laajimmin voimaansaatettu ihmisoikeussopimus. On vain yksi maa, joka ei ole ratifioinut sitä: Yhdysvallat (häpeä heille ja pari paksua kirosanaa tähän).

Myös Plan Internationalin työ perustuu lasten oikeuksien yleissopimukseen. 


Plan on lastenoikeusjärjestö, eli se tekee työtä lasten oikeuksien toteutumisen puolesta ja keskittyy sillä saralla muun muassa tyttöjen kouluttamiseen, koska sen työn kautta korjataan pahimpia epäkohtia ja parannetaan tehokkaimmin kaikkein köyhimpien asemaa. Olen kirjoittanut tästä aikaisemminkin, joten jos aihe kiinnostaa syvällisemmin, käy lukemassa juttuni tyttöjen koulutuksen tärkeydestä perusteluineen.

1. Kun tyttöjen koulutustaso nousee, he saavat parempia ammatteja ja tienaavat enemmän rahaa.
2. Kun naiset tienaavat enemmän rahaa, he käyttävät rahan perheen lasten koulutukseen ja paremman ruoan hankintaan. Perheen elintaso nousee.
3. Kun naiset käyvät töissä kodin ulkopuolella, syntyvyys laskee.
4. Kun lapsia on vähemmän, perheen lapset ovat terveempiä ja hyvinvoivempia.
5. Kun on enemmän rahaa ja terveemmät lapset, lasten koulutustaso nousee ja seuraava sukupolvi aloittaa paria askelmaa korkeammalta kuin heidän vanhempansa.
6. Kun satsataan tyttöjen koulutukseen, koko kansakunnan koulutustaso ja tulotaso nousevat. Köyhyys vähenee.

Lapsen oikeuksien sopimuksessa puhutaan myös koulutuksesta. Siellä sanotaan mm. seuraavaa (28 artikla):

Sopimusvaltiot tunnustavat jokaisen lapsen oikeuden saada opetusta, ja toteuttaakseen tämän oikeuden asteittain ja yhtäläisesti kaikille ne erityisesti; a) tekevät pakolliseksi perusasteen koulutuksen, jonka tulee olla maksutta kaikkien saatavilla.

Lapsen oikeudet ovat minulle tärkeitä, koska lapsen oikeus on aikuisen velvollisuus ja maailman tulevaisuus riippuu siitä, kuinka pienimpiä kohdellaan. Siksi olen mukana myös Planin toiminnassa.

(Kuva: Mikko Toivonen / Plan)

Tässä lopuksi vinkkaan vielä Planin haasteesta, jossa kannustetaan meitä kaikkia jakamaan omia ajatuksiamme lasten oikeuksien tärkeydestä.

Koska lasten oikeuksien sopimus on Planin työn perusta, Plan haluaa sopimuksen merkkipäivän kunniaksi tällä viikolla nostaa lasten oikeudet keskusteluun myös sosiaalisessa mediassa ja järjestää yhteistyötahonsa kanssa arvonnan. Kerro omin sanoin jossain somejulkaisussasi (esim. Instagramissa), miksi lasten oikeudet tai tyttöjen koulutus ovat sinulle tärkeitä. 

Jotta voit osallistua arvontaan, tulee sosiaalisen median julkaisusi olla julkinen, ja siinä tulee käyttää tunnisteita #lapsenoikeudet #plankummi/#tyttösponsori sekä @plansuomi. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Body Shopin Kamomilla-kasvolahja. 

Jos mietit, miksi juuri Body Shop, syy on se, että kyseinen yritys rahoittaa Planin kanssa Brasiliassa ja Indonesiassa projekteja, joissa tuetaan nuoria naisia kouluttautumaan ja pääsemään elämässään eteenpäin. Lisää Body Shopin ja Planin välisestä yhteistyöstä voit lukea täällä

Tunnisteet: , ,