Vuoden ensimmäinen myrskypäivä

Lennot paikalliselta kentältä on peruttu. Aamulla mentiin päiväkotiin kävellen ja katulampuista kiinni pitäen. Pampulalla oli hiihtolasit päässä, ettei lumirakeet sataisi silmiin. Lunta tulee kaikissa mahdollisissa ilmansuunnissa eikä tuuli osaa päättää, mistä päin sen pitäisi puhaltaa. Ehkä se ei noudata yleissitovaa sopimusta. Taivaalla kuuluu tuulen ujellus ja pulskien korppien raakkuvat äänet.


Työpaikan ikkunasta kun kurkkaan ulos, en näe, mistä vuori alkaa ja mihin taivas loppuu. Kaikki on vaan sellaista valkoista omituista hattaraa.

Ulkona ei liiku kävellen kukaan muu, paitsi me Reykjavikista tänne vuonoon muuttaneet kaupunkilaiset, joiden mielestä tämä on eksoottista ja jännittävää. Niin erityistä, että tultiin sen kunniaksi puolison kanssa juomaan paikalliseen kaffelaan viskillä terästetyt kermakahvit. Iltapäivätujausten jälkeen kävelen sitten kotiin ja toivon, että pysyn pystyssä.



Tällaisia päiviä on varmasti tulossa seuraavan puolen vuoden aikana paljon lisää. Ei haittaa yhtään!

Tunnisteet: ,