Isoakin unelmaa kohti mennään pienin askelin

Kaupallisessa yhteistyössä Storytelin kanssa

Miksi kirjoitan? En pelkästään siksi, että kirjoittaminen on mukavaa tekemistä. Tai siksi, että ajatteleminen on mahtavaa ja uusien ajatuspolkujen löytäminen jännittävää, koska sitähän kirjoittaminen on: ajattelemista.


Jos kirjoittaisin vain siksi, että nautin kirjoittamisesta, kirjoittelisin kaikki päivät ja päivän lopussa printtaisin tekeleet pöytälaatikkoon.

Kirjoitan siksi, että joku lukee kirjoittamiani juttuja ja saa niistä itselleen jotain. Seikkailuhetken, vertaistukea kinkkiseen tilanteeseen tai työvälineitä oman elämän muokkaamiseen mukavammaksi. Koen, että kirjoittamalla minä autan niissä asioissa, mistä minä oman kokemukseni ja aiheisiin paneutumisen takia jotain tiedän.

Kaikista kirjoittamistani kirjoista on tullut palautetta, mutta yksi kirjoista aiheuttaa palauteryöppyjä vielä vuosia ilmestymisensä jälkeen. Kirjoitin pari vuotta sitten Lähiksen Hannen kanssa Unelmahoommissa-kirjan. Tee itsellesi työ siitä, mistä pidät. Tuo kirja saa tyytyväiset lukijat lähetymään meitä yhä edelleen blogissa, Instassa, sähköpostitse ja ihan spontaanisti kadullakin ratikkaa odotellessa. Vau!



Kun suunnittelimme tuota kirjaa, tarkoituksemme oli antaa vinkkejä ja näkemystä kivan, palkitsevan ja inspiroivan työn - siis sen oman unelmahomman - ääreen.

Näköjään olemme onnistuneet, ainakin siltä tuntuu kun luemme niitä upeita viestejä, joita olemme molemmat teiltä saaneet. Olen printannut niistä osan talteen itselleni ja selailen niitä aina välillä, jos usko jossain työhommassa meinaa loppua. Ja välillä ihan vain saadakseni itselleni mukavan fiiliksen.

Tässä lukijapalautteista muutama:

Kiitos kun kirjoitit tuon kirjan. Sen rohkaisemana aloitin sivutoimisena tehdä harrastuksestani työtä ja nyt olen työelämässä paljon onnellisempi. Joku päivä ehkä siirryn yrittäjäksi kokonaan.

Aiheuttaa irtisanoutumisvaaraa! Luin kirjan, lähdin nykyisestä työstäni ja perustin oman yrityksen. Se oli mahtava päätös.


Olen aina luullut että olen omituinen kun en osaa päättää mitä haluan valmistumisen jälkeen tehdä. Tämän kirjan ansiosta sain lisää itsetuntoa ja ymmärsin että ei kaikkea tarvitse päättää heti. Silti voi pärjätä ja elää kivaa työelämää. Iso kiitos teille rehellisistä sanoista ja hyvistä neuvoista!

Tajusin tämän kirjan jälkeen, että tottakai minä voin vielä uudelleenkouluttautua ja kokeilla jotain muuta. Pienellä suunnittelulla se oli mahdollista ja nyt olen uudessa ammatissa. Viihdyn.

Tämän kirjan pitäisi olla pakollista luettavaa kaikissa oppilaitoksissa!!!
Siis juuri tätä olen halunnut! Olen halunnut kertoa kaikille, että ei "unelmatöiden" tekeminen ole rakettitiedettä. Olen halunnut kertoa oman esimerkin kautta, että ei ole pakko valita yhtä unelma-ammattia ja pettyä, jos ei pääsekään siihen. Tai pettyä, jos pääseekin unelmalta tuntuvaan työhön, mutta ei pidäkään siitä.



Olen halunnut näyttää sen, että vaikka omia unelmia pitää olla ja omiin unelmiin pitää uskoa, niille ei tarvitse eikä saa sokeutua. Hyvin usein on paljon fiksumpaa edetä pienin askelin ja vähitellen, kuin räjäyttää koko pakka uusiksi ja heittäytyä suin päin uuteen parempaan elämään. Kertalaakista heittäytyminen unelmien perässä on ihan ookoo, jos on megapaljon säästöjä tai joku muu elättää ja säästää eläkkeet. Harvalla näin kuitenkaan on. Unelma voi muuttua myrkyksi, jos sen jahtaaminen vie taloudellisen turvan. Siksi: isojakin unelmia kohti voi mennä pienin askelin.

Vastustan epärealistista unelmahöttöä, vaikka sana "unelma" on päätynyt kirjamme nimeen asti. Ihan tavalliset ihmiset ihan tavallisissa töissä voivat tehdä omasta työelämästään edes piirun verran kivempaa. Pienin askelin voi päästä elämään juuri sellaista elämää kuin itse haluaa.

Minulla meni siihen noin 15 vuotta. Joku toinen voi päästä jo vuodessa tilanteeseen, jossa elää omaa työelämäunelmaansa. Voi kestää kauemmin tai lyhyemmän aikaa; ei ole yhtä oikotietä joka toimisi kaikille.

Kysyin Instassa tällä viikolla, kuinka moni teistä on lukenut Unelmahommissa-kirjan. 58 % kertoi lukeneensa. Vau, ihan mahtava luku! Kun kysyin kuinka moni heistä, joka ei vielä ole lukenut, haluaisi lukea, yli 70 % vastasi kyllä. Mahtavaa! Ja ennen kaikkea: kiitos.




Teen kaupallista yhteistyötä Storytelin kanssa. Olenhan äänikirjojen himokuuntelija ja luen jonkin verran myös sähkökirjoja. Storytelistä löytyy myös suurin osa omista kirjoistani, sekä ääni- että sähkökirjoina. Sieltä löytyy myös Unelmahommissa, sekä e-kirjana että ääneen luettuna. Unelmahommien lukijana on huippuhyvä Sanna Majuri. Hänen miellyttävä äänensä vie tarinaa hienolla rytmillä eteenpäin.

Jos et vielä ole rekisteröitynyt  Storytelin käyttäjäksi, pääset tästä linkistä lataamaan maksuttoman kuukauden ja kuuntelemaan ja lukemaan esimerkiksi kirjamme Unelmahommissa! Kuukauden kokeilu ei veloita mihinkään. Eli jos kokeilun jälkeen tuntuu, että äänikirjat  ja -sähkökirjat ei ollutkaan oma juttu, tilauksen voi perua.


Näin kirjailijana olen todella tyytyväinen Storytelin kaltaisiin palveluihin. Kirjakaupoissa myydään uutuuksia. Hyllytilaa on rajatusti ja kierto on nopea. On pieni ihme, jos kirjaa löytyy kirjakaupan varastosta vielä yli vuoden kuluttua sen ilmestymisestä. Storytelin kaltaiset uudet tavat lukea ja kuunnella kirjoja auttavat myös kirjailijaa, koska kirja on kuunneltavana ja luettavana vielä useita vuosia ilmestymisen jälkeen.

Eli ihan näin kirjailijanakin suosittelen lämpimästi <3

Kuvat: studiokuvat Janita Autio

Tunnisteet: , , ,