On ollut jännä huomata, että matkailuaiheiset jutut keräävät eniten kommentteja täällä blogin puolella ja some-kanavissa. Viimeisen jutun -...

Valitsetko mieluummin suosituimman vai suosikkisi?

12.5.19 Satu Kommentteja: 3

On ollut jännä huomata, että matkailuaiheiset jutut keräävät eniten kommentteja täällä blogin puolella ja some-kanavissa. Viimeisen jutun - jossa dissasin keskivertoihmisten keskivertoarvioita - osalta tuli yllättävän paljon kipakkaakin palautetta. Niitä lukiessa tuli melkein hiki.


Matkailu näköjään herättää paljon tunteita. Vähän samaan tapaan kuin ruoka. Se miten matkustaa tai mitä syö, kertoo ihmisestä yllättävän paljon. Siis ei ihmisen kiinnostavuudesta tai hyvyydestä vaan elämäntyylistä, mieltymyksistä ja ajattelutavasta. Kun joku asia koskettaa lähes jokaista, siitä on jokaisella mielipide. Ihan ymmärrettävää.

Tämä Salamatkustajahan ei oudosta nimestään huolimatta ole matkablogi. Jos on pakko tägittää tälle paikallismedialle joku kategoria, se olisi varmaankin elämäntyyliblogi. Mutta onneksi elämäntyylissä ja matkailussa on todella paljon yhteistä.

Arkeni, kuten varmaan aika monen muunkin arki, on täynnä kompromisseja, "parhaiden mahdollisten" ja "vähiten vitutusta kasvattavien" päätösten tekemistä.  Kun minä vietän vapaa-aikaani ja menen vaikkapa matkalle, haluan tehdä omina hetkinäni matkalla juuri sitä mitä minä haluan. Arvostan omaa aikaani niin pitkälle, että kun käsillä on sellainen vapaahetki, josta saan päättää ihan itse, en halua käyttää sitä yhtään mihinkään muuhun kuin siihen, mitä ihan oikeasti haluan.

Voin aivan hyvin mennä Pariisiin näkemäättä Eiffel-tornia. Viimekertaisella Pariisin-reissulla minua jopa otti päähän se, että puoliso halusi käydä tornilla ja Notre Damella. Minua ne eivät kiinnostaneet risun vertaa.

Asuin Barcelonassa pari vuotta ja olen käynyt siellä matkalla kymmenisen kertaa, mutta en ole kertaakaan mennyt Sagrada Familiaan sisälle. Koska en todellakaan aio käyttää aikaani jonottaakseni paikkaan, josta en ole niin kovin kiinnostunut.

Helsingissä menin Temppeliaukion kirkkoon kerran kuuntelemaan yhtä upeaa mieskuoron joulukonserttia. Mutta en menisi vain katsomaan rakennusta. Kun eivät rakennukset pahemmin hotsita.



Miksi tehdä tai suorittaa mitään asiaa - työtä, perhettä, harrastusta, lomamatkaa, kulttuuria, kävelylenkkiä tai museota - sen takia, että asian olettaa olevan suosittua ja tavoiteltavaa? Pahimmassa tapauksessa siinä hommassa vajoaa elämänmittaisten kompromissien suohon, ja kun siellä alkaa pyristellä, uppoaa ja muuttuu turpeeksi. Ja sen jälkeen päätyy Keskustan puolueohjelmaan.

Jos puutarhanhoito ei kiinnosta, ei kannata hankkia puutarhaa, kirjoitti kerran Anna-Leena Härkönen johonkin kolumniinsa ja oli tuolla virkkeellä atomin ytimessä. Pätee myös matkailuun. Ja elämään.

3 kommenttia:

  1. Kävin nyt vasta lukemassa edellisen postauksesi. Olen ihan samaa mieltä, että Tripadvisor ei välttämättä tarjoa kovin rakentavaa kuvaa mulle hotelleista tai ravintoloista. Pari kertaa ravintolaa etsiessä sen perusteella, olen kääntynyt pois jo ovella tajutessani, että kyseessä on kylän kauhein turistimagneetti, jossa hyvästä ruuasta ei ole tietoakaan. Mutta Tripadvisorilla on puolensa, sillä se pitää sisällään tietoa monista kohteista, toisin kun nyt vaikka Tripsteri. Hieman sama ongelma koskee matkablogeja, joiden viidakosta on aika raskasta alkaa etsimään tietoa jos olen lähdössä vaikka Turkin Bozcaadan saarelle tai Kreikan kylään, jonka nimeä en osaa edes kirjoittaa. Niistä kun ei ole tietoa juuri missään muualla kuin Tripadvisorissa. Länsi-Turkin egeanalueelta kyselin juuri pari postausta sitten tietoja ja vinkkejä, sillä suomeksi tietoa ei juuri ole: https://ulkosuomalainenaiti.blogspot.com/2019/05/turkki-ei-ole-kiiltokuvaa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, oon ehdottoman samaa mieltä siitä, että Tripadvisorin vahvuus on se käyttöliittymä: mistä tahansa löytyy nopeasti tietoa tai noh, ehkä pitäisi sanoa "tietoa". Kaikki sellaiset matkailumediat, jotka on kuratoituja, ovat välttämättä suppeampia kuin sellaiset mediat, joihin sisällön luovat käyttäjät itse ja median itsensä tehtävä on pitää yllä platformia ja hankkia mainosrahaa. Tässä varmaan syy siihen, miksi sisältö edellä mennyt Lonely Planet ei aikanaan hävisi digiläsnäolossa näille uusilla matkavinkkisivustoille.

      Me ei Tripsterin kanssa haluttu alkaa apinoida esim. Tripadvisoria vaan alun alkaen oli se fiilis, että tehdään sisältöä niistä kohteista, jotka me tunnetaan oikeasti hyvin. Koko maailmaa ei voi käsitellä, mutta käsitellään se, mistä me tiedetään ja panostetaan vastuullisuuteen. Vastuullinen matkailu on lävähtänyt matkailun megatrendiksi aivan viime vuosina; ja tuollasissa käyttäjät luo sisällön -malleissa on aika mahdoton pitää yllä vastuullisen matkailun teemoja sisällössä, koska kukaan ei kuratoi sitä sisältöä.

      Apua, tämä alkaa kuulostaa luennolta. Lopetan :D

      Kiitos sulle kuitenkin hyvästä kommentista, arvostan!

      Poista
  2. Mä en kans ole koskaan ymmärtänyt sitä, että pitää kiertää ne kaikki nähtävyydet ja ottaa kuva Eiffel tornin edessä. Että voi todistaa käyneensä siellä vai miksi? Meillä on se onni, että melkeinpä kaikissa matkakohteissa on ollut joku tuttu jonka kanssa on luuhattu ympäri kylää ja istuttu paikallisessa yhdellä tai kahdella ja pysytty poissa turistirysistä. Budapestissä oltiin kaverin häissä ja sinne saatiin parhaat tipit kaverilta joka oli ollut siellä vaihdossa ja käytiinkin parissa sika mageessa ravintolassa ja baarissa. Eipä tuu paljon stressiä kun samoilee ja pööpöilee eikä tarvitse suorittaa mitään hyvä turisti- ohjelmaa.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?