Saavuimme eilen talvipurhjehdukselta takaisin maihin, tarkemmin sanottuna Ísafjördurin satamaan. Tulimme yhden päivän etuajassa, koska täksi päiväksi oli luonnonsuojelualueelle ennustettu niin märkää myrskyä, että hiihtäminen olisi ollut hankalaa ja matka meren yli melkoista keikutusta. Niinpä aikaistimme lähtöä vuorokaudella.
Ja täällä ollaan, maissa!
Vuokrasimme perheen kanssa talon pääsiäisen yli Ísafjördurista ja vietämme loman täällä musafestareilla ja paikallisia tapahtumia kierrellen.
Pitkäperjantain viettomme alkoi perinteisellä pääsiäismunan etsinnällä. Lapset juoksevat rastilta toiselle ja saavat kierroksen jälkeen palkinnoksi pääsiäismunan. Tällaisia munajuoksuja järjestetään pitkin Islantia pääsiäisen tienoilla ja tänään mekin kävimme hölkällä. Serkukset juoksivat jalkapallokentältä keskustaan retkeilykauppaan, hautausmaan vierestä pieneen metsikköön, pulkkamäkeen (jep, täällä on vielä vähän lunta) ja sitten maaliin, josta jokainen sai rasteilla leimattua lappusta vastaan pääsiäismunan.
Teki ihan todella hyvää tällainen pieni aamulenkki, koska nyt se suklaamunastelu alkaa. Islannissa on ollut tapana - jo minun puolisoni lapsuudessa - herkutella pääsiäisenä suklaamunilla, joista suurimmat ovat jalkapallon kokoisia. Suklaamunan sisään on kätketty karkkipommi: irtokarkkeja, lakusuklaata, riisisuklaata, lakritsinpaloja, marmeladia, tikkareita... Suklaamunan suklaa on useimmiten vaaleaa maitosuklaata, suklaalakritsia, tummaa suklaata ja nykyään on tarjolla vegaanisuklaamuniakin.
Osa lapsista potkaisee munan rikki (käärittyään sen ensin muovipussiin), osa pilkkoo munan nätteihin paloihin ja asettelee kulhoon, josta karkkia nautitaan pitkin pääsiäispyhiä. Jotkut haukkaavat aamulla ensimmäisen palan ja syövät loput pääsiäispäivällisellä jälkiruuaksi.
Islannissa valmistettiin ensimmäiset suklaapääsiäismunat 1920-luvun tienoilla ja siitä asti niiden koko on vain kasvanut. Eri valmistajat antavat munilleen erilaisia kokoluokituksia, mutta yleisin taitaa olla se, että pienin suklaamuna on numero 1 ja numero 7 on suurin. Kuvissa Pampulalla on koko 3 ja tuo toinen on seiskakokoa. Ruokakaupoissa suklaamunatornit alkavat hipoa kattorakenteita muutama viikko ennen pääsiäistä ja pääsiäisen jälkeen ne häviävät. Suklaamunia saa vain pääsiäisenä, ja siksi niitä pitää syödä kerralla paljon.
Jokaisesta suklaamunasta löytyy islanninkielinen elämänviisaus, joka kuuluu lukea ääneen muille huoneessa olijoille. Minun munastani löytyi seuraava: Þeim sjal úr garði fylgja sem maður vill að aftor komi. Eli jotakuinkin näin: Saata puutarhaan asti ne vieraat, joiden toivot palaavan takaisin kylään.
Seuraavaksi ajattelin syödä vähän suklaata.
Hyvää pääsiäistä eli Gleðilega Páska.
(Naurattaa tämä sama läppä ihan joka vuosi.)