Olen asunut täällä tuulisella laavakökkäreellä vuosikymmenen. Olosuhteet ovat pakottaneet sinä aikana tottumaan aika moneen asiaan. Pukeut...

Aidosti islantilainen - osa 12

10.12.18 Satu Kommentteja: 16

Olen asunut täällä tuulisella laavakökkäreellä vuosikymmenen. Olosuhteet ovat pakottaneet sinä aikana tottumaan aika moneen asiaan. Pukeutumaan lapasiin heinäkuussa, ääntämään sanan pähkinä (hnetur) siten että nenästä tulee ilmaa muttei räkää ja juomaan jouluisin vaalenruskeaa juomaa, joka on sekoitettu kotikaljasta ja appelsiinilimusta. 

Mutta tähän mä en pysty:


Riisipuuroa, jonka sekaan pilkotaan sisäelimistä tehtyä makkaraa. Se on lasten ja aikuisten lempiruokaa. Eihän kukaan islantilainen voi ymmärtää riisipuuroa ilman tätä vaaleanharmaata kiinteää ja aivan liian voimakkaalle haisevaa herkkua. 

Eilen laitoin lapsille lounaaksi. Kokkasin ja hengittelin suun kautta. Muksuja nauratti, minua oksetti. 



****
Islantilaisuudella muhinoivan Aidosti islantilainen -sarjan jutut blogista löydät tällä tunnisteella: #aidosti islantilainen

16 kommenttia:

  1. Pikkuveljeni suurinta herkkua lapsena oli riisipuuro minkä päälle piti viipaloida hk: n sinistä makkaraa

    VastaaPoista
  2. Joka maassa taitaa olla jotain ällöttävää syömistä, mistä muut kansat eivät tykkää. Kuulostaa ihan kamalalta tuo ruoka! Absurdi yhdistelmä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! Islantilaisille on kivaa yrittää syöttää esimerkiksi mämmiä...

      Poista
  3. Just luin Tuntemattoman Sotilaan, niin sota-aikana miehille jaettiin täälläkin jotain puuroa, missä oli seassa hevosenlihaa. En tiedä onko ollut vain pula-ajan ruokaa vai onko sitä syöty aiemmin enemmänkin, mutta onneksi ei ole jäänyt perinteeksi!

    Elli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nopea ja helppo tapa saada paljon energiaa eri muodoissa (rasvat, hiilarit, protskut)... Islanti ei ole sotinut 1940-luvulla, mutta pula kaikesta on ollut kova, joten tämänkin ruuan juuret ovat varmasti just tuollaisessa pula-ajan vaatimassa kekseliäisyydessä.

      Poista
  4. Mieheni kotimaassa Romaniassa suurta kansallisherkkua on mahalaukkukeitto, samean harmaa keitto jossa lilluu sitkeitä lehmän mahalaukun palasia. Erityisen suosittua tämä on ns. yöpalana tai krapularuokana. Kyllä ei ole vielä tähän ikään mennessä krapulassa mahakeittoa tehnyt mieli :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sitä voisi maistaa, mutta ei nyt herramunjee sentään krapulassa. Apuahhh.

      Poista
  5. En ole kyseistä - öö - herkkua kohdannut, mutta auttaisikohan jos ajattelisi risottoa?
    Mirja

    VastaaPoista
  6. 1994 Saksassa asuessamme saimme paikallisten ystäviemme avulla tutustus aitoihin saksalaisiin perinneruokiin - jännimmän risti mieheni lehmänvatsa-rock'n rolliksi, jonka vaihteleva koostumus ja purematuntuma pisti miettimään, millä vatsalaukku todella oli täytetty... sen jälkeen leberkäse on ollut piece of cake :D

    VastaaPoista
  7. Vastaukset
    1. Samaa mieltä. Yksi ainoita ruokajuttuja joita en ole voinut täällä kokeilla, ja jopa sitä perinteistä lampaanpäätäkin olen sentään tullut puraisseeksi.

      Poista
  8. Keskityin lähinnä ihailemaan lautasta. Lapsuudenkodissani oli samanlaiset. Saattaisi muuten jäädä syömättä tuo herkku.

    VastaaPoista
  9. Some one mentioned "cow boy rock roll" what is this?

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?