Säätäjä lähtee kesälomalle

Huomenna trooppiseen Suomeen, kuinka vallattoman ihanaa! Kun laukut oli melkein pakattu ja kaikki mukaan tulevat vaatteet melkein kuivina narulla, lähdimme illalliselle anopin luokse.  Hänellä on tapana tarjota matkaan lähtijöille paistettua kalaa lähtöä edeltävänä iltana. Se on ihana perinne. Ehditään vaihtaa kuulumiset ennen reissuun lähtöä eikä reissuun lähtijöiden tarvitse kokata ja tiskata viimeisenä iltana.

Tämä kuva viime kesän Hangon-matkalta on ollut jääkaappimme ovessa koko vuoden muistuttamassa seuraavasta kesästä.

Ajellessamme kotiin selasin pelkääjänpaikalla vimmatusti kännykkääni. Meilit, facebook, insta, meilit, facebook, hesari, insta, meilit, facebook, tekstarit, insta, muistilaput. Puolisoni katseli meininkiäni sivusta ja tokaisi kotiin tultuamme, että vaimon käytös näyttää hieman huolestuttavalta. Että olisikohan aikaa ottaa pikkuisen kännykkätaukoa lomalla, kännykkää vaan puoli tuntia päivässä. Se oli sellainen muka puolihuolimaton heitto, jonka kepeydessä saattoi aistia päättäväisen huomion, jota on mietitty pitkään.

Jep. Ymmärrän kyllä. Välillä minun on vähän vaikeaa keskittyä ja karsia ja rauhoittua tunnelman tiivistyessä. Etenkin juuri ennen vapalle laskua selaan vimmatusti kaikkia mahdollisia viestikansioita, muistilappuja, meilin draft-kansiota, jotta varmasti olen varmistanut, etten ole unohtanut vastata mihinkään tulenpalavaan viestiin ennen lomalle lähtöäni. Eihän minun vastaamisestani kenenkään elämä kiinni ole, mutta jotenkin sitä silti välillä uskottelee itselleen niin.

Kun kaikki digitaaliset muistiinpanovälineet ja somekanavat oli selattu puhtaaksi (siis akku loppui puhelimesta), käänsin huomioon itseeni. Eli kaivoin kylppärin laatikosta kaikki mahdolliset rentouttavat detox-naamiot, jotka laskevat kasvojen turvotusta, saavat ihon hehkumaan, pienentävät silmienympärysihon juovia ja kosteuttavat hiuksia ja virkistävät jalkoja ja saavat olon tuntumaan miljonääriltä. Ne ovat niitä pakkauksia, mitä en ole tänä vuonna ehtinyt vielä kaikkia käyttää, vaikka joka ilta kaappia avatessa on käynyt mielessä että nyt ehkä voisi kaivaa nestemäiset kurkut esiin ja RENTOUTUA.

Bioeffectin Eye Maskin olen aikaisemmin kokenut todella tehokkaaksi; ilme virkistyy, silmäpussit laskevat ja juovatkin ainakin näyttävät pienemmiltä.

Onneksi ennen lomalle lähtöä ehtii tehdä tämänkin. Kyllä vaan vähän itsekseni hymyilin tälle omituiselle toiminnalleni. Lomanhan voisi vain aloittaa olemalla ihan hiljaa ja unohtamalla kaiken muun paitsi perheenjäsenet, passin, lompakon, luurit ja äänikirjat.

Mutta en minä muka voi. Olen yrittämättä zen ehkä noin puoli minuuttia kerrallaan ja enempää en yritä, koska se tuntuisi pakotetulta. Siinä  alkaa kuitenkin vasemman jalan jalkapöytä vispata ja kertoa että voisi kyllä pikku hiljaa alkaa tapahtua jotain. 

Tökkään nyt koneen lataukseen siihen kännykän viereen ja kaivan naamiot pakkauksistaan. Sohvan vierellä on myös kynä ja vihko, koska ajattelin kirjoittaa muistiin suunnittelemani kuntopiiriohjelman. Tein nimittäin itselleni ja siskoilleni mökkitreenit seuraavaksi kahdeksi viikoksi. 

Anteeksi perhe, koittakaa kestää. Täältä me kohta tullaan!

Tunnisteet: