Ne asiat, joita ei voi saada, täytyy kuvitella, sanoi suomalaisten rakastama lastenkirjailija Marjatta Kurenniemi (1918–2004). Mielikuvitu...

Lastenkirjasuositus: leikkiä, joka on totta

8.5.18 Satu Kommentteja: 50

Ne asiat, joita ei voi saada, täytyy kuvitella, sanoi suomalaisten rakastama lastenkirjailija Marjatta Kurenniemi (1918–2004). Mielikuvitus rikastuttaa elämää. Todellisuutta ei kuulu paeta, vaan juju on tehdä siitä mielenkiintoisempaa, täydempää ja onnellisempaa mielikuvituksen avulla. 

Se on hienosti ajateltu. Ja se on yksi syy, miksi monista klassikkolastenkirjailijoista arvostan erityisesti juuri Marjatta Kurenniemeä.

Kaupallinen yhteistyö: WSOY

Löysin Kurenniemen teokset kunnolla kuitenkin vasta aikuisena. Äitini lähetti esikoiselleni lahjaksi yhden Anneli ja Onneli -elokuvan. Esikoinen ihastui kahden tytön seikkailuihin niin paljon, että vaati minutkin katsomaan elokuvan hänen kanssaan. Se oli merkityksellinen kokemus. Miten ihana lastenelokuva se olikaan! Siinä oli sekaisin fantasiaa, tavallista arkea, huumorin avulla nyrjäytettyjä ja todellisuudesta vieraantuneita aikuisia, fiksuja mutta ei kuitenkaan näsäviisaita lapsia ja ideologinen pohjavire, joka puhalsi läpi koko tarinan. 

Teosten pohjavire on sellainen, johon haluaa itsekin uskoa. Usko oikeudenmukaisuuteen, hyvin tekemiseen ja empatiaan. Uskoa siihen, että kukaan ei ole täysin paha, vaan ilkimys on usein väärinymmärretty ja olosuhteissa vinoon kasvanut. 

Ensimmäisen elokuvan jälkeen katsoimme myös kaksi muuta Anneli ja Onneli -elokuvaa - ja jäimme odottamaan, että tulisikohan joskus vielä neljäskin... Elokuvien katsomisen jälkeen ostin kirjakaupasta Suomen-tuliaisena Onnelin ja Annelin kootut kertomukset -satukirjan, jonka luin iltasatuina esikoiselle. Kirjoitin tuosta maagisen hyvästä kirjasta jutun loppuvuodesta. Juttu Onneli ja Anneli -kirjasta löytyy siis täältä blogista.


Tällä viikolla ilmestyi valloittava kokoelmakirja Toivoisin että asuisin kuussa (WSOY 2018). Kirjassa on kymmeniä Marjatta Kurenniemen lastensatuja ja runoja, jotka ovat ilmestyneet hänen kirjailijanuransa aikana. Kirja ilmesyi tällä viikolla, koska tällä viikolla vietetään Kurenniemen satavuotisjuhlavuotta. Sydämellisten, kauniiden, hauskojen ja koskettavien tarinoiden tahtia rytmittää Sanna Manderin herkullisen ihana kuvitus. Värikkyydellään ja taidokkailla yksityiskohdillaan puhuttelevat kuvat saattelevat tarinat vauhdikkaaseen lentoon. 

Marjatta Kurenniemen lastenkirjoissa minua koskettaa niin kovin moni asia. Runoissa on leikkisää, ihanaa rytmiä. Tarinoissa tapahtuu kummallista ja hauskaa, ei itsestäänselvyyksiä eikä perinteisiä prinsessa- ja ritarileikkejä. Niissä asutaan vadelmassa, vertaillaan tuulensuuntia ja onpa sellainenkin tarina, jossa norsu yrittää erottaa toisistaan nenän ja pyllyn. 

Kurenniemen saduissa taikuus ja tavallisuus kohtaavat kuin se olisi maailman luonnollisin asia. Jokaisesta tarinasta huokuu usko parempaan tulevaisuuteen, ennakkoluulottomuuteen, avarakatseisuuteen ja hauskanpidon tärkeyteen. 


Kurenniemen kielestä kauniin ja erityisen tekee leikkisä syke. Kieli on kuin tarinatkin: samoissa kääreissä vieri vieressä totta ja dadaa. Lauseet ovat lyhyitä ja yksinkertaisia mutta samaan aikaan hieman kummallisia ja sanonnat hassuja. Kujeilevan muotonsa ansiosta sanojen merkitys kasvaa isommaksi kuin vain yksittäisten sanojen summa. 

Perheessä, jossa Kirri-Mirri-Miuku-Mauku-Pirrinpoika-Puks asui, oli nimittäin kuusi lasta, ja jokaisella oli oma nimiehdotuksensa. Ja koska ei voitu päästä yksimielisyyteen, sai kissa kaikki nimet.

Ihan kuin jokainen teksti olisi teipattu huomioteipillä, jossa lukee: Ei se ole niin vakavaa. Elämässä pitää olla leikkiä. 

En tiedä oletteko te huomanneet, mutta olen koko viime viikon ajan lainannut Instagram-kuvissani Marjatta Kurenniemen runoista ja tarinoista pätkiä. Kun kaunis islantilaismaisema mykistää eikä sen kuvailuun ole ollut löytyä sanoja, on ollut suoraastaan välttämättömyys avata tämä kaunis kirja ja ottaa sieltä se lause, joka on halunnut tarttua mukaan.

Kuussa, niin luulen, on sellainen koulu,
jossa on aina kesä tai joulu.


Kirjoittamisen ja kielen ammattilaisena Kurenniemen realismia ja sekoilua sekoittavan kerronnan sujuvuus ja hienous saa ihokarvani nousemaan ihastuksesta pystyyn. Miten kukaan osaakaan sanoa sanottavansa noin hyvin ja siten, kuin se mitä haluaisi sanoa olisi vain yksi pieni ajatus, joka olisi pälkähtänyt päähän ja vaatinut tulla kirjoitetuksi. Taitava kirjailija saa hienot tarinat kuulostamaan niin helpolta, hetkessä syntyneiltä. 

Onnea edesmennyt, mielissämme satavuotias Marjatta. Suomalaisten kirjahyllyissä sinulla on aina keskeinen paikka.

Ja pian muuten kiinalaistenkin! Annelin ja Onnelin käännösoikeudet on nimittäin vastikään myyty Kiinaan. Ihanaa! Mitä useampi ihminen Kurenniemen tarinoita lukee, sitä enemmän maailmaan tulee iloa, ja se on tärkeää se.

Suurin lahja on mielikuvitus.

Tällä viikolla juhlitaan Kurenniemen satavuotisjuhlaa. Saan sen kunniaksi arpoa lukijoiden kesken yhden kirjan (yhden täällä blogipostauksessa ja toisen facebookin puolella). Kerro oma lastenkirjasuosikkisi ja perustele lyhyesti. Arvonta suoritetaan äitienpäivänä 13.5. ja voittaja saa kirjan postitettuna kotiinsa.

50 kommenttia:

  1. En ymmärrä miten minulla, Kurenniemi-fanitytöllä, on voinut mennä täysin ohi, että on tällainen kokoelma tulossa. KIITOS. Pakko hankkia - itselleni ja lapsille.

    VastaaPoista
  2. Minun ehdoton lastenkirja lemppari on Marikki katso lunta sataa. Siinä on vain kaikki kohdallaan. Mielettömän tunnelmalliset kuvat, joulun odotus, sisaruus, jännitys ja itkettävän kaunis loppu.

    Näin ulkosuomalaisena äitini suomenkielisiä kirjoja ei koskaan ole liikaa, eli voitto olisi todella toivottu.

    Esec

    VastaaPoista
  3. Omasta lapsuudestanikin on paljon kirjoja jäänyt mieleen, mutta kyllä uusissa suomalaisissa lastenkirjoissa on vain aivan mykistäviä helmiä. Moni olisi samalla viivalla, mutta sanotaan vaikka Inka ja saunaflamingo. Ihana tunnelma - kirjan lukemisesta vain tulee onnelliseksi.

    / Riikka A.

    VastaaPoista
  4. Kurenniemen tuotanto on mennyt minulta tyystin ohi, joten olisi jo aika tutustua! Lapsuuteni suosikkikirja on Viirun syntymäpäivä (Viiru ja Pesonen -kirjasarjasta). Ukon ja kissan dialogit sekä toistensa syyttely ja itsensä puolustaminen saivat minut nauramaan, ja saavat edelleen hymyn huulille. :)

    VastaaPoista
  5. Ninka Reitun kuvittama Sinä olet suoerrakas ❤️ Siinä on kuvitus ja tarina niin ihana että ei voi ku rakastaa!

    VastaaPoista
  6. Rakastan Muumeja yli kaiken, muita suosikkeja on esimerkiksi Saariston lapset ja juurikin Onneli ja Anneli. Kaikkia yhdistää mielestäni tietynlainen lämpö ja vallattomuus, mikä ihastuttaa ja lohduttaa vielä näin vanhempanakin.

    VastaaPoista
  7. Punaisen tuvan Annina Elsa Beskowilta on jäänyt lapsuudesta kivana muistona. Myös Petterin ja Lotan seikkailut samalta kirjailijalta. Marjatta Kureniemi on kyllä huippu. Onnelia ja Annelit luettu lapsille iltasatuina myös täällä. T. Leena

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh mitä virheitä! Annika pitäis lukea ja loput voitte korjata itse! ;)

      Poista
  8. Muista rakastaa pikkuinen kirjassa on liikuttava ja sointuva tarina ja siihen sopiva kuvitus.

    SM

    VastaaPoista
  9. Mun kestolemppari on ollut pienestä asti Pikku Heidi. Odotan jo että omat tytöt kasvaa vähän isommiksi että malttavat kuunnella iltasatua.

    Mona

    VastaaPoista
  10. Lapsuudessani muinoin suosikkitarinani olivat pohjoismaiden satukokoelmassa Hopeametsän linna ja sieltä erityisesti nokkelasta pojasta kertova oivaltava tarina Pinkeli. Siihen en kyllästynyt koskaan.

    Nyt luen lapsille Astrid Lindgreniä; Marikit, Ronjat, Eemelit ja muut luovat lapsille huikeita seikkailumaailmoja, joiden parissa on hyvä kasvaa.

    VastaaPoista
  11. Kurenniemestä en ollut kuullutkaan, (ehkä koska ensimmäinen lapsenikaan ei vielä kävele saati ryömi) mutta voi miten ihanalta kuulostaa! Mietinkin instan puolella kuka tämä Marjatta oikein on. Myit tuon kirjan kyllä mulle, aijon laittaa tämän ostoslistalle. Oma suosikki on ollut Ronja Ryövärintytär; rohkea omantiensä kulkija, joka viettää aikansa metsässä - metsä on ollut itselle myös aina tärkeä paikka.. ja ystävät ovat myös tärkeitä��

    VastaaPoista
  12. Lapsena leikin kaverin kanssa Annelia ja Onnelia, oli ihan lempileikki, muistan sen vieläkin <3
    Suurin suosikkikirja lapsuudessa oli kuitenkin Astrid Lindgrenin Melukylän lapset. Sain sen kun olin 5v ja varmaan pari vuotta sitä luettiin/luin itse heti kun kykenin nonstoppina kun en vaan saanut tarpeekseni. Niissä lapsihahmoissa riitti samaistumispintaa ja olihan koko tarina kirjoitettu suurella lämmöllä. Olin lapsena ihan mieletön lukutoukka, rakastin kirjoja.
    Nyt oma 1,5v poikani näyttää seuraavan äitinsä jalanjälkiä. Toki hänelle on luettu aina ja sitä kautta tuettu sitä maailmaa. Kirjat on hänelle tärkeitä ja usein hän ihan itsekseenkin lukee ja selailee kirjojaan, voi viettää pitkänkin ajan ihan vaan kirjojensa parissa. En malta odottaa että pääsen lukemaan hänelle ja hänen kanssa kaikki ihanat tarinat, jotka häntä odottaa! <3

    -Joia

    VastaaPoista
  13. Unienvaihtaja. Mukaansatempaava kirja ja mieleenpainunut lukukokemus, pitäisi varmaan tutustua uudelleen näin aikuisena.

    VastaaPoista
  14. Pupu Tupunat ovat lapsuuden suosikkejani ja teemat ovat edelleen osuvia. Ihanaa kun kerrot tällaisista ihanuuksista vinkkejä. Minkä ikäiselle suosittelisit Onneli ja Anneli - elokuvia?

    Janna

    VastaaPoista
  15. Voi kun ihania lastenkirjoja on niin paljon! Meille luettiin lapsena paljon ja olen aina ollut melkoinen lukutoukka. Nyt esikoisen ollessa muutaman kuukauden ikäinen iloitsen jo siitä, että pääsemme yhdessä lukemaan ja saan ostaa kaikkia ihania lastenkirjoja ja tutkia kirjaston hyllyjä.

    Omia suosikkejani on Astrid Lindgrenin tuotanto ja Ronja ryövärintytär olikin lapsena pitkään lempikirjani ja minulla oli tavoitteena lukea se vuosittain :D Ja onhan Ronja upea roolimalli pienille tytöille! Rohkea, voimakas ja tunteva tyttö, jolle tyttöys ei ole minkään toiminnan esteenä. Toinen suosikkini on Eemeli. Niin hyväntahtoinen ja hyväsydäminen lapsi,’jonka innokas uteliaisuus maailmaa kohtaan saattaa välillä pulaan.

    VastaaPoista
  16. Meillä luetaan nyt Siri Kolun Me Rosvolat -kirjoja. Alakouluikäiselle sopivasti jännitystä ja huumoria.

    Oma suosikkini on kuitenkin mummolan aarre: Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut. Perinteisiä satuja.

    Sari

    VastaaPoista
  17. Ulkosuomalaisena lemppareiksi pääsee lähes kaikki suomalaiset kirjat. Mutta oma suosikkini on Onnelin ja Annelin tarinat ja lapsen lempisadut taitaa olla Lindgrenin Pepit, Marikit, Eemelit ja Melukylät

    VastaaPoista
  18. Ronja Ryövärintytär.
    Kirja sai aikoinaan minut (perinteisen kiltin tytön) miettimään ja ymmärtämään asioita ja ihmisiä eri tavalla. Esim. vanhempien vastustaminen ja oikeudenmukaisuus.

    VastaaPoista
  19. Veljeni Leijonamieli. Niin surullisen kaunista ja ihanaa elämää. Tykkään lukea lapsuuden lempikirjojani uudestaan näin aikuisena aina vieraillessani vanhemmillani Suomessa. Hitsi miten hyvän lastenkirjan tunnistaa siitä, että se on aikuisenakin hyvä. Nuoruuden Ursula-kirjojakin yritin lukea, mutta ne vaan ärsyttivät... Minulle Kurenniemi on vähän vieraampi, joten mielelläni osallistun orvontaan.

    VastaaPoista
  20. Melukylän lapset oli ihan ehdottomia!

    VastaaPoista
  21. MESTARITONTUN SEIKKAILUT :) Ihana. Aivan ihastuttavaa satumaailmaa, Aili Somersalo se on osannut.

    - Minnamanna -

    VastaaPoista
  22. Lastenkirjasuosikkini on Kaukana täältä, Marjatta Kurenniemen satukirja. Ja kirjassa erityisesti satu Onnenapila, joka kertoo latoömpöstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnittelut, Kirsi! Arvontaonni osui sinuun. Laitatko minulle gsm-numeron ja osoitteen, niin kirja lähte postissa :) satu (ät) suomi (piste) is

      Poista
  23. Kirsi Kunnaksen Tiitiäisen pippurimylly. Tuo kirja, joka julkaistiin kun olin kaksivuotias, kulki mukanani läpi lapsuuden. Osaan vieläkin sen lähes ulkoa.

    Minä sain lapsuudenperintönä ison kirjahyllyn, rikkaan suomenkielen ja taidon käyttää sanoja niin suullisesti kuin kirjoitettuna tekstinä. Toivottavasti voin jonain päivänä sitä taitoa viedä eteenpäin.

    VastaaPoista
  24. Mun suosikki on Yökyöpeli/Allakkapullakka. Mahtavia aikuista ja lasta viihdyttäviä riimejä! Mun oma suosikkini kirjasta on Musu mui:

    Musu musu mui
    Musu sumuun ui
    Sumuun surut unohtui
    Uniin onni ui
    Musu musu mui

    VastaaPoista
  25. Pekka Töpöhäntä lapsuudesta sekä Mauri Kunnaksen kirjat =)

    jonna.tiittanen@elisanet.fi

    VastaaPoista
  26. Eemelin kootut metkut on hauska ja suosikki jo lapsuudesta, tosin hieman hirvittää, kun kuopus tuntuu olevan Eemeli 2.0 [sellainen irvistävä hymelyyri]

    VastaaPoista
  27. Pidän Kirsi Kunnaksen runoista. 1.-2. luokkalaisten kanssa suosikkimme on Lasse Maijan etsivätoimisto -sarja. Pienten omia ”dekkareita”.

    Kata

    VastaaPoista
  28. Omien lasten (ja itsenikin) suosikkeja ovat muun muassa Tatu ja Patu-kirjat sekä Siirit. Rikasta kieltä, ovat hauskoja myös aikuisista ja ihana kuvitus,

    VastaaPoista
  29. Omasta lapsuudesta muistan erityisesti 90-luvulla ilmestyneet Heinähattu ja Vilttitossu kirjat. Tarinat, huumori ja kuvitus kaikki kohdillaan. Parhaita kirjoja on ne, jotka muistaa edelleen useamman kymmenen vuoden jälkeen. Aion lukea samoja kirjoja omalle pojalleni kunhan hän on vähän vanhempi ja uskon että samat jutut kirjoissa naurattaa edelleen :D

    Outi

    VastaaPoista
  30. Tää ei tietenkään tee oikeutta niille kymmenille lastenkirjoille, joita olen saanut lapsilleni lukea, mutta kun pitää joku valita niin valitsen Herra Gummi - sarjan. Perustelen tätä sillä, että se oli se sarja, joka sai ei-niin-kamalasti-lukemisesta-innostuneen poikani itse tarttumaan ei-kuvakirjaan ja lukemaan sen. Ja siitä se lukeminen sitten alkoi :) saga

    VastaaPoista
  31. Siitä lähtien kun luin tän kirjan ekan kerran noin 25 vuotta sitten, se on ollut mun lempi kirja: Oli ennen Onnimanni by Kurenniemi. Se on ihan älyttömästi mielikuvitusta kutkuttava kirja! En kyllä tajua miksi en Marjatta Kurenniemen muuhun tuotantoon ole juurikaan tutustunut. Täytyypä korjata tämä puute mahdollisimman pian!

    Tiina Pee

    VastaaPoista
  32. Oma lastenkirjasuosikki lapsuusajalta on juurikin Onneli ja Anneli! Aivan ihana tarina. Pienet tytöt omassa pienessä talossaan. Vieläkin elävinä ne mielikuvituskuvat millaisiksi heidän talonsa ja ympäristön ajattelin, aika paljon erinäköiset kuin elokuvien miljööt tosin. ��
    Nykykirjoista suosikkini on Siiri-kirjat, niitä on kiva lukea ääneen (kaikkia lastenkirjoja ei todellakaan ole!) ja niitä kuuntelevat viisvee tyttö ja kaksvee poika molemmat innoissaan kerta toisensa jälkeen.

    VastaaPoista
  33. Meidän perheen aikuisten ja lasten suosikki on juurikin Marjatta Kurenniemen Onnelin ja Annelin kootut kertomukset, jonka olen hankkinut lahjaksi myös monelle tutulle lapselle. Sen kautta löysimme Kurenniemen muunkin tuotannon. Uusinta kirjaa meillä ei ole, se olisi ihana!

    Anni

    VastaaPoista
  34. Luetaan paljon ja lemppari vaihtuu kausittain. Tatu ja Patu, Kunnaksen kirjat,niin ja Julia Donaldsonin kirjat. Oma suosikkini on Veljeni Leijonamieli.

    VastaaPoista
  35. Omien ja lasten suosikit ovat Kunnaksen kirjat. Tykkäämme kyllä myös Onnelista ja Annelista. Ja lapset tykkäävät oikeastaan mistä vaan mitä heille lukee.

    VastaaPoista
  36. Ihana kirjoitus jälleen kerran ❤. Meillä sekä äidin että tyttären (6v) suosikkeja ovat Uppo Nallet, Kolme iloista rosvoa ja Kunnaksen kirjat. Kaikissa yhdistyy sadun ja runon iloittelu, elävä ja rikas kieli sekä samaistuttavat tarinat. Lisäski kirjat ovat minuöle täynnä lapsuuden muistoja, joita on ihana jakaa lapsen kanssa.

    VastaaPoista
  37. Mauri Kunnaksen Koiramäen kirjat! Niistä pidän itse ja samoin nyt 2vuotias esikoiseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuka nyt voisi Hiskipiskistä ja muita huikeita hahmoja vastustaa!

      Poista
  38. Melukylän lapset, Peppi ja Eemeli olivat mun lemppareita, niitä luin monta kertaa uudestaan. Lapsen ja minunkin nykysuosikki on Pikkis. Niin ihana kirja!

    VastaaPoista
  39. Voi lastenkirjat on 😍❤,, niin ihanaa, että Tove Janssonin, Astrid Lindgrenin etc ihanien lastenkirjailijoiden jäljissä on kasvanut upeita suomalaisia lasten-Ja nuortenkirjailikoita,, olemme ostaneet ja lainaneet kirjastosta tytöillemme, jotta oma rakkaus kirjoihin säilyisi
    No niin, mutta Suomessa on niin upeita lastenkirjailijoita Ja kirjoja, että yhden nostaminen on vaikeaa ...🙈😂 Markus Majaluoma;Isä,lähdetään saareen ja koko Isä sekä sarja on niin hauska ja ihana,kertoo Ruusumäen isästä ja 3 lapsesta ja naapurin sedästä, uskomattoman hauska😂❤ ,Tiina Nopola👍; Siiri sarja ja Hiljainen Erkki ja Erkki kirjojakin tullut jo 3-4, Sinikka ja Tiina Nopola: Risto Räppääjät💪❤, Maria Kuutti: Anna ja Elvis-sarja.. Helena Meripaasi; Tassutriosarja.. Tuula Kallioniemi; Karoliina-sarja✌.. 🙈.. Apua sitten Tove Appelgenin Vesta-Linnea sarja on aivan ihana😢💖,, ja Hangon antikvariaatti/kahvilasta tehty löyty bajsboken ,, joka on sittemmin käännetty suomeksi kakkakirja on niin on😂👍. Lena Andersonin Myrsky-Mari (Stina) ja sekä Linnea Monen puutarhassa 😍❤,, ihanat kuvitukset ja tekstit.. Runokirjoja on uskomattoman ihania....
    Ja se ns top 1 Kirsi Kunnaksen; Kuka on nähnyt tuulen? Lasten satuja ja runoja...
    Anteeksi kommentin pituus 😂🙈

    VastaaPoista
  40. Lempilastenkirjani on luultavasti kuitenkin Kaikkein kultaisin kirja. Osaan ulkomuistista sen runot. Kirja on Tammen kultaiset kirjat nro 66. Ja kappas, käännöstekstin on tehnyt Marjatta Kurenniemi. Näin keväällä ja kylvöaikaan sieltä löytyy siteerattavaksi seuraava värssy:

    Kuka siemenistä ei pitäisi? Muuten ei mikään itäisi. Kaunista ja vihantaa siemenistä versoaa, kukkia ja ruohonpäitä - ken ei rakastaisi näitä.

    Siniv

    VastaaPoista
  41. Astrid Lindgrenin sadut uppoaa itseen ja omiin lapsiinkin, eikä vain nostalgiasyistä. Erityisesti tykkään Peppi-saduista, joissa on monta ulottuvuutta. Samaan aikaan riemua ja hulluttelua, mutta taustalla surullinen tarina. Uudemmista saduista yksi suosikki on Kamalan ihana päivä. Mainio kirja kiukun käsittelyyn lapsen kanssa.

    VastaaPoista
  42. Kuulostaa ihanalta kirjalta! Meilläkin Onnelit ja Annelit luettu läpi ja elokuvat katsottu moneen kertaan. Neljävuotias poikakin tykkää niistä!

    Minun lapsuuden lempikirja oli Peppi Pitkätossun seikkailut. Lapsille on mieluiten lukenut Kulta pieni -nimistä kirjaa.

    -Leni-

    VastaaPoista
  43. Onnelin ja Annelin kootut kertomukset luettiin vasta vähän aikaa sitten lasten kanssa, oli kyllä tosi hyvä. Astrid Lindgrenin kirjoja olen myös tykännyt lukea, ja Risto Räppääjät ovat koko perheen mieleen kun puolisokin tulee yleensä sohvalle kuuntelemaan kun luen niitä lapsille :)

    VastaaPoista
  44. Aili Somersalon ’Mestaritontun seikkailut’ - sopivan jännittävä, myyttinen klassikko ...

    VastaaPoista
  45. Mauri Kunnaksen kirjat ja pekka töpöhäntä tulee tässä ekaksi mieleen. mukana kisassa Hissu, hilsan@luukku.com

    VastaaPoista
  46. Pekka Töpöhäntä on jäänyt mieleen omasta lapsuudestani, sekä kirjana että elokuvana :)
    anna_88@luukku.com

    VastaaPoista
  47. Arpaonni suosi Kirsi Rehusta. Onnittelut! Laitatko Kirsi osoitteen ja puhelinnumeron, niin saan kirjan sinulle postissa. Tavoitat meilistä: satu (ät) suomi (piste) is

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?