Olipa kerran suomalainen, islantilainen ja tasa-arvoinen perhevapaa. Sitten suomalainen kuoli hapenpuutteeseen. Sen pituinen se. N...

Olipa kerran suomalainen, islantilainen ja tasa-arvoinen perhevapaa

10.2.18 Satu Kommentteja: 31

Olipa kerran suomalainen, islantilainen ja tasa-arvoinen perhevapaa. Sitten suomalainen kuoli hapenpuutteeseen. Sen pituinen se.


Ne tekivät sen jumalauta taas. Perhevapaauudistus tallaantui jälleen kerran lysyyn, kun Tämä ei saa maksaa mitään -jääräily ja Järkevintä on että pikkulasten äidit pysyvät kotona -sekoilu rupesivat hieromaan pyllyjään yhteen. 

Muistaako kukaan enää, miten kauan perhevapaauudistuksesta on Suomessa puhuttu ja sitä suunniteltu? Jok'ikinen ammattiyhdistys, keskusjärjestö, elinkeinoelämän lobbariklubi, ompeluseura ja autokorjaamojen tukiyhdistys on tehnyt tasa-arvoisesta vanhempainvapaajärjestelämästä oman ehdotuksensa. 

Isot keskivartaloa kerryttäneet, korkeastikoulutetut ja sinänsä kai ihan hyvää tahtovat ihmiset yrittävät oppia laskemaan yhteen 3+3+3, 4+6+4, 8+8+8, 5+5+4 ja niin edelleen, mutta jokaisesta vanhempainvapaat jakavasta mallista löydetään sen kokoluokan hikinen virhe, että lopuksi todetaan palaveripullat navan päällä, että  Ei tästä kyllä saatana taida mitään tulla. 

Tai kuten Keskustan  perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko sen muotoili Hesarin haastattelussa:

"Jotta perheiden asema ei rahallisesti heikentyisi nykyisestä, isien olisi myös pitänyt käyttää perhevapaakiintiönsä. Saarikon mukaan tämä olisi edellyttänyt merkittävää muutosta isien tämänhetkiseen käyttäytymiseen ja työelämän asenteisiin. Isien perhevapaiden käytön olisi pitänyt noin nelinkertaistua nykyisestä, eikä Saarikko pitänyt sitä todennäköisenä."

Kun ei siitä kuitenkaan mitään tule, niin ei kannata edes yrittää. Parempi kun ei tehdä mitään. Odotellaan että home kasvaa päällemme ja sen jälkeen joku rakentaa siihen ala-asteen.


Argh! Mulla palaa tässä asiassa käämit, vaikka en itse joudu näistä 1960-luvun asenneilmaston tunkkaisenhajuisista seurauksista edes kärsimään. Pidän kuitenkin itselläni oikeuden äänekkäästi kettuuntua asioista, jotka eivät minua edes kosketa. Harmittaa vietävästi, että tällaista kovin yksinkertaista muutosta ei saada vietyä läpi. Että jaettaisiin ne vanhempainvapaat molempien vanhempien kesken. Että saataisiin äidit töihin kuten isätkin, ja ne isät sieltä puolestaan osallistumaan lastenhoitoon yhtä lailla äitien kanssa. 

Ja kun ei tässä hitto soikoon ole edes kyse pelkästä aikuisten naisten ja aikuisten miesten välisestä tasa-arvosta ja naisten paremmasta työllisyysasteesta ja naisten paremmasta taloudellisesta tilanteesta, vaikka niistäkin jokainen erikseen olisi tarpeeksi iso syy runnoa se vanhempainvapaauudistus läpi. Tässä on kyse myös lapsista. On esimerkiksi tutkimusten mukaan todettu, että lapsille muodostuu paljon paremmat siteet isään, jos isä pitää reilut vanhempainvapaat lapsen ollessa pieni. 

Tähän tutkimustulokseen ja noin miljardiin muuhun asiaan palaan tarkemmin kuukauden päästä ilmestyvässä kirjassani. En aio tyhjenätää koko pottia tähän yhteen postaukseen, mutta sen sanon, että ei ole yhtäkään oikeasti järkevää syytä sille, miksi vanhempainvapaajärjestelmää ei kannattaisi muuttaa tasa-arvoisempaan suuntaan. 

Suomalainen tapa vatuloida, suunnitella asioita kuoliaaksi ja jättää asiat löysinä roikkumaan ilmaan on ihan käsittämätöntä. 

Islannin politiikassa on monta asiaa hanurin syvyyksistä, mutta tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä täällä toimitaan eikä vatkata ilman tarkoitustakaan saada vaahtoa aikaan.

Täällä siirryttiin 3+3+3-malliin vuonna 2001. Ennen sitä isät eivät pitäneet lainkaan vanhempainvapaita. Siinä 1900-luvun viimeisenä vuotena kumpusi ajatus, että pitäisiköhän asialle tehdä kenties jotain.

Siitä on 20 vuotta aikaa. Kuuluiko silloin suuria kannanottoja siitä, kuinka on perheen sisäinen asia, kuka lapset hoitaa. Ja että kyllä vapaat markkinat hoitavat! Tai että äiti on lapselle tärkein. Ja se kaikkein paras: onko pakko hankkia lapsia, jos kerran haluaa heti lapset saatuaan töihin? 


Kysyin yhdeltä lakiuudistusta läheltä seuranneelta politiikolta (haastattelu löytyy kokonaisuudessaan sieltä kirjasta), kuuluiko tällaista mielipidemölinää Islannissa.

– Ei täällä tuollaisia kommentteja juuri kuultu. Kun tästä vanhempien kesken jaettavasta vanhempainvapaajärjestelmästä aikanaan aika nopealla aikataululla päätettiin, tuli eri eturyhmille oikein kiistaa siitä, kenen idea se alun perin oli.

Jep. Oikeisto, vasemmisto ja maaseudun puolue äänestivät kaikki lain puolesta. Nykyään Islannissa isien käyttämä osuus perhevapaista on Pohjoismaiden korkein, sillä isät käyttävät perhevapaista tällä hetkellä noin kolmanneksen. Tottakai alkuun tuli kaikenlaista pähkäiltävää.

Esimerkiksi Reykjavíkin palolaitos oli vuonna 2001 vähän lirissä, kun yhtäkkiä nuoret salskeat miehet alkoivat jäädä isyyslomalle. Nousiko siitä kamala poru? Paloiko jonkun koti sksi, että ei ollut tarpeeksi palomiehiä töissä, koska he olivat kotona vaihtamassa vauvojensa vaippoja? No ei. Palokuntaan piti palkata lisää jengiä töihin. Tulihan siitä julkiselle taloudelle kustannuksia aluksi. Se oli kuitenkin suhteessa pieni puserrus, joka piti tehdä, jotta saavutettaisiin jotain suurempaa. Kuten nyt vaikka minun ikäisteni naisten korkein työllisyysaste maailmassa. 

Rar-rah-rah. Tiedättekö mikä pitää tuollaista ääntä? Se on ääni, joka kuuluu kun talousministeri ottaa aamu-uinnin verokertymässä.


Kun täällä päätettiin sittemmin sukupuolineutraalista avioliittolaista, homma meni ihan samaan tapaan: valmistelut tehtiin nopeasti ja sitten äänestettiin (kukaan kansanedustajista ei äänestänyt vastaan). Ja oho, sama toistui taas viime vuonna, kun säädettiin laki siitä, että naisten ja miesten pitää saada samasta työstä saman verran palkkaa. Tasa-arvoasioiden edistäminen ajaa kaikkien etua, niistä on ihan järjenvastaista riidellä.

Ei se oikeasti ole niin vaikeaa. Suomelle vinkiksi: kokeilkaa vaikka.

Kuvat yhdeltä perhereissulta viime kesältä.

31 kommenttia:

  1. Joo ei tää tästä. >.< Olisin toisaalta kyllä ollut yllättynyt jos tämä sysipaska hallitus olisi jotain saanut tämän otsikon alla aikaan. Ja joka kerta kun kuulen tämän "perheiden pitää saada itse valita" -argumentin tekee mieli repiä naama irti. Koko homman pointti on täysin hukassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin. Ei vaan voi ymmärtää tätä vatulointia. Ja jotain on pahasti vinossa, kun lähes 100% perheistä "valitsee", että äiti jää pitkäksi aikaa kotiin. Ei se muutu ilman radikaaleja toimenpiteitä ja tahtoa muuttaa asioita.

      Me menimme omia polkujamme ja mies on ollut molempien kanssa kotona 7-8 kk ja minä sen n 9 kk sitä ennen. Jos rahatilanne olisi kantanut pidemmälle niin olisi mies ollut vähän pidempäänkin. Työsarkaa on paljon, kun edelleen mies sai suurta ihailua ja ihmettelyä osakseen ihan vaan siitä, että on valinnut olla kotona pidempään lasten kanssa. Sitten ollaan jo paremmassa tilanteessa, kun tämä ei ole mitään ihmeellistä vaan normaalia. Vinouma näkyy myös lapsiperheille tarjottavissa palveluissa, joissa oletus on vahvasti se, että yhdistelmä on äiti+lapsi. Jäi esim esikoisen kanssa yksi meille neuvolasta mainostettu liikuntaryhmään osallistuminen väliin, kun selvisi, että ei voi isä osallistua lapsen kanssa, kun ne muut on äitejä (wtf?). Muitakin esimerkkejä riittäisi.

      Joksu

      Poista
    2. Todella hukassa. Ja sehän tässä just onkin, että jos nuo vanhemmuuden kustannukset ja vanhemmuuden vastuut saataisiin paremmin jaettua isän ja äidin kesken, se vaikuttaisi niin moneen muuhunkin asiaan. Alkaen nyt vaikka ihan noista äiti+lapsi-oletuksista, joista kerroit osuvia esimerkkejä. Isäkin on tosiaan vanhempi ja yhtä kykenevä hoitamaan lasta kuin äitikin, mutta ikävän monelta tämä tuntuu unohtuvan.

      Poista
  2. "Naureskelin" minäkin tuolle ministerin kommentille...vaikkei naurattanut oikeasti yhtään. Asiahan ei sinänsä enää minua henkilökohtaisesti enää koske, koska tyttäret on jo aikuisia tai koululaisia. Mutta...ajattelin sitä että omat tyttäret pääsis hiukan helpommalla näistä vanhempainvapaa kuvioista kuin itse olen päässyt.

    Kyseisen ministerin toiminnassahan on kyse siitä että kepun kannattajat ovat luultavasti sitä porukkaa jossa äiti on kotona ja isä tienaa. Nyt kentältä on tullut niin paljon kannattajien palautettua että kehittäminen lopetetaan...ihan van siksi ettei seuraavissa vaaleissa tämän takia menetetä ääniä.

    Se mitä en myöskään ymmärrä näissä kustannusperusteluissa on se että ihan hyvin voitaisiin tehdä ratkaisu jossa nykyinen vanhempainvapaa jaettaisiin kolmeen osaan äidin, isän ja molempien osuuteen. Eihän sitä aikaa tarvitse pidentää jos yhteiskunnalla ole rahaa siihen. Ja ihan varmasti perheet alkaisi oikeasti miettiä kannattaako kumminkin isän pitää se vapaa kuin laittaa lapsi muutamaa kk aikasemmin hoitoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, vaalikampanjointi on alkanut. Keskusta myötäilee kannattajiaan ja sinisillä taitaa olla vähän sama juttu; Soini oli kirjoittanut blogiinsa juurikin tästä "perheiden itsemäärämisoikeuden repimisestä". VMP. Sylettää tällainen idotismi ja se, että ei nähdä omaa vaalikautta tai omaa napaa pidemmälle. Huh.

      Poista
  3. Minä olen kolmekymppinen, koulutettu kolmen lapsen äiti. Eli juuri se, jonka pitäisi nyt varmaan olla näreissään tästä päätöksestä.
    Mutta kun en ole.

    Tasa-arvoa ei mielestäni ole se, että perheet niputetaan saamaan sylttyyn, ja ylhäältä sanellaan, kuinka hoitovapaat on taputeltava, vaan todelliset tasa-arvoa on antaa päätäntävalta perhekunnittain.

    Kuinka tää toimisi vaikka opiskelija-työntekijä-perheessä? On lukemattomia koulutusaloja, jonne ei voi solahtaa takaisin kesken lukukauden suorittamaan yksittäisiä kursseja, ja toisaalta perheen ainoan palkansaajan putoaminen ansiosidonnaiselle romahduttaa helposti koko talouden.
    Entä yrittäjä-perheessä?
    Ihan todella oikeasti on _paljon_ sellaisia yrityksiä, joista ei voi jäädä kuukausiksi kotiin hoitamaan lasta. Niitä on. Yrittäjän läsnäolo voi oikeasti olla elossapitävä voima, joka pitää puodin pystyssä. Poissaollessa ojaan kaatuu joko firma ja/tai pahimmillaan lisäksi usean ihmisen toimeentulo.

    Em. tapauksissa lapsi olisi pakko laittaa hoitoon (käytetään nyt vaikka sitä 6+6+6-mallia) tasan vuoden ikäisenä käytännön syistä, kun toisen perheen ikätoveri saisi olla kotihoidossa vielä puoli vuotta lisää. Tässä(kään) mielessä malli ei mun kirjoissa edusta kovin tasa-arvoista vaihtoehtoa.

    Lisäksi haluisin vielä mainita, että eihän tälläkään hetkellä ole kiellettyä jakaa vanhempainvapaata isälle.

    Silmät ristissä ja lapset flunssa kirjoitan vasemmalla kädellä puhelimen näytölle, joten pahoittelut mahdollisen töksähtelevästä tekstistä ja katkeilevasta ajatuksenjuoksusta. Mutta you got the point!

    Kiitos vielä ihan huipusta blogista, tää on ykkösluettavaa! Tsempit jatkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä!

      Ongelmahan on siinä, että isät eivät käytä niitä vanhempainvapaita, vaikka saisivat. Ainoa tapa muuttaa tätä on uudistaa systeemiä.

      Musta tuntuu että aika monet ovat ymmärtäneet tuon vanhempainvapaauudistuksen mahdollisuudet aika väärin. Se itse asiassa lisää joustoja eikä rajoita niitä. Ainoa asia joka siinä tulee sitovana on se, että kaikkia modulleja ei voi antaa vain toisen vanhemman pidettäväksi (jos perheessä siis kaksi vanhempaa).

      Esimerkiksi vaikkapa tuo 6+6+6-malli. Se itse asiassa tuo todella paljon joustoja: jos vapaan pitää vaikka 50-prossaisena, siinä pystyy tekemään vaikka osa-aikaisena töitä ja hoitamaan vaikkapa omassa firmassaan tai työpaikassaan asioita, joita ei voi ulkoistaa ja jotka on pakko juuri sen ihmisen hoitaa. Tai käydä luennoilla niinä päivinä jolloin on pakko ja tehdä tentit ja olla lopun aikaa vanhempainvapaalla.

      Tai jos sen vapaan pitää vaika 80 prossaisena, voi tehdä päivän viikosta töitä ja olla neljä päivää vanhempainvapaalla. Vaihtoehtoisia komboja on tsiljoonia ja sitä kautta joustomahdollisuuksia myös; vanhemmat voisivat itse sovitella omien elämiensä mukaan sen, missä järjestyksessä ja kuinka pitkinä vapaat pidetään.

      Tämä malli tarjoaisi paitsi paremmat olosuhteet vanhemmille, lapsille ja työmarkkinoille, ja se tulisi itse asiassa halvemmaksi pyörittää kuin nykyinen tukiviidakko, jossa on äitiyslomaa, hoitovapaata, isyyslomapäiviä ja vaikka mitä.

      Poista
    2. Näin vankasti naisten asiaa edistävänä ja ehdottomasti tasa-arvoa kannattavana, juurikin nykyinen vapaus on meidän tilanteessa mahdollistanut minun (äidin) täyspäiväisen opiskelun pikkuvauva-aikana. Eli juuri se on lisännyt tasa-arvoa, että saan suoritettua yliopistotutkintoa. Isä on viettänyt paljon aikaa lapsen kanssa, vuorottelemme, vauva on ollut minun kanssani yliopistolla. Mutta perheen taloudellisen selviytymisen kannalta on ollut tärkeää, että minä olen pelkästään voinut käyttää tuet.

      Tietysti mikään malli ei toimi kaikilla, on erilaisia tilanteita, mutta EHDOTTOMASTI isien pitäisi viettää aikaa pienten vauvojen ja lasten kanssa kotona, ottaa vastuuta. Isien pitäisi ehdottomasti tätä vaatia. Kuten myös äitienkin. Minä ainakin olisin vaatinut, mutta meillä isä onkin nyt muuten vastuussa, vaikka ei virallisesti olekaan. Muutaman kuukauden pienemmät tulot yhdellä perheen vanhemmista ei voi suurimalla osalla perheistä olla niin ratkaisevaa, että tätä mahdollisuutta ei käytetä.

      Ideana vain oli, että meidän perheen tilanteessa, se että perhevapaita ei ole korvamerkitty, nyt sattuu loppupeleissä auttamaan äidin uraa ja työllistymistä.

      Poista
  4. Tästä asiasta (ja huikeista maisemista, issikoista ja kuumista lähteistä) olen kateellinen islantilaisille!
    Suomi pärjäisi todella hyvin, jos olympialaisten lajina olisi mielensäpahoittaminen! Ja siltä varalta, että joku kuitenkin pahoittaamielensä, ei sitten voida edes kokeilla mitään uutta! (paitsi ilmeisesti sote-uudistusta?!)
    Minä palasin juuri töihin ja jouduin käyttämään kaikki vanhempainvapaat, mies on yrittäjä ja töissä AINA. Päivääkään ei ole pitänyt isyyslomaa. Yrittäjien vanhempainvapaalle jäämistä tulisi helpottaa, sekä naisten,että miesten. Tiedän useita naisia, jotka eivät uskalla tehdä lapsia, koska ei yrittäjänä ole varaa jäädä pois töistä.
    Hyödynsin nyt itse mahdollisuuden tehdä lyhennettyä työviikkoa ja hain joustavaa hoitorahaa. Näin tulotaso ei romahda itsellä ja lapselle on sopivasti aikaa lepoon, kotona olemiseen ja toisten lasten kanssa leikkiminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Ja kyllä oot niin ytimessä: vanhempainvapaalle jäämisen pitäisi olla kaikille yhtä tavanomaista ja helppoa. Pienin askelin siihen toivottavasti päästään...

      Poista
  5. Jes! Jos vielä kerrot että avioero on helppo ottaa, ilman että jompikumpi ex-puolisoista ajetaan lain voimalla konkkaan tai muuten vaan köyhyysloukkuun ja että Islannissa on järkevää taekwondotoimintaa, muutan heti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on taekwondo-klubeja :-) Avioeroista en tiedä, mutta täällä kyllä aika monet hankkii lapsia ja asuu kimpassa ilman avioliittoa. Avioero taitaa kuitenkin mennä samalla tavalla kuin Suomessakin, että netto-omaisuus puoliksi jne.

      Poista
  6. Mä olen tyytyväinen nykyiseen systeemiin. Monessa mun tuntemassa perheessä lapset söisivät eineksillä ja pikaruoalla, jos isät olisivat koti-isiä. Tämä ois mulle kauhuskenaario, mutta en halunnut enempää ottaa tähän kantaa vaan siihen, että mun mielestä systeemiä pitäisi muuttaa siinä mielessä, että kaikille yli kolmevuotiaille tulisi varhaiskasvatus pakolliseksi, edes puolipäiväisesti. :)

    T. Koulutettu 2 lapsen äiti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tässä oliskin kyse perheen ruokatottumuksista tai muusta ns. sisäisestä, sehän oliskin helppo jättää perhepalaverin päätösvaltaan. Naisten jättiläisrooli lastenhoidossa heijastuu kuitenkin moneen, joista tärkein lienee se, että naisten asema työmarkkinoilla heikkenee. Tää on valtava karhunpalvelus esimerkiksi omille lapsillemme eikä yhteiskunnan varoilla sais ylläpitää systeemiä, joka ruokkii epätasa-arvoa.

      Sekin tuppaa unohtumaan, että perheet voi aina lopulta päättää mitä haluavat. Kaikkia ratkaisuja ei vain yhteiskunta rahallisesti tue.

      Poista
    2. Kyllä ne isätkin oppii ruokaa tekemään pakon edessä. Ehkä vähän yksinkertaisempaa mutta mitä väliä, ei siihen kukaan kuole.

      Poista
    3. Jep, yhteiskunta on siitä jännä juttu että kun yhdestä narusta vetäisee, se heijastuu tosi moneen muuhunkin asiaan, vaikkakin tietysti viiveellä.

      Poista
    4. Anteeksi mitä? Koska sun tuntemissa perheissä ei ole miehiltä sen vertaa vaadittu, että opettelisivat tekemään normaalia arkiruokaa, niin koti-isyys institutionaalisella tasolla on hupnp juttu? Aivan järkyttävä ajatus! Toivon, että oman sukupolveni miehet ymmärtäisivät sen, että aikuisen pitää osata itsensä ruokkia, eikä odota että tuleva vaimo hoitaa kaiken ruoanlaiton ja muun kodinhoidon! t. nainen 24-v

      Poista
    5. Voi apua. Olen 42 ja mieheni vuotta vanhempi. Lapset ovat noin 10 vuotiaita. Meillä ruoanlaittovastuu on miehellä, joka myös käytti esikoisen kohdalla puolet vanhempainvapaasta. Koska itse halusi. Ja koska minulla oli työpaikka johon palata, menin töihin. Ei tää meille mikään ongelma ollut millään tasolla. Jäipä mies vielä hoitovapaallekin, kun oli sitä mieltä, että 11-kuinen on liian pieni menemään päivähoitoon. Oli hoitovapaalla myös kuopuksesta samasta syystä. Jotenkin outoa ajatella, että isä ei pystyisi lapsistaan huolehtimaan siinä missä äitikin.

      Poista
  7. Heh, mikä kommentti! Kukaan ei kuole juu eineksiin ja roskaruokaan, mutta eri asia, onko se terveellistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta jos tarkoitit, ettei yksinkertaiseen ruokaan voi kuolla, niin tästä yhtämieltä. =)

      Poista
    2. Onneksi ruoanlaitto ei ole kovin vaikeaa, sen voi opetella. :)

      Poista
  8. Entä miten saataisiin vielä päivähoitoasiat kuntoon niin, että isät ja äidit pääsisivät vapailtaan takaisin töihin, silloin kun haluavat ja lapselle se olisi parasta eli oikeasti sitä joustoa plus valinnan mahdollisuutta. Asumme viiden päiväkodin keskellä ja olemme saaneet kunnallisen päiväkotipaikan kaupungin toiselta laidalta 8 kk jonotuksen jälkeen. Matkoihin menisi päivässä yhteensä noin 4h, kun työ ja koti kaupungin eri laidoilla. Lain pykälä on tässä toteutettu. Mutta onko tämä kohtuullista, onkin sitten toinen kysymys. Yksi yksityinen pkoti alueella on, siellä hometta. Ihmettelen, että tästä mielettömästä rumbasta ja sen vaikutuksista arkeen ei ole vieläkään noussut mitään todellista keskustelua. Täällä äiti ollut kotona 1.5 vuotta ja isä 8kk, ihan oman valintana, on pienillä ”taskurahoilla” poissa töistä. Kaikki joustavat välimuodot (esim osapäivähoito) on torpattu pkodin puolesta mahdottomina vaihtoehtoina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehdottomasti lisää resursseja päivähoitoon - sehän maksaa ja se on kai yksi syy siihen poliitikkojen nikotteluun. "Ei ole rahaa". Kakanmarjat, kyllä on, se on vaan siitä kiinni, minne se laitetaan.

      On ihan älytön tilanne teilläkin, että joudutte viemään lapsen noin kauas päiväkotiin vaikka lähempänäkin olisi. Aika kohtuutonta...

      Poista
  9. 6+6+6 malli olisi ihan täydellinen ja todella upea parannus nykyiseen malliin! Mutta, henkilökohtaisesti ärsyttää aiheen ympärillä käydyn keskustelun tyyli. Ehkä välillä tarkoituksellakin provosoidaan, mutta silti todellako kotona olevista äideistä ajatellaan, että he esim. pitävät isää kykenemättöminä hoitamaan lasta? Että sen takia äidit haluavat jäädä itse hoitamaan lasta kotiin? Tai, että vielä nykyäänkin perheet ajattelisivat, että naisen paikka on kotona ja se olisi se syy, miksi isät eivät jää lasten kanssa kotiin? Ihan kuin niiden perheiden vanhemmat, jotka valitsevat äidin kotiin jäämisen olisivat jotenkin yksinkertaisia ja toisen vanhemman oikeuksia polkevia.

    Vaikka uudistus taas kaatui, niin onneksi meillä on kuitenkin järjestelmä, joka mahdollistaa tasa-arvoisen perhevapaiden jakamisen kaikille niille perheille, jotka niin haluavat tehdä. Ja mikä tärkeintä, järjestelmä mahdollistaa sen pienen lapsen kotona hoitamisen, sekään kun ei kaikissa maissa ole itsestäänselvyys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti provosoidaan suuntaan jos toiseenkin. Mä olen itse saanut paljon kommentteja äideiltä (!) siitä, että heidän miehensä ei kyllä lapsenhoidosta selviäisi ja olisi ihan kamalaa perheen hyvinvoinnin kannalta, jos isät pakotettaisiin kotiin. Aika kylmäävää... Lapsenhoito kun ei kuitenkaan ole kauhean vaikeaa. Se vaatii hermoja ja pitkää pinnaa ja aiheuttaa jossain kohtaa unenpuutetta (missä on ainakin mulla itsellä ollut vähän harjoittelemista), mutta siihen kyllä oppii, niin mies kuin nainenkin.

      Poista
  10. Ei se musta ole mitenkään "kylmäävää", perheet toimivat erilailla. Kaikkien ei tarvitse olla millilleen tasan jaettu vanhempien välillä, pääasia että perhe on onnellinen ja toimii.

    Ja vaikka jossain perheessä äiti olisi lasten kanssa ne muutamat ekat vuodet kotona, ennen kuin lapset menevät päiväkotiin, niin ei se tarkoita sitä, etteikö isä hoitaisi näitä lapsia tällä ajalla myös (illat, vkloput). Eli en usko, että työssäkäyvät isät olisivat etäämpiä isiä lapsilleen kuin koti-isät.

    Oliko se nyt Hesarista, josta just luin, että perheen nuorimman lapsen täyttäessä 3 vuotta, niin äideistä 80 prosenttia on työelämässä. Eli kyllä ne kotiäiditkin töitä ehtii vielä tekemään. ;)

    Hirveästi tykkään sun blogista, mutta tästä asiasta kirjoittaessasi olet mun mskuuma liian hyökkäävä ja saa ainakin mut olla ostamatta sun seuraavaa kirjaa. Niistä Katjan kanssa tehdyistä kirjoista olen tykännyt paljon!

    Sara :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan Saraa! 😊

      Poista
    2. Tuosta isien ja lasten välisestä suhteesta on siis tehty tutkinusta, jonka tulokset osoittavat että isät jotka viettävät aikaansa paljon omiem lastensa kanssa niiden ollessa ihan pieniä, muodostavat syvemmän suhteen lapsiinsa. Ei se tarkoita että niillä muilla ei-vanhempainvapaata käyttävillä iseillä olisi tosi huono lapsi-isäsuhde. Tutkimus vain osoittaa, että se on parempi näin.

      Tasavertainen vanhemmuuus on tärkeä asia, josta en tee kompromisseja vaan kerron aika suoraan mitä mieltä olen ja siitä ei tietenkään kaikki tykkää. Syy tähän aseenteeseni on ainakin mulle itselle niin selvä: en näe sen tasa-arvoisemman vanhemmuuden tavoittelemisessa mitään negatiivista.

      Tulevassa kirjassani on toki muutakin, islantilaisista perhemeiningeistä lampaanpyydystysreissuille ja jalkapallokentille. Kaiken keskiössä on kuitenkin perhe: miten se toimii, mikä siinä on hyvää ja miten ihmeessä islantilaiset onnistuu tässäkin asiassa rikkomaan hyvinvointiennätyksiä.

      Ei oo tietenkään pakko ostaa kirjaa, mutta käykää toki kirjastosta lainaamassa, kun tämä aihepiiri nyt on kuitenkin aika kiinnostava ;)

      Poista
  11. 6+6+6-malli sopii ihmisille, joilla on 6+6+6-tilanne. Sellainen on paljon useammin koulutetuilla kaupunkilaisnaisilla kuin pienipalkkaisilla tai suorittavaa työtä tekevillä maalaisnaisilla tai yleensä pienituloisilla perheillä.

    Joten kyllähän tässä taas vähäväkisintä kansaa lyödään. Köyhimmät hylätään, jotta hyväosaiset kaupunkilaisnaiset saisivat tuhota ympäristöä osallistumalla talouskasvua pyörittävään järjestelmään.

    Kummallista totisesti, että tämänkään aiheen tiimoilta ei puututa siihen, että talouskasvu ja tehokkkuus on siirrettyä ihmisvihaa. Se on kohtuuttoman taakan ja resurssisotien siirtämistä tuleville sukupolville.

    Miksi puhutaan siitä, että naisten pitäisi saada tehdä uraa, eikä siitä, että tuottava ja taloutta kasvattava työ yleensä pitäisi oppia näkemään ympäristö- ja siksi myös ihmisvastaisena tuhovoimana?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paljon asiaa tässä. En kyllä ymmärrä miten tasa-arvoisempaan vanhemmuuteen kannustava malli kääntyy ihmisvastaiseksi tuhovoimaksi. Mitä ehdotat - pitäisikö miestenkin jäädä pois työelämästä, parantaisiko se sinusta heilommin pärjäävien tilannetta?

      Jostainhan ne rahat esimerkiksi niihin vanhempainvapaisiin, terveydenhuoltoon ja kaikkeen muuhunkin yhteiskunnan tarjoamaan hyvään pitäisi saada, eli on aika keskeistä että mahdollisimman harva tipahtaa työvoiman ulkopuolelle ja mahdollisimman moni käy töissä.

      Mitä vähemmän verotuloja, sitä niukempaa on niillä, jotka yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin turvautuvat. Siis Suomessa jokainen varmaan ihan suomalainen.

      Poista
  12. Musta on kyllä todella outoa, että joku aikuinen ei osaisi laittaa ihan arkista perusruokaa, jolla lapset kasvaa normaalisti. Asun avoliitossa miehen kanssa eikä meillä ole ainakaan toistaiseksi lapsia. Ruokaa tehdään vuorotellen ja joskus jopa yhdessä. Näin on ollut ihan alusta asti, kun yhteen muutettiin. Ihan järkyttävä ajatus, että olisin yksin vastuussa meidän molempien ruokahuollosta.

    Mun on nuorena naisena vaikea saada vakipaikkaa, koska työnantajat pelkää mun tekevän lapsia ja jäävän kotiin samantien. Mutta tämä on ihan ok, koska toinen vaihtoehto on, että miesten pitäisi opetella laittamaan ruokaa? Just joo.

    Monet äiditkin tarjoaa lapsilleen vain einesruokaa. Söin itsekin lapsena paljon eineksiä, vaikka se oli äiti, joka oli meidän lasten kanssa kotona. Että todella omituinen perustelu tuo ruuan laatu tässä keskustelussa.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?