Ajattelin ensin tähän jutun alkuun jotain pientä pehmennystä. Että on tosi mukavaa saada joululahjoja. Ja että arvostan paljon sitä, että ...

Näin ilahdutat yksityisyrittäjää lahjalla

30.12.17 Satu Kommentteja: 12

Ajattelin ensin tähän jutun alkuun jotain pientä pehmennystä. Että on tosi mukavaa saada joululahjoja. Ja että arvostan paljon sitä, että joku on ajatellut sinua, nähnyt vaivaa sinun eteesi ja antanut sinulle lahjan. 

Mutta se olisi niin kovin tasapaksua. Kyllähän kaikki tajuavat mikä joululahjan idea antajalle ja saajalle noin pääpiirteissään on.


Kyllä minä nimittäin vähän jouluna yllätyin, kun kahdelta islantilaiselta ystäväperheeltämme saamamme joulupaketit avasin.  

Toisesta löytyi Suomen tunnetuimman designtalon kynttilälyhty. Toisesta paketista muumiaiheinen esiliina. Yllätyin. Kas, tuttuja tuotteita. Näitähän mekin kaupassamme myymme.

Kuten täkäläiseen lahjanantoperinteeseen kuuluu, niin näissäkin lahjoissa oli kiinni vaihtotarra, joka kertoi lahjan ostopaikan ja sen, mihin mennessä lahjan sai joulun jälkeen vaihtaa kaupassa toiseen. Tarrasta huomasin, että ne oli ostettu meidän oman yrityksemme kilpailijalta.

Siinä tilanteessa minun olisi luultavati pitänyt ajatella näin: Suomalaisten tuotteiden ostaminen suomalaiselle ulkomailla asuvalle ihmiselle on oikein hauska ja sydämellinen idea. Pala vanhaa kotimaata joulupaperissa.

Mutta sen sijaan minä ajattelin näin: Yrittävätkö nuo vittuilla?

Se ajatus karkasi selkäytimestä ja solahti sensurisihtini läpi. Pongahdusalustana toimivat ajatukset vuosien saatossa tehdyistä sairaan pitkistä työpäivistä, taloudellisista riskeistä, ainaisesta parantamisen tarpeesta, paremmin tekemisestä, tehokkaammasta tekemisestä, nopeammin toimimisesta. Siitä että tuleeko tarpeeksi myyntiä, voiko kuluissa puristaa, mitä laskuja pitää seuraavaksi maksaa. Verot, eläkemaksut, palkat, vuokrat, mainoskulut, vessapaperipaketit takahuoneen vessaan. Saatanan vitun henkilökunnan sairastumiset, saatanan vitun omat sairastumiset, omat muut hoidettavat työt. Jaiiiiikkksssargh. Etenkin joulun alla aina enemmän tekemistä mitä ehtisi tehdä, pitkät aukioloajat, jatkuva kilpailu ja jokapäiväinen puskeminen parempaan asiakaspalveluun kuin kilpailijoilla. Se työ on kaikki kyllä oikein mukavaa, vaikka se onkin välillä tosi raskasta.

Ja sitten sun hyvät ystäväsi ostavat sinulle joululahjaksi tuotteita sinun oman firmasi isoimmalta kilpailijalta. Vievät katteet sinne, eivätkä siihen myymälään, jossa heidän ystävänsä on mukana omalla henkilökohtaisella riskillään. Olo tuntui avattujen lahjojen äärellä paitsi vittuuntuneelta, myös pettyneeltä. 


Yllätyin itsekin, kuinka tälläinen tavallaan aika pieni asia otti minua niin paljon päähän kiireisen työpäivän myöhäisiltana (avasimme islantilaisten ystäviemme ja sukulaistemme lahjat kotonamme Reykjavikissa ennen joululomalle lähtöä).

Otin lahjojen avaamisen jälkeen lasin viiniä ja hengähdin. Istuin suosikkinojatuoliini. Rauhoituin. Höyryjen laskiessa järkevä minä alkoi vähitellen kallistua sille kannalle, että ystävämme eivät vain olleet lainkaan tulleet ajatelleeksi tätä puolta asiassa.

Vaikka minulle ei tulisi mieleen ostaa S-ryhmän lahjakorttia ystävälle, joka työskentelee Keskossa johtotehtävissä tai hankkia 40 eurolla hiustenhoitotuotteita kampaamoa pitävälle ystävälleni saman kadun varrella olevasta toisesta hiushoitolasta, niin ehkä jollekin toiselle tulee mieleen ja he pitävät ideaansa hyvänä. 

Me emme kaikki ajattele asioista samalla tavalla. Joka kerta eivät asiat tai ihmiset kohtaa, ja se pitää vain hyväksyä. 

Tässä samassa lajissa muuten tapahtui myös yksi aivan ihana juttu. Kerron sen tähän loppuun, ettei mene ihan mörökölliksi koko juttu.

Anoppini tuli pari päivää ennen joulua ostamaan tyttärilleen kaupastamme villapeitteet. Ostoksia maksaessaan hän kysyi, että enkös minäkin haluaisi tällaista vilttiä kotiimme. Minä voisin ostaa sen nyt saman tien. 

Joskus kahdeskankymppisellä kotitalousopettajalla on enemmän bisnesymmärrystä kuin nelikymppisillä it- ja hyvinvointialan yrittäjillä. 

Hauskaa vuoden viimeistä päivää ja kaikkea hyvää alkavaan vuoteen!

12 kommenttia:

  1. Ihana anoppi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo hän on kyllä rautainen mimmi!

      Poista
  2. Kiitos mielenkiintoisesta ja ajatuksia herättävästä postauksesta!
    Terv. Anni/ Littlebitdesign

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anni kommentista :-) Hyvää uutta vuotta!

      Poista
  3. Ymmärrän hyvin pettymyksesi. Oikein ihanaa uutta vuotta sinulle ja tsemppiä tulevaan vuoteen ja sen haasteisiin! T. Satu Lumenkehto

    VastaaPoista
  4. Analysoin tapahtuneen ja mielestäni tässä tapahtumaketjussa oli kolme erikoista asiaa. 1) päätös ostaa suomalaista designia suomalaista designia myyjälle yksityisyrittäjälle. Pelkästään oletus siitä että suomalainen haluaa suomalaisia lahjoja on outo, ja vieläpä se että lahjat valikoitiin omalta "osaamisalueeltasi". Ostaisinko ruotsalaiselle vaatealalla työskentelevälle ystävälleni henkkamaukan lahjakortin? Toivottavasti en. 2) sellaisten tuotteiden ostaminen joita omassa liikkeessäsi myydään. 3) tuotteiden ostaminen muualta kuin teidän liikkeestänne. Wtf? Etenkin jos ystäväsi ovat itse yrittäjiä, heidän luulisi ymmärtävän tilanteen.

    Itse olen myös välillä miettinyt mitä ihmisten päässä liikkuu. Olin pitkään töissä suomalaisella matkapuhelinvalmistajalla ja eräs ystäväni osti aina muiden puhelimia ja sitten esitteli ne minulle; "Katso kuinka hieno uusi puhelin. Tämä on tosi hieno koska X ja Y." Ajatteliko hän että minua kiinnostaa koska olen itsekin "puhelinalalla"? Vai eikö hän ajatellut mitään? En tietenkään olettanut että kaikki ostavat vain meidän puhelimia mutta se esittely tuntui erikoiselta. Tämä sinun tapauksesi on tietysti ihan eri asia koska kyse on "omasta" yrityksestäsi jossa jokainen kauppaan kannettu euro tuntuu ihan eri tavalla kuin tuhansia ihmisiä työllistävän yrityksen palveluksessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan sinua anonyymi! Ei kyllä järki, tunne ja tilannetaju paljon päätä pakottanut näiden nelikymppisten "menestyjien" kohdalla. Luulisi kakarankin tajuavan, että katteen kerryttäminen kilpailijalle on melkoista v-tuilua.

      Poista
    2. Ihan samaa mieltä noista kaikista kolmesta kohdasta täälläkin. Asun itsekin ulkomailla ja vaikka ilahdunkin jos sukulaiset laittaa jotain suomalaista lahjaksi, en kyllä osaisi arvostaa jos täkäläiset ostaisivat minulle Suomi-designia, ja varsinkin tässä tilanteessa että itsekin myyt samoja tuotteita. Jotenkin vaan toivoo että jollain omituisella logiikalla ajatus tässäkin lahjassa oli kaunis, eikä niin vittuileva kuin miltä se tuntui.

      Poista
  5. Anoppisi on mahtava. Ja joo, usein nämä kahdeksankymppiset ovat.

    VastaaPoista
  6. Hetken mietittyäni asiaa on pakko sanoa, että kyllä ne sun ystävät osoittaa jotenkin täydellistä tilannetajun puutetta. Kävi mielessä, että onkohan he edes käyneet koskaan sun liikkeessä?

    VastaaPoista
  7. Lahjan ostaminen muualta kuin omasta liikkeestäsi vaikuttaa sikäli erikoiselta, että lahjan antajan yrittäjä. Meiltä ei-yrittäjiltä tällainen lapsus saattaisi tulla helpostikin yksinkertaisesti siitä syystä, ettemme ymmärrä ajatella yrittäjyyden kaikkia puolia. Lahjan sisältö voisi selittyä sillä, ettei antaja ole ehtinyt ajatella lahjaa/hänen on hankala keksiä lahjaa. Ostamalla suomalaista hän on ajatellut tukevansa suomalaista muotoilua/teollisuutta ja ostamalla Muumi-tuotteita on ajatellut keksineensä helposti tuotteen, josta lahjan saaja pitää varmasti. Näitä tuli mieleeni. Mutta se, että yrittäjä ostaa toisen yrittäjän kilpailijan tuotteita... hmm.

    VastaaPoista
  8. Myy ne saamasi lahjat omassa kaupassasi! Jos ovat käyttämättömiä ja palautuskelpoisia. Et voi kuitenkaan katsella niitä kotonasi ilman muistoa niihin liittyvästä harmituksesta.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?