Minusta on alkanut viime aikoina tuntua siltä, että olemme tyhmistymässä. Esimerkkejä ainakin putoaa syliin aivan liikaa.  Otetaanpa p...

Hölmistymmekö me?

7.11.17 Satu Kommentteja: 14

Minusta on alkanut viime aikoina tuntua siltä, että olemme tyhmistymässä. Esimerkkejä ainakin putoaa syliin aivan liikaa. 

Otetaanpa pari tuoretta keissiä. 


Liikennemerkki"kohu". Liikennemerkkejä uusitaan tietyin väliajoin. Nyt meneillään olevan uudistuksen myötä hahmojen habitusta muutetaan: niistä tehtiin simppelimpiä. Kuinka kävi? Internet riemastui ja yhtäkkiä sai joka puolelta lukea, kuinka miehet eivät saa enää olla miehiä edes liikennemerkeissä.


Sitten isänpäivä"kohu". Pari päiväkotia päätti kutsua isänpäiväjuhlia lähimmäisenjuhlaksi. Esimerkiksi siksi, että kaikilla päiväkodin lapsilla ei ole isää, ja kun vietetään läheisenpäivää he voisivat helpommin kutsua isänpäiväjuhlaan kenen tahansa lähimmäisen. Päiväkodissa yritettiin huomioida niitä lapsia, joilla ei ole isää. Se on moraalisesti oikein, koska yhteiskunnan hyvyys mitataan siinä, kuinka se kohtelee heikompiosaisiaan. Lapsi jolla ei ole isää jota juhlistaa, on huonomassa asemassa kuin lapsi, jolla on juhlittava isä. Kukaan ei ollut poistamassa isänpäiväjuhlaa kalenterista tai edes ehdottamassa sellaista. Kukaan ei myöskään ollut kieltämässä ketään muuta juhlimasta isänpäivää (sitähän juhlitaan sitäpaitsi viikonloppuna, jolloin suurin osa päiväkodeista on kiinni). 

Lapsille haluttiin luoda lisää vaihtoehtoja. Ja sitten, mitä tapahtui? Täysi-ikäiset aikuiset pillastuivat. "Pakkoneutralisointi oksettaa." "Minun ukkivainajani muistoa häpäistään." "Lapset voisivat oppia käsittelemään pettymyksiä." Jne.


Molemmissa noissa esiinnostamissani esimerkkitapauksissa oli aluksi vain mitätön leivänmurunen. Siitä tehtiin kohuotsikot klikkikalastelun (display-tuottojen) takia, lisättiin vähän hiivaa ja lämpötilaa tekemällä jatkojuttuja "pahastuneiden kansalaisten" keskustelupalstaviestinnästä. Ja kappas: kohuleipä oli valmis. Näin saatiin ihmiset kauhistelemaan asiaa, jossa ei kertakaikkiaan ole yhtään mitään kauhisteltavaa. 

Paskamyllyn rakentaminen on niin helppoa, että ihan pahaa tekee. Nykäistään yksi lause irti asiayhteydestä, hierotaan sitä omaan elämään ja omiin mielipiteisiin, pahastutaan. Sitten paheksutaan eli tuikataan oma loukkaantuminen osaksi kuviteltua suurta yhteiskunnallista  vääryyttä. 

Siinä myllytyksessä unohtuu, että joka ikisessä asiassa ole kyse sinusta tai minusta. Jos harmittaa, että päiväkodissa, jota oma lapsesi ei käy, päätetään viettää lähimmäisenpäivää, eihän se sinun tai minun elämään millään tavalla vaikuta. Silloin pitäisi olla malttia kysyä itseltään, kumpi on tärkeämpää: sinun kokema harmistus vai sen lapsen kokema helpotus. 


Tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ihmisten on nykykään helpompi löytää kaltaisiaan kuin koskaan aikaisemmin. Ihmisten on helpompi kommunikoida eri puolilla maailmaa olevien ihmisten kanssa kuin koskaan aikaisemmin. Ihmisten on helpompi saada äänensä kuuluviin kuin koskaan aikaisemmin.

Mikä hitto tässä sitten mättää? 

Meistä on tulossa vuosi vuodelta idiootimpia. Ja ikävä kyllä some-kanavien kautta aika usein ne idiooteimmat meistä saavat entistä enemmän palstatilaa. Tästä on olemassa ihan tutkimustakin.

Me tyhmistymme

Ihmiskunta tyhmistyy, koska älyä ei enää tarvita hengissä pysymiseen. Islantilainen (firma on Islannissa, omistajapohja on yhdysvaltalainen) DeCODE tutkii geenejä. Sen tietokannassa on yli 120 000 islantilaisen geenitiedot vuosilta 1910–1990. Tutkijat huomasivat muutoksia sellaisessa geenivariantiassa, joka kertoo halusta kouluttautua. Siinä variantissa havaittiin lievää laskua.

Kun tähän yhdistää sen tilastotiedon, että koulutus laskee syntyvyyttä eli korkeastikoulutetut saavat keskimäärin vähemmän lapsia. Luonnonvalinta poistaa koulutusgeenin geenipoolista. Keskimääräinen älykkyysosamäärä siis laskee, vaikkakaan ei kovin nopeasti. Vuosisatojen ja -tuhansien myötä meistä tulee idiootteja. Ajatella, miten absurdia, jos tämä tutkimus pitää paikkansa.


Mitä hölmömpi on, sitä fiksumpi luulee olevansa

Selasin myös erästä toista mielenkiintoista tutkimusta. Sen mukaan mitä hölmömpi on, sitä fiksumpi luulee olevansa. Cornellin yliopiston tutkijat Dunning ja Kruger antoivat opiskelijoilleen kyselyn, joka mittasi loogista ja verbaalista päättelykykyä. Kun testi oli valmis, oppilaita pyydettiin arvioimaan, kuinka hyvin he omasta mielestään testissä pärjäsivät verrattuna muihin saman testin samaan aikaan tehneisiin. 

Opiskelijat arvioivat itsensä keskimäärin 66 prosenttipisteen kohdalle (50 olisi ollut keskiverto). Eli kaikki olivat mielestään keskivertoa parempia. Tervettä itsetuntoahan se kai on?

Mutta nyt tuleekin se kiinnostavin tieto: kaikista huonoiten testitilanteessa pärjännyt neljännes arvioi osaamisensa eniten yläkanttiin. Todenmukaisin käsitys omasta pärjäämisestään oli parhaalla neljänneksellä.

Kaikki kokeeseen osallistuneet pääsivät näkemään kaikkien vastauspaperit ja he pystyivät vertaamaan niitä omiin vastauksiinsa. Edes tämän jälkeen oppilaat eivät muuttaneet itsearviotaan. Huonoiten pärjänneet luulivat edelleen pärjänneensä paremmin kuin muut koehenkilöt.

Jos ei suhtaudu kriittisesti omaan osaamiseensa ja muilta kuultuun, ei myöskään usko olevansa väärässä, vaan oikeassa. Vaikka sitten vähän kovemmalla äänellä.

Ja näitä esimerkkejä riittää.

14 kommenttia:

  1. Olen kanssasi täysin samaa mieltä tuosta uutisoinnin laadusta nykyään. Saadaan aikaan isoja "kohuja" ja juttuja, kun tehdään "klikattava" otsikko, vaikka mitään ihmeellistä asiaa ei olisikaan. Olen poistanut puhelimestani kaikki iltapäivälehdet ja kohta lähtee myös YLE, koska sekin on alkanut tehdä klikattavia otsikoita. Luen mieluummin uutiset lehdestä, jolloin ei tule klikkailtua turhaan. Tosin ne ovat silloin jo vanhoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Yksi sometili on muuten tässä sarjassa ylitse muiden: Klikinsäästäjä. Voi että, meinaan purskahtaa ilosta itkuun joka kerta kun näen sen.

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus!

    En tiiä, tyhmentääkö some yleisesti, mutta musta ainakin tuntuu, että se tyhmentää mua. Joku algoritmi valitsee, että haluan varmaan oikeiden uutisten ja muiden asiajuttujen lukemisen sijaan mieluummin seurata jotain aivan käsittämättömiin mittasuhteisiin paisunutta läheistenpäivä-keskustelua, jossa äänessä ovat tietysti ne, joilla ei a) ole alan asiantuntemusta tai b) joita asia ei henk.koht. kosketa mitenkään. Hohhoijaa.

    Ois paljon sanottavaa aiheesta, mutta tyydyn nyt vaan sanomaan, että virkistävää, kun kirjoitit tästä. Kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oli kamalan virkistävää kirjoittaa aiheesta. Jotenin rauhoituin itsekin näitä miettiessä, haha.

      Poista
  3. Samaa mieltä. Ja jotenkin inhottaa juuri tuo kun revitään asiayhteydestä yksi lause ja tehdään siitä klikkiotsikoita koska ne valitettavasti toimii. Ihan jo niinkin että vaikka et itse klikkaisi sitä linkkiä, niin olet jo ehtinyt lukea sen hemmetin otsikon ja tehnyt (virheellisiä) päätelmiä. Että niiltä ei voi välttyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan. Se on todella pebasta. Vaikka miten itse välttää klikkiotsikointia harrastavien webbimedioiden lukemista, ne pomppaavat aina jostain feedistä silmille.

      Poista
  4. Kannattaa katsoa Idiocracy-elokuva. Valitettavan lähellä totuutta.

    VastaaPoista
  5. Somekohut tosiaan peittävät oikeaa uutisointia. Lisäksi somekohut vievät keskusteluhalut sellaisilta, joilla voisi olla maltillista sanottavaa asiasta. Niinpä käytän tilaisuuden kirjoittaa asiasta nyt. Meidän kahden vanhemman perheen vanhemmista isältä on puuttunut isä ja äidiltä äiti. Kumpikaan meistä ei ole kärsinyt isän- ja äitienpäivistä lapsena vaan toisen vanhemman puute on ollut nimenomaan arkipäivien ongelma. Uimahallit, vaateostokset, kuskaukset treeneihin.. Tärkeämpää kuin keskittyä yhteen päivään vuodessa olisi miettiä, miten lapsi pystyy osallistumaan tasa-arvoisesti arkisiin juttuihin ilman toista vanhempaa.

    VastaaPoista
  6. Hauskaa että joku tuossa yllä mainitsi Idiocracyn. Bloggasin tästä juuri (en tosin klikkiotsikkokohu-teemalla, vaan lukutaidosta laajemmin, mutta silti).
    http://www.lily.fi/blogit/all-work-no-play/keiden-lapsia-nama-lukutaidottomat-oikein-ovat

    Tulevaisuusvisio on aika apea kyllä. Jos kohta myös nykyhetki, kuten näihin otsikoihin reagoinnistakin voi päätellä.

    VastaaPoista
  7. Kyllä vaan. Todella hyvä kirjoitus!
    Nyppii todella varsinkin YLEn ja Hesarin nykyinen tyyli, olis ihan kiva kun jostain sais lukea uutisia ilman, että silmille pomppaa joku täysin käsittämätön "näitä viittä asiaa" -listaus. Argh.
    Olen alkanut epäillä että vanhemmat ei lue enää lapsilleen, koska KUKAAN ei osaa enää keskittyä yhteen asiaan ilman, että pitää jatkuvasti pomppia kanavasta toiseen. Eikä se tietty ole ihme, jos päivä toisensa jälkeen kuluu tässä nykyisessä mediamylläkässä rämpien, niin illalla aivot surraa ylikierroksilla.

    VastaaPoista
  8. Mua, 28-vuotiasta lapsetonta ihmistä, tässä ahdistaa se, että koska oletan kuuluvani ns. sivistyneempään kansanosaan, mulla on ikään kuin velvollisuus lisääntyä yhteisen hyvän nimissä. Kukaan ei sano minulle näin enkä koe että Satukaan tässä syyllistää juuri minua, vaan olen ihan keskenäni tullut tällaiseen tulokseen ja alkanut syyllistää itseäni. Että enkö välitä ihmiskunnan tulevaisuudesta, haluanko Idiocracyn? Miksen tee kymmentä nohevaa jälkeläistä tähän maailmaan? Ehkä vielä teenkin, tai en ehkä kymmentä mutta vaikka kaksi. Vai onko tämä nyt liian korkealle kohonnutta itsetuntoa? Ehkä kuvittelen itsestäni liikoja, olenkin pölkky? Äh. -S

    VastaaPoista
  9. Helou!
    Tässä kommentoinnissa muuten mättää nyt joku tosi pahasti. Oon pahoillani sekasotkupötköstä.

    Mutta, muttama ajatus.

    Anonyymi, 28 vee. Ei onneksi ole velvollisuus lisääntyä - valinta olla vapaaehtoisesti lapseton on musta ihan yhtä hyvä valinta kuin se, että päättää yrittää lapsia.

    Yleen ja Hesariin tympiintynyt Anonyymi. Juuri näin. Olen tismalleen samaa mieltä. On tosi pebasta, että iltapäivälehtien otsikointityyli on levinnyt myös näihin aikaisemmin ainakin hyvin paljon selkemmin asiajuttuihin profiloituneisiin medioihin. Hiton ärsyttävää.

    Idiocracy, pitääkin katsoa! Kiitos vinkeistä.

    VastaaPoista
  10. Heippa! Olen jo parisen vuotta seuraillut blogiasi, vaikka ei omia lapsia tai erityistä Islanti-kiinnostusta olekaan, kirjoitat vain niin hyvin - kuten nytkin. Psykologian opiskelijan näkökulmasta tekstistä jäi kuitenkin ehkä turhan vahvasti sellainen mielikuva, että totta tosiaan, ihmiskunta hölmistyy, ja siksi oli pakko tulla vähän jarruttelemaan johtopäätöksiä kommenttiboksiin :D

    Valitettavasti mulla ei ole nyt tähän hätään heittää juurikaan viitteitä, mutta mitä psykan kursseilta on jäänyt mieleen, niin länsimaissa esimerkiksi älykkyysosamäärän keskiarvo kohosi monta vuosikymmentä (ns. Flynn-efekti, josta lisää esimerkiksi Mensan sivuilla). Toki viimeisimmissä tutkimuksissa nousu on pysähtynyt, ja joissakin tutkimuksissa keskiarvon on havaittu jopa laskeneen, joten se saattaisi puhua taas hölmistymisen puolesta.

    Sitten taas juurikin Hesarissa oli joku aika sitten juttu (jota en nyt etsimisestä huolimatta löytänyt), jossa mainittiin, että väite koulutetumpien ihmisten pienemmästä lapsimäärästä ei ainakaan Suomessa pidä paikkaansa. Olisiko peräti mainittu, että koulutetut ihmiset saavat itse asiassa keskimääräistä useamman lapsen. Se, mistä mielikuva pienemmästä lapsimäärästä saattaa johtua, voi olla, että koulutetut ihmiset lisääntyvät yleensä vasta kouluttautumisen jälkeen, eli muita myöhemmin. Sen sijaan löysin Hesarista tämän jutun, jossa mainittiin, että vapaaehtoinen lapsettomuus näyttää lisääntyneen eniten työttömien ja pienituloisten (tilastollisesti vähemmän älykkäiden) joukossa.

    Toisaalta voi myös olla, että ihmisten ajattelutaidot polarisoituvat: osa ihmisistä on aiempaa älykkäämpiä, toiset aiempaa tyhmempiä. Tähän viittaavat ymmärtääkseni esimerkiksi Suomen PISA-tulokset, joissa ääripäät erkanevat toisistaan. Yksi syy tähän puolestaan voi olla kehittyneet keskoshoidot, joilla aiempaa pienempiä vauvoja voidaan pitää hengissä, mutta heidän kehitystään ei voida kuitenkaan tukea tavanomaisten lasten tasolle, vaan esimerkiksi oppimisvaikeudet ovat pikkukeskosina syntyneillä muita yleisempiä.

    Toisaalta voidaan miettiä, mitä itse asiassa on älykkyys tai hölmöys. Ainakin omasta mielestäni olennaisessa roolissa ovat myös esimerkiksi sosiaaliset taidot, ja voi olla, että nimenomaan niissä ilmenee nykyään ihan uudenlaisia puutteita (mistä some-kohutkin voivat johtua; OECD:kin on muuten kiinnittänyt huomiota sosioemotionaalisten taitojen merkitykseen). Esimerkiksi empatia on sosiaalisten taitojen kannalta olennainen kyky, joka kehittyy helposti muun muassa tarinoita lukiessa (tai kuunnellessa) - eli lukuharrastuksen harvinaistuminen voi vähentää empatiakykyä ja lisätä ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Samaan asiaan liittyy ns. mentalisaatio, eli kyky ymmärtää omia ja muiden mielenliikkeitä. Tämän kyvyn on havaittu heikkenevän ainakin stressaavissa tilanteissa, ja tänään juuri pohdinkin, kuinka paljon suvaitsemattomuuteemme mahtaa vaikuttaa nykyinen maailmanmeno, jossa huolet tuntuvat seuraavan toisiaan (ilmastonmuutos, globalisaatio, eriarvoistuminen, hölmistyminen, you know).

    Huh, ehkä tässä vaiheessa on hyvä lopettaa :D Kylläpä pistikin ajatuksen juoksemaan tämä teksti, kiitos siitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kommentti se vasta hyvä olikin! Kiitos siitä!

      Poista

Mitä tuumaat?