Suomessa on näköjään jälleen kerran pinnalla keskustelu vanhempainvapaiden järkevästä jaosta ja muutoksista, joita systeemi vaatisi.  Katj...

Onnellisten lasten isät ovat vanhempainvapaalla

20.9.17 Satu Kommentteja: 23

Suomessa on näköjään jälleen kerran pinnalla keskustelu vanhempainvapaiden järkevästä jaosta ja muutoksista, joita systeemi vaatisi.  Katja kirjoitti terävän jutun Äidit, jotka vastustavat isyysvapaita blogiinsa tästä aiheesta eilen. Suosittelen lukemaan ihan ensiksi sen - olemme tästä aiheesta nimittäin täsmälleen samaa mieltä. Kehotan lukemaan myös ne blogijutun perässä olevat kommentit, jotka valaisevat aika hyvin myös sitä vasta-argumenttipuolta.



Olen itse sitä mieltä, että ainoa tapa muuttaa lapsiperhe-elämän ympärille kietoutuneita rakenteita ja parantaa molempien sukupuolten asemaa yhteiskunnassa niin kotiarjessa kuin työmarkkinoilla on korvamerkitä osa vanhempainvapaista iseille.

Perheiden vapaa valinta ei valitettavasti tässä asiassa ole toimiva reitti. Katsokaa vaikka tätä alla olevaa tilastoa, joka näyttää, kuinka suuren prosenttiosuuden isät pitävät vanhempainvapaista eri Pohjoismaissa. 

Islannissa isät eivät käyttäneet vanhempainvapaita juuri ollenkaan ennen kuin vapaista korvamerkittiin osa heille. Nykyään se, että isä jää lasten kanssa kotiin, ei ole mitenkään huomionarvoinen tai erityinen juttu. Se on ihan tavallista perhe-elämää. Vanhempainvapaata saa tällä hetkellä yhteensä 9 kuukautta: äideille kolme, iseille kolme ja kolme kuukautta vanhemmat saavat jakaa parhaaksi katsomallaan tavalla. (Ensi vuonna vapaiden kesto nousee 12 kuukauteen.)


Eikä täällä kukaan (ainakaan enää) länkytä mistään perheiden valinnanvapaudesta tai kauhistele valtion tunkeutumista ihmisten yksityisiin asioihin. Toki saa jäädä kotiin vanhempainvapaiden jälkeenkin, mutta siitä ei valtio kuitenkaan maksa kenellekään mitään. 

Ja se joka on huolissaan lasten edusta, niin tiedoksi: Islannissa on UNICEFin tilaston mukaan maailman kolmanneksi onnellisimmat lapset. Joten ei se nyt ihan pieleen ole mennyt.

23 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Todellakin! Rakastan tuota tilaston kuvaajaa.

      Poista
  2. Minä en ole ikinä tajunnut sitä logiikkaa, että "perhe päättäköön itse" ja "yhteiskunta ei saa sotkeutua perheen asioihin". Ei se vanhempainraha ole mikään jumalalta tuleva automaatio, vaan jo päätös siitä, että sitä ylipäätään jaetaan (valtaosassa maista ei jaeta) on yhteiskunnan "sotkeutumista" perheen asioihin. Yhdessä ollaan päätetty, että paljonko vanhempainrahaa jaetaan ja miten kauan. Joten miksei sitten päätetä yhdessä myös siitä, että kenelle sitä jaetaan? Kun kaikki tutkimuksetkin osoittavat, että jollei rahaa ei korvamerkitä isille, niin isät eivät sinne kotiin jää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis juuri näin! Sosiaalituet eivät ole vastikkeettomia lahjoja, vaan totta kai nillä yritetään vaikuttaa yhteiskuntaan sillä hetkellä vallitsevien arvojen mukaisella tavalla. (Siihen arvomaailmaan voi sitten vaikuttaa esim. äänestämällä.)

      Poista
  3. Olen niin samaa mieltä. Ruotsissa on samantyylinen systeemi kuin Islannissa. Saimme esikoisemme Ruotsissa ja meillä oli käytössä ruhtinaalliset 16kk vanhempainvapaata. Näistä 3+3kk on korvamerkitty molemmille ja loput saa jakaa. Lisäksi vähemmän vapaita käyttävä (yleensä isä) saa bonusta, jos käyttää yhteisiä vapaita. Ruotsistahan kuuluu aika paljon hyviä uutisia ja artikkeleita isien osallistumisesta.

    Ihan näin yleisesti, huomasin muutettuani ulkomaille (nyt asumme toisessa EU-maassa Ruotsin jälkeen), miten hemmoteltuja me suomalaiset olemme. Etuja, tukia ja toimivaa yhteiskuntaa ei arvosteta, vaan keskitytään lähinnä valittamaan tukien paskuutta. Esimerkiksi päiväkotimaksujen "suuruus" on jatkuvasti tapetilla. Varasin juuri n. 1000e/kk maksavan päiväkotipaikan, joka ei ole edes kalleimpia. Ja kyse ei ole Sveitsistä eli tulot eivät korreloi. Eipä siinä, itse taisin valittaa aikoinani samalla tavalla, kunnes ei-suomalaisen kumppanini tavattuani sain perspektiiviä asiaan :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruotsissa on muuten todella hyvä systeemi! Mä tunnen jopa muutamia islantilaisia "elintasopakolaisia", jotka muuttivat Ruotsiin pikkulapsiajan ajaksi - paremmat perhe-etuudet, ja toinen vanhemmista sai hyvän työpaikan.

      Ja ne päiväkotimaksut! Ovat muuten ihan järjettömän halpoja pohjolassa.

      Poista
    2. No tämä. Kun tulin raskaaksi ja aloin muutospaniikin kourissa pyöriä erilaisilla vanhemmuusfoorumeilla, pöyristyin sitä miten esim. kotihoidontuen pienuudesta maristaan. Siis haloo. Missä muussa maassa voi tuosta vaan poistua töistä vaikka kymmeneksi vuodeksi putkeen hoitamaan lapsiaan kotona ja olettaa, että siellä se työpaikka sitten odottaa? Ja omien lapsien hoidosta vielä maksetaankin jotain! Vauvavuoden jälkeenkin!

      Poista
  4. Esikoisesta sain vanhempainrahat Ruotsista. Olin paljon tyytyväisempi siihen kuin Suomen malliin.Rahan saa myös ansiotulon mukaan ja sen pystyi isän ja äidin vapaan jälkeen jakamaan niin, että rahaa pystyi nostamaan paljon kauemmin kuin täällä Suomessa, jos otti sitä vaikka vain 50%. Riippuu nostaako tukea täysimääräisenä vai osittaisena. Kokonaismäärä on sama.Minusta esim.osittaisen hoitovapaan eli lyhennetyn työajan mahdollisuus pitäisi olla laajempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Ja sitä osa-aikaisuutta täällä Islannissa hyödynnetään paljon. 6 kk vanhempainvapaa on 12 kk vapaa, jos sen ottaa 50 prossaisena, käy sitten töissä sen ohessa tai ei (vanhempi saa 50 % vanhempainvapaalla ollessaan käydä töissä siten että palkkataso ei nouse yli 50 %:n siitä palkasta, minkä mukaan se vanhempainvapaan korvaus on laskettu).

      Poista
  5. Minun täytyy nyt jo vähän vanhempana ja jo aikuisten lasten äitinä sanoa, että minä halusin olla koko vanhempainrahakauden itse kotona. Esikoisen ollessa pieni, myös mies oli työttömänä, joten isyysvapaata tuli ihan riittävästi. Kaksosten ollessa pieniä, mies oli vielä laman jälkeen pätkätöissä ja itse en ollut saanut välissä kuin sijaisuuden, joten loogisesti minä olin taas kotona. Minusta olisi ollut tylsää nostaa itse työttömyyskorvausta, jos miehen olisi ollut pakko olla määrätty aika kotona lasten kanssa, vaikka minä pakosta siellä olin (yhteiskunnan mielestä). Itse olin vapaaehtoisesti. Minä en olisi halunnut olla töissä lapsen ensimmäisen vuoden aikana päivääkään vaan nautin siitä kotona olosta ja lasten kanssa olosta. Sen vuoden kun olin töissä, mies oli työttömänä ja pojan kanssa kotona. Pärjäsivät hyvin, enkä edes epäillytkään sitä. Nykyisin vain on mielestäni menty siihen, että isien on pakko olla kotona, jotta äiti pääsee töihin. Kysytäänkö siltä äidiltä, haluaako hän mennä? Kaikki eivät varmasti tahdo. Tilanne on mielestäni vain ajettu siihen, että äiti ei voi edes tunnustaa haluaan olla kotona. Nyt kaikkien pitää olla uralla ja edetä sillä. Onneksi olen jo tässä iässä, ettei tarvitse asiaa miettiä. Edelleenkin jos olisin jäämässä äitiyslomalle, meillä sen pitäisin vain minä. Vaikka tuloissa ei ole eroja, niin haluaisin olla lapsen kanssa kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tullut aika selväksi, että tosi monet äidit haluavat olla kotona, jopa vuosikausia. Mutta mitäpä jos ne isätkin haluaisivat? Isällä on ihan samat oikeudet lapseen kuin äidillä ja isätkin voivat nauttia pienestä breikistä poissa työelämästä. Mutta kun naiset HALUAVAT olla kotona, niin harva isä uskaltaa vaatia itselleen niitä tasaveroisia oikeuksia.

      Poista
    2. Niinpä, juurikin tämä. Että myös isällä on oikeus ja usein myös halu jäädä lapsen kanssa kotiin. Se vaan ei kanavoidu, ellei niitä vanhempainvapaita korvamerkitä.

      Ja tottakai äidit tai isät tai vaikka molemmat saavat jäädä lapsen kanssa kotiin ihan niin pitkäksi aikaa kuin haluavat, mutta yhteiskunnan ei tarvitse eikä kannata sellaista tukea.

      Poista
  6. Eihän isän ole pakko sitä omaa vapaata käyttää, jos ei halua. Idea on se, että sitä ei voi sillon äitikään omia. Ja paljon on äitejä, nuoriakin, jotka eivät edes kysy mieheltä, haluaako tämä olla kotona. Aivan oikeasti on edelleen olemassa naisia, jotka uskovat, että Suomessa on kolmen vuoden äitiysloma, ja jotka eivät tajua äitiys-, vanhempain- ja hoitovapaan eroa. Eihän kenenkään ole pakko uraa tehdä, mutta asiaa voi miettiä siltäkin kannalta, kannattaako olla taloudellisesti täysin riippuvainen kumppanistaan... tunnen useammankin vuosia kotona olleen äidin, jotka suhteen purkauduttua ovat jääneet yksinhuoltajina köyhyyteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ja äitiysloman voi pitää vain äiti, isä vain, jos äiti menehtyy synnytykseen.

      Poista
    2. Jep, minäkin tunnen näitä tapauksia, ja se on todella ikävä tilanne... Ja ikävä tilanne myös lasten iseille, jotka eivät ole saaneet viettää aikaa lastensa kanssa niiden ollessa pieniä.

      Jos on yksinhuoltaja, tai tulee kaksoset tai kolmoset, tai ennenaikainen synnytys tms. vanhempainvapaajärjestelmä on täällä hieman toisenlainen, eli se toki joustaa tilanteissa, jotka eivät ole niitä heteroydinperhe ja terveet lapset -esimerkkejä.

      Poista
  7. Löytyykö yhtään tuoreempia tilastoja? Nuo luvut kun ovat 10 vuoden takaa ja kuvaavat erityisen hyvin "alkuinnostusta". Onko kehitys ollut ylöspäin vai alaspäin vai tasaantunut ja onko esim. lama vaikuttanut isien innokkuuteen? Käyrä on toki omaa luokkaansa muihin Pohjoismaihin verrattuna. Mutta vielä olisi matkaa, jos kuitenkin 2/3 ei mahdollisuutta hyödynnä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkennuksena: tuossa tilastossa ei siis sanota, että 2/3 iseistä ei hyödynnä vanhempainvapaita - siinä kerrotaan se prosenttiosuus, jonka isät käyttävät kaikista vanhempainvapaista yhteensä. Islannin kohdalla se on noin kolmanneksen tai sen yli (koska systeemi on nyt 3kk+3kk+3kk). Useimmiten äidit pitävät 3 kk + 3 kk, ja isät 3 kk, joka on kolmanneksen vanhemmanvapaasta. Jotkut perheet jakavat sen yhteisen 3 kk moduulin puoliksi, jolloin suhde on 50/50. Joissain perheissä isät pitävät 3 kk ja 3 kk ja äidit vain sen heille korvamerkityn 3 kk.

      Pankkikriisin jälkeen laskettiin vanhempainrahan maksimimäärää ja se pienensi jonkun verran isien hyödyntämää vanhempainvapaiden määrää. Eli siinä vuoden 2008 tienoilla tuli pieni notkahdus. Nyt kun maksimisummaa on pystytty taas nostamaan (isompi verokertymä, nousukausi), myös ne kovatuloiset isät ovat hyödyntäneet vapaata taas paremmin.

      Poista
  8. Olen muuten miettinyt, että omimalla perhevapaat vain äidin vapaiksi nainen voi tehdä hallaa jopa omille lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Tuskin kukaan äiti tai isoäiti on iloinen, jos omaa naispuolista jälkeläistä syrjitään työmarkkinoilla siksi, että vain ja ainoastaan nainen on potentiaalinen perhevapaat pitäjä. Sanoisiko joku silloin tälle, että niin kuuluukin olla, että nainen kantaa leimaa, vaikka ei ehkä koskaan edes saisi lapsia? Oma työnantajani rohkaisee perhevapaiden pitämiseen myös miehiä. Meillä saa puoli vuotta palkkaa vanhempainvapaalla, ja muutama mies on jäänyt kotiin jopa heti vaimon äitiysloman loputtua. Oikein nauratti, kun eräs naispuolinen kollega, joka valittaa, ettei mies ikinä hoida lapsia, mutta toisaalta on moneen kertaan julistanut, ettei olisi ikinä antanut miehensä olla lasten kanssa kotona, kauhisteli asiaa tälle miehelle päin näköä. Miespuolinen kollegamme totesi tyynesti pärjäävänsä, koska on lapsen isä. Sen parempaa perustelua ei mielestäni voi olla!

    VastaaPoista
  9. Olen itse raskaana ensimmäistä kertaa, ja juteltiin miehen kanssa näistä asioista. Normaalisti erittäin hyvällä yleissivistyksellä varustettu mieheni totesi että tottakai hän pitää isille suunnatut vapaat, että onko niitä joku muutama viikko. Whaaaaaat?! Selitin juurta jaksain että ihan kumpi vain voi pitää vanhempainvapaata tai hoitovapaata. Mieheni sanoi juuri sen mikä nykyisessä systeemissä on ongelma: kun suurin osa tuntuu tekevän niin että äiti on kotona, ei hän ole edes ajatellut että isä voisi niitä vapaita käyttää. Hän jotenkin ajatteli että isälle on se isyysloma, ja muuten ei sitten saisi mitään tukia jos olisi kotona. Okei myönnän että tässä kohtaa mulla meinasi kiehua yli että miksi juuri tämä on sellainen asia mitä hän ei ole mitenkään kyseenalaistanut.. no mutta, pointtini on, että jos nämä olisi selkeästi merkitty, niin ihmiset olisivat enemmän tietoisia asioista ja uudesta mallista tulisi se "perus" tapa toimia. Pakkohan kenenkään siellä kotona ei ole olla, kuten tässäkin keskustelussa on moneen kertaan sanottu, mutta loistava valtiomme sen mahdollistaa. Uskomattoman hienoa.

    Mulle on ollut aina itsestäänselvää että TIETENKIN mieheni on myös kotona lapsen kanssa. Miehelläni kokemus asiasta tällä hetkellä enimmäkseen siskojensa kautta, joiden kenenkään miehet eivät muutamia kuukausia pidempään ole olleet kotona. Joten täytyy yrittää ymmärtää, ja onneksi näitä käsityksiä voi helposti muuttaa kun vähän selvittää :) mutta siis ehdottomasti uusi malli parantaisi tilannetta.

    VastaaPoista
  10. Lähtisin itse ratkaisemaan tätä tilannetta siten, että jakaisin vanhempainvapaasta ja äitiyslomasta syntyvät kustannukset sekä lapsen äidin että isän työnantajille tasan huolimatta siitä onko kotona lasta hoitamassa isä vai äiti. Tällöin vaaka tasaantuu ja muutos lähtee työmarkkinaehtoisesti. Työnantajalle tulisi olemaan yhtä kannattavaa palkata mies tai nainen, ikä- ja sukupuolisyrjintä vähenisivät. En noin suorilta vertailisi islantilaista ja suomalaista yhteiskuntaa, kirjoitustesi perusteella Islannissa on läheisemmät sukulaissuhteet kuin Suomessa, isovanhemmat hoitavat lapsia ja lapset pääsevät päivähoitoon vasta kolmevuotiaana. Peruselementit on rakennettu kovin toisin kuin Suomessa, jossa kamppaillaan kasvavan yksinäisyyden ja yksin olon kokemuksissa, vailla tukea lähipiiriltä, sukulaisilta tai naapureilta. Töitä ei saa, koska lähiverkoston puuttuessa myös työhön siirtymisen tuki puuttuu, jolloin päätöksistä muotoutuu helposti yksioikoisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikilla lapsilla vain ei ole sitä isää, jonka työnantaja voisi maksaa osansa kustannuksista... ja kyllä Suomessakin isovanhemmat auttavat usein lastenlasten hoitamisessa.

      Poista
  11. Sosiaalialan ihmisenä en pysty näkemään tätä vain sukupuolittuneena tasa-arvon kysymyksenä vaan mielestäni ydin on rakenteissa. Fakta ON naisilla pätkätyöt, matala palkka jne. Jos vanhempainvapaan pakkojaetaan se heijastuu lukemattomien lapsiperheiden talouksiin. Usein isäklo on parempi palkka, ja jos hän jää vapaalle ja saa sen tietyn tuloihin sidotun rahan ja äidillä ei ole töitä, on huomattavasti huonommat tulot, pakko voi ajaa monet ahdinkoon tai tilanteeseen jossa lapsen hoitaminen kotona on vain ylemmän keskiluokan etuoikeus. Samoin useat tekijät saattavat tulla eteen siinä että isä ei olekaan se paras vaihtoehto. Samoin tietysti myös pitäisi korjata se että vain äiti saa äitiysrahaa koska äidin kyvyttömyys hoitaa lasta ei ole aina urbaani legenda. Tulee mieleen että mihin ahdinkoon saattaa joutua juuri työtön, matalapalkkainen, pätkättöläinen, eläkeläinen yms. Perheet ovat monenlaisia enkä välttämättä lähtisi ajamaan ihmisen oman asiantuntijuuden ohi omasta elämästään. Itse teimme niin että mies oli kotona yhteensä vuoden erilaisten kikkailujen ansiosta ja olimme yhtä aikaa kotona. Mutta korvamerkintä olisi tuhonnut tuon mahdollisuuden. Itse en ollut vakityössä, miehellä se vakiduuni oli.

    VastaaPoista
  12. Itse olin kotona hoitamassa lapsiani kahdeksan vuotta ja se oli todella tärkeää aikaa kaikille. Silloinen mieheni - islantilainen muuten - oli aivan tyytyväinen työnjakoon. Olin nuori äiti vailla ammatillista koulutusta, eikä mitään työpaikkaa todellakaan ollut tiedossa. Minusta vanhemmat päättävät miten tukikuukaudet jaetaan, jo siksikin, että tilanteet perheissä ovat niin erilaisia. Minulle tämä kysymys palautuu myös siihen, miksi lapsia halutaan. Halusin nähdä heidän kehittyvän ja kasvavan, halusin oppia tuntemaan nämä erikoiset, hienot tyypit jo pieninä. Lasteni isä oli suurimman ajan työttömänä, joten hänkin vietti lasten kanssa todella paljon aikaa. On niin erilaisia perheitä, olisi tärkeää muistaa se, vaikka se ei sopisi omiin ihanteisiin.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?