Islanninhevosvaellus vapaan lauman kanssa - tunnelmia

Kyllä en ole koskaan aikaisemmin kuullut samanlaista töminää, mikä lähtee 71 töltillä ja ravilla etenevän hevosen laumasta. Se ääni värisee ensin jalustimiin, sitten varpaisiin ja nousee sieltä hauskana aaltona kohti päänahkaa, vetää naaman virneeseen ja pysähtyy kypärän kohdalle.






Meillä on ollut ihan mahtava reissu. On kymmeniä hevosia, on ollut sadetta, on ollut paistetta, kengityssessioita, islantilaiseen tapaan kiristettyjä satulavöitä, sadepisaroita korvassa ja kameranlinssissä, lepotaukoja heinikossa myös meillä ihmisillä ja yksi laitumelle hevostensa viereen nukkumaan mennyt islantilainen hevosnainen. Ehkäpä bongaat hänen jalkansa yhdessä kuvista?




Vaeltaminen vapaana juoksevan hevoslauman kanssa on ollut niin uusi, vähän jännittävä ja aivan uudenlaisia maisemia hevosteluun ja Islantiin avaava kokemus, että sitä on vähän hankala selittää näin yhdessä blogijutussa. En edes yritä, vaan laitan tähän muutaman niistä sadoista kuvista, joita olen ratsastamisen, kahvittelun ja luonnossa oleilun lomassa ottanut. 




Seuraavassa jutussa sitten kerron, miten tämä matka meni, mitä tällaisella matkalla tapahtuu ja mitä pitää osata tai tietää, jos tällaiselle reissulle lähtee.

Yksi asia on kuitenkin jo tässä kohtaa varma. Ensi kesänä on aivan välttämätöntä järjestää vastaavanlainen reissupyrähdys. Eihän elämää ilman tällaista voi enää edes kuvitella!

Tunnisteet: , , , ,