Vähän hassu se on, joka kotiinsa jää

Tässä parhaillaan skumppalaseja tiskailen ja laitan pahvilaatikoita kierrätykseen. Syön käsilaukun pohjalta löytyneitä viimeisiä, retkipäivästä yli jääneitä lakusuklaapussien jämiä. Kello on jo pitkälle yli yhden yöllä, mutta ihan vielä en pysty nukahtamaan. Naamaani kuumottaa viikonlopun kesäaurinko ja olo on kevyt kuin heliumpallolla. Voi vitjat, mutta nyt onkin takana kerrassaan upea opastyökeikka Islannissa.


Matkaopashommien ydin ja lisukkeet ovat minulle matkustamisen riemu, uusien ihmisien kohtaaminen ja ihan vain Islanti itsessään. Jos joku työ on sellainen, että se antaa enemmän energiaa kuin ottaa, se on matkailuala. Opaskeikkojen jälkeen näen itsekin oman tutun lähiympäristöni taas hetken aikaa uusin silmin. Huomaan katsovani montaa asiaa siten, millä tavalla en ole niitä aikaisemmin juuri katsonutkaan. 

Tämän viikonlopun työmatkalla mieleeni pulpahti eräs matkustamiseen liittyvä kansanviisaus, joka on niin mahtava, että se on pakko jakaa teidänkin kanssa. Ihan pikaisesti vain, ennen kuin sänky ja tyyny kutsuvat.

Etenkin kaikki reissailijat, vapaa-aikansa ja rahansa matkustamiseen laittavat ja liikkeellä olemisesta nauttivat, tämä on teille:

Islannin kielessä heima tarkoittaa kotia ja kotona olemista. Islannin kielen tyhmää tarkoittava sana taas on heimskur. Jo viikinkiajoilla, siis silloin kun Islantia asutettiin, rohkeita ja komeita sankareita olivat siis he, jotka matkustivat paljon. Tyhmä oli se, joka jäi kotiinsa kököttämään. 

Pysytään siis rohkeina ja komeina! Tehdään pieniä ja isoja reissuja. Uudelle jäätelökioskille, vähän kauempana kotoa olevaan ruokakauppaan tai vaikka safarireissulle Keniaan. Minne päin te olette seuraavaksi matkalla? Minä matkustan huomenna lasten kanssa Reykjavíkin kaupungin uimalaan. Ja ostinpa itselleni äsken lentoliput Helsinkiin. Sinnekin on kuulemma tullut kesä.

Tunnisteet: , ,