Mustikkavaahtokarkit

Hän, joka ei hirveästi harrastuksenaan leivo baakkelseja, päätti kokeilla vaahtokarkkien valmistusta itse. Tuli muuten ihan hirveä sotku, mutta myös tajuttoman hyviä mustikkavaahtokarkkeja. Helpompaa, kuin luulin!

Siinähän kävi siis niin, että viime viikolla eräänä kiireisenä päivänä ahmin lounaaksi näytteilleasettajan kulhosta pelkkiä mustikkavaahtokarkkeja. Menit niistä ihan sekaisin: mikä maku! Yhtä aikaa sisältä pehmeitä, päältä rakeisia, maultaan sokerisia mutta runsaan mustikan takia "terveellisen makuisia". Kuin mustikkasmoothie kiinteässä muodossa. Etsin niitä kaupoista, mutta en löytänyt.

Kun sitten lähtöpäivän aamuna Helsinki-Vantaan lentokenttäkaupasta rohmusin mukaan kaikkia tavanomaisia vakkariherkkuja eli neljä laatikkoa Oululaisen tummaa näkkäriä, viisi isoa pussia Jenkki-purkkaa ja Reissaria, huomasin suosikkini eli Greenfinns mustikkarouheen. Näitä saa  siis lentokentältäkin! Suomessa ollessani olen ostanut näitä marjarouheita esim. Hyvinvoinnin tavaratalosta, jossa tuo Greenfinnsin mustikkarouhe alle 10 € *.

Mustikkarouheet olivat Reykjavíkissa jo päässeet kotoa loppumaan, joten ostin pari purkkia. Yksi purkki riittäisi muutaman kuukauden puurojen ja smoothieiden maustajana ja siitä toisesta päätin tehdä vaahtokarkkeja.

Googlailin vaahtisreseptejä jo lentokentällä ja kotiin päästyäni sävelsin hiukan. Minulla esimerkiksi ei ole käytössä monissa ohjeissa mainittua digitaalista kokin lämpömittaria, mutta en antanut sen haitata. Laatikosta löytyi yksi kuumemittarin lisäksi yksi toinen mittari: kinkun paistomittari. 

Tökkäsin sen kastikeliemeen - ja uskokaa tai älkää se ilmeisesti toimi. Sillä vaahtokarkeista tuli juuri kuten pitikin. Tässäpä ohje teillekin...

2 dl tavallista sokeria

3 rkl vettä

1 dl mustikkarouhetta

3 rkl hunajaa

3 kananmunanvalkuaista

7 liivatelehteä

1/4 dl tomusokeria

1/4 dl maissitärkkelystä

1. Sekoita maissitärkkelys, tomusokeri ja 1/4 dl mustikkarouhetta. Ota semmoinen semi-iso lasagnevuoka ja vuoraa se leivinpaperilla. Levitä tomusokeri-maissitärkkelys-mustikkarouheseos leivinpaperin päälle vuokaan.

2. Vaahdota kananmunanvalkuaiset kovaksi vaahdoksi sähkövatkaimella.

3. Laita kattilaan hunaja, vesi ja tavallinen sokeri. Kuumenna 127 asteeseen (en tiedä, miksi kaikissa vaahtokarkkiresepteissä mainitaan juuri tämä lämpötila, mutta oma seokseni kipusi sen kinkkumittarin mukaan noin 110 asteeseen).

4. Laita liivatelehdet pieneen määrään kylmää vettä pehmenemään. Kun alkaa olla löllöä, purista vesi pois ja sulata liivatelehdet joko mikrossa tai hyvin pienessä vesimäärässä kattilassa. Älä anna kiehua. 

5. Valuta kuuma hunaja-sokeri-vesi-seos kattilasta kananmunanvalkuaisvaahdon sekaan hitaasti ja vatkaa koko ajan sähkövatkaimella. Jatka vatkaamista noin 10 minuuttia.

6. Lisää sekaan liivate ja jatkaa vaahdottamista vielä minuutti tai pari.

7. Alkaa olla valmista! Eli kaada jykevä vaahtoseos vuokaan. Jätä vuoka jäähtymään ja jähmettymään huoneenlämpöön ainakin yön yli. 

8. Seuraavana päivänä aseta uusi leivinpaperi pöydälle ja levitä sen päälle tasaisesti 1/4 dl mustikkarouhetta. Kumoa vaahtokarkkilevy paperin päälle ja poista eilen laittamasi (eli nyt päällimmäinen) leivinpaperi varovasti. Ota keittiön terävin veitsi ja sivele se öljyllä (esim. oliiviöljy, rypsiöljy tms). Leikkaa vaahtokarkit palasiksi ja pyörittele sen jälkeen jokainen pala vielä jäljellä olevassa (1/4 dl)  mustikkarouheessa.

Sitten kokeile, kuinka monta vaahtokarkkia mahtuu kerralla suuhun ja ota ihmeessä vielä huikka vissyä päälle. (Veikkaan, että sen viime viikkoisen vaahtokarkkilounaan ansiosta muodostin yritysasiakkaalle mieleenpainuvan muistijäljen itsestäni.)

*) affiliate-linkki