Kiitos Ping Helsinki!

Tässä Clarion-hotellin aulassa ajan kulumista seurailen. Lento kotiin Reykjavikiin lähtee vasta viiden tunnin kuluttua. Mieluummin kuitenkin nökötän tässä mukavalla sohvalla ja tuijotan sataman nostokurkia kuin vaeltelen lentoaseman metelissä, kirkkaissa valoissa ja ihmismassassa. Lievä kankkunen tuntuu paremmalta tässä näin.

Olen törkeän poikki, mutta törkytyytyväinen. Kuten hyvän urheilusuorituksen jälkeenkin: nyt kuuluu väsyttää. Viime työviikon grande finale koettiin eilen, kun Ping Helsinki -tapahtuma veti sängystä aamulla puoli seiskalta ja pää painui tyynyyn 21 tuntia myöhemmin.


Jokainen, joka joutuu ja saa käydä töiden puolesta tapahtumissa verkosoitumassa, myymässä ja tapaamassa kymmeniä ja satoja ihmisiä, tietää, kuinka paljon tapahtuman järjestelyt vaikuttavat tapahtuman hyödyllisyyteen. Maailman parhaatkaan after-bileet eivät mitenkään pelasta sitä, jos lounasruoka loppuu kesken tai netti pätkii kesken tärkeän ohjelmapuheenvuoron.

Ping Helsinki oli upea! Suuri somealan tapahtuma on järjestetty nyt kolme kertaa. Itse olin tänä vuonna mukana ensimmäistä kertaa. Tulin, näin ja koin, että juuri näin ammattilaistapahtuma kuuluu järjestää. Tilat olivat loistavat: tarpeeksi paljon pöytiä lyhyille myyntitapaamisille, törky nopea wifi joka ei pätkinyt kertaakaan ja hyvät tilat puheenvuoroille, ruokailuille ja jutustelulle. Vaaleanpunaiset ilmapallot, tuorekukat ja upea visuaalinen ilme loivat pirteän tunnelman.





Ruokaa oli saatavilla monta kertaa päivän aikana. En itse ehtinyt edes lounaalle, mutta löysin evästä mukaan kaapattavaksi. Sitten oli vesipisteet, kahvipisteet ja vaahtokarkkipisteet. Ja joo, olihan siellä kuohuviinipistekin illalla.... Mutta en voi ajatella sitä nyt yhtään enempää tai tämä hyvistä bileistä kielivä jysäri pahenee.

Päivän ohjelma oli sopivassa suhteessa kreiseilyä ja asiaa. Useampi tunti kului jutellessa ystävien ja kavereiden kanssa ja tutustuessa uusiin tuttavuuksiin. Tapasin myös todella monen vuoden mittaisia somekaveruuksia ensimmäistä kertaa, kuten esimerkiksi Riikan blogin Riikan, joka otti tilaisuudessa onneksi vähän enemmän kuvia kuin nämä minun seitsemän otosta. Käykää ihmeessä katsomassa! Siis siellähän oli ihan kaikki ja muutamia mainitakseni esimerkiksi: Ihana Emmi, Project Maman Katja, kaikkien naurattaja Asikaine, Valeäidin ja Lähiömutsin pitkäsääri-Hannet, Helsinkiin muuttanut Eino, festarijärjestäjä ja Thö Turun Queen Laura, Kokit ja Potit -blogin Hannele, liuta upeita matkabloggaajia kuten Fall into Finlandin Rimma ja Laura ja Walleni.usksen Sanna, joka voitti palkinnon illan upeimmasta asusta. 

Ai niin, ja mekin voitettiin! Blogisijoitusyhtiö SBM Kipinä sai Ping Helsingiltä Creating the Future -tunnustuksen. Mikä kunnia :)



Tilaisuuden puhujat inspiroivat ja antoivat ajateltavaa. Keksin yhden, luultavasti kaksi konkreettista juttua, joista on mulle hyötyä ihan lähitulevaisuuden työrprojekteissa. Sitten ne kahdenkeskeiset 15 minuutin mittaiset pikatapaamiset kiinnostavien potentiaalisten yhteistyökumppanuuksien kanssa - jösses miten tehokasta ja ihanaa. Noin viisitoista vartin mittaista tapaamista saa hymyn palaverimuijan huulille, käyntikorttitaskun pullistumaan ja hioo kummasti myyntiskillsejä. 

Kaupallisuutta, ystävyyttä ja kreisibailausta ja seuraavan päivän mittaista päänsärkyä. Siitäpä oli tämä Suomen-työviikon viimeinen päivä tehty.

Hyvin vedetty, kiitos!







Ja nyt minä lähden kotiin. Nukun koko lentomatkan, ja kun pääsen kotiin halin puolison ja lapset, enkä avaa työkonetta pariin päivään.  Alan sitten vasta tiistaina tehdä kaikkea sitä, mitä tällä viikolla tuli luvattua. Islannissa ei onneksi vietetä vappua, eli huomisen voi vain olla ilman yhtään mitään suuunnitelmia tai pelkoa, että kuinka kakka sää sieltä tulee niskaan. 

Aivan ihanaa.

Tunnisteet: ,