Islannissa sumardagurinn fyrsti  eli Kesän ensimmäinen päivä on iso juttu. Sitä juhlistetaan ensimmäisenä torstaina, jo...

Kesä on siis asennekysymys

21.4.17 Satu Kommentteja: 15


Islannissa sumardagurinn fyrsti eli Kesän ensimmäinen päivä on iso juttu. Sitä juhlistetaan ensimmäisenä torstaina, joka osuu 18. huhtikuuta jälkeen. Tänä vuonna siis eilen. Sumardagurinn fyrsti on vapaapäivä. Koulut ja päiväkodit ovat kiinni, ja suurin osa toimistotyöläisistä on vapaalla. Ne kaupat, jotka päättävät pitää ovensa auki, ovat auki yleensä sunnuntaiaikataululla. 

Kesänaloituslahjojakin annetaan: puolisot ostavat jotain kivaa toisilleen ja vanhemmat usein kesäleikkeihin liittyviä leluja lapsilleen. Paikalliset rautakaupat mainostavat kaasugrillejä koko huhtikuun alun.


Kaupungit ja kunnat järjestävät ohjelmaa lapsille, ja esimerkiksi paikallisilla kuoroilla on ensimmäisenä kesäpäivänä tapana järjestää kirkkokonsertti, jossa lapset laulavat kesän alkavaksi. Illalla juhlivat aikuiset. Meidänkin kotipihalle kaikui eilen vielä yhdentoista jälkeen jossain Reykjavikin ahtaassa baarissa pidetty livekeikka.

Ulkokonsertteja ei ihan huhtikuussa sentään uskalleta järjestää. Kuin kohtalon oikusta kesän ensimmäisenä päivänä nimittäin sataa melkein aina lunta ja rakeita. Tottakai. Mutta huonosta säästähän ei islantilaisten juhlahumu vähene, vaan päinvastoin. Täällä on keksitty, että jos ensimmäisenä kesäpäivänä on tosi huono ilma, se tarkoittaa hyvää kesää. Että ihmiset: NYT ON KESÄ, NYT NAUTITAAN.


Jos nyt sattuisikin niin omituisesti, että ensimmäisenä kesäpäivänä paistaisi vain aurinko ja ulkona tarkenisi sytyttelemässä huurteiselle nurmikolle raahattua pienen henkilöauton kokoista kaasugrilliä ilman käsineitä ja pipoja, kukaan ei muistuttelisi siitä kansanuskomusta, että vain huono sää ensimmäisneä kesäpäivänä tuo hyvän kesän. Silloin nautittaisiin siitä, että kesä on ihan oikeasti alkanut, ja aurinko paistaa. Ja blaablaa sille, mitä joku uskomus sanoo.

Näinhän niitä kansanuskomuksia ja kaikenlaisia ohjeita pitäisi muutenkin noudattaa: ronskisti soveltaen ja rusinat pullasta poimien. Tärkeintähän on pitää hauskaa ja nauttia elämästä, eikä orjallisesti noudattaa jotain ulkoapäin annettua Tärkeiden Opetusten Listaa.

Meidänkin kodissamme vietettiin kesäpäivää. Kävimme anopin luona kesäkahvilla muun lähiperheen kanssa; olisikohan meitä ollut yhteensä viitisentoista ihmistä siellä anopin kotoisassa vanhustentalokaksiossa. Pannukakkuvuori hupeni silmissä, ja kahdesta täytekakusta saatiin tuhottua yli puolet.

Kahvien ja hyvänkesäntoivotusten jälkeen lähdimme miehen ja lasten kanssa muutaman kilometrin päässä olevaan metsään kävelylle. Kaikilla talvitakit päällä, kumpparit ja villasukat jalassa ja se onneton joka unohti lapaset autoon (eh, minä), toivoi ensimmäisen viiden minuutin jälkeen, että käännytään jo takaisin ja laitetaan penkinlämmitin päälle. Enemmistö kuitenkin muisti hanskat ja halusi jatkaa. Niinpä me kävelimme laaksoa ja metsää halkovan joen rantaa pitkin pienelle putoukselle ja otimme siellä tämän vuoden ensimmäiset kesäkuvat. Näistä kuvista muuten suorastaan huokuu lämpö. Talvitakin sisällä.


Illalla kaivoimme grillin kaiken talven aikana kertyneen rojun alta esiin ja tuikkasimme siihen pihamaalla tulen. Samalla ymmärsin, miksi näissä kaasugrilleissä on tukeva kansi. Kun alkaa kesken kaiken sataa lunta, lampaankyljykset eivät jäähdy.

Kuvat: Björgvin Hilmarsson

15 kommenttia:

  1. Hurraa pohjoismaalaiselle halulle ottaa kesästä kaikki irti! Minä aina Chicagossa asuessani (ja edelleenkin) kauhistelin, kun kesäpäivän seisaus on siellä puolella Atlanttia ensimmäinen kesäpäivä. Siis mitä, silloinhan on kesä jo pahasti puolessa välissä! :)

    VastaaPoista
  2. Niin ja pitänee lisätä että täällä Skotlannissa kesä on ilmeisesti heti kun päiväksi on luvattu aurinkoa ja 10-15 astetta lämmintä. Silloin näkee jo aamulla varsinkin isiä shortseissa ja t-paidassa viemässä jälkikasvua päiväkotiin. Hrrr.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oooh, siis ihan teepaitakelit. Islantilaiset taitaa olla yhtä hulluja kuin skotlantialiset: jos arska vähänkin paistaa, nämä alkaa grillaan ja vetää jalkaansa varvassandalit.

      Poista
  3. Kesä on paitsi asenne-, myös varustekysymys. Oiva kesänaloitustakki, se sopisi myös Suomen vappuun!
    Mirja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain! Tosin nyt jätin toppatakin Helsingin-työviikoksi kotiin ja tulin reteästi kesätakissa. Saa nähdä, tuleeko keuhkokuume.

      Poista
  4. Mahtavia kuvia. :) En tiedä tuliko kylmä kun samaistuin kirjoituksestasi välittyneeseen hyhmään vai kun samalla katselin ikkunasta satavia nyrkin kokoisia räntärättejä. Hrr. Mutta kesänaloituspäivä on huikea ajatus, sellaista viettäisi täällä Suomessakin mielellään, ihan virallisestikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä noita kuvia katsellessa kylmä tulee, ei voi mitään. Ja mulla oli sentään paksut villasukat tuolla kumisaappaan ja jalan välissä. Hrrr....

      Mutta pienet juhlat ovat aina paikallaan. Tämä kesänaloituspäivä on hauska meno, kun siihen ei liity mitään uskonnollista eli sitä viettävät kaikki samalla tavalla, eikä siihen lataudu joulun tai pääsiäisloman kaltaisia odotuksia. Se on sellainen hauska bonuspäivä poissa töistä ja aikaa perheelle, ystäville ja omille harrastuksille.

      Poista
  5. Hyvä asenne taas islantilaisilla :D

    Mä kyllä silti aina kauhistelen näitä sun säätilapäivityksiä. Itselle yks vahva syy miksen vaan voi asua Suomessa on kylmyys (ja pimeys). Nyttemmin kun olen yrittänyt analysoida miksi se palelu on niin kamalaa niin olen tullut tulokseen että se aistimus muistuttaa kipua eikä ole ainoastaan jotain lievästi epämukavaa. Sopiva kosteus vielä ilmassa niin ihan sama miten pukeutuu, saa kärsiä. Täällä Berliinissä on ollut onneksi jo 25 astettakin, aah.. :) Jokaiselle löytyy jotakin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, Berliini. Se on ihana kaupunki... Ja tuo lämpötilakin vielä.. Vaikka mä Islannissa viihdyn niin sää aiheuttaa välillä väristyksiä.

      Poista
  6. Ihana toi sun takki :)
    Lunni

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä Marimekon talvitakki oli kyllä huippuhankinta vaikka aluksi epäilin. Hirveän kevyt eli ei hiosta tai kinnaa, ja vaikka se ei vedenkestävä olekaan niin tuo liukas pinta kestää kyllä pienen vesi- ja lumisateen.

      Poista
  7. Mainio kirjoitus!
    Täällä Brasiliassa taasen paikalliset kulkevat farkuissa lähes aina, vaikka asteita olisi 35 ja ylikin. Itse olen tottunut nyt siihen, että kun on joskus harvoin 30 astetta tai jopa alle niin pistän pitkät housut / farkut.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?