Luin syömiseen liittyviä tilastoja ja hämmästyin. Arvaatteko, kumpaa Islannissa syödään enemmän: broileria vai kalaa? Ainakin minut yllätt...

Ihmiset, syökää kalaa!

3.4.17 Satu Kommentteja: 31

Luin syömiseen liittyviä tilastoja ja hämmästyin. Arvaatteko, kumpaa Islannissa syödään enemmän: broileria vai kalaa? Ainakin minut yllätti tieto, että broilerin kulutus ylittää kalan kulutuksen täällä saarivaltiossa melkein puolella.


Siis Islannissa! Tällä saarella, jolla on järkyttävän isot kalavedet. Maan yksi tärkeimpiä elinkeinoja on aina ollut kalastus. Kalastus työllistää edelleen paljon ihmisiä ja suurimmat rahatkin liikkuvat siellä. Kala on pitänyt islantilaiset hengissä vuosisatoja ja nyt modernina aikoina tehnyt monista miljardöörejä. Silti täällä syödään broileria noin 30 kiloa henkilöä kohti vuodessa ja kalaa vain 17 kiloa. 

Itse en juuri syö broileria, koska täällä ei tavallisesta ruokakaupasta tahdo saada kuin sitä tehotuotettua, jota en halua ostaa. Kalaa meillä syödään sen sijaan reippaasti yli keskiarvon: ainakin neljä ja joskus viisikin kertaa viikossa eli lähes neljä kertaa enemmän mitä keskivertoislantilainen.

Jos meidän keittiössä syödään lihaa, syömme melkein aina lammasta. Sitä islantilainen syö noin 20 kiloa henkeä kohti vuodessa (hevosta 1,5 kg, nautaa 14 kg ja sianlihaa 20 kg). Kun näitä lihan- ja kalansyöntitilastoja vertaa suomalaisiin tilastoihin, näkee heti, että me syömme kovin samalla tavalla. Lihaa menee kurkusta alas noin 80 kiloa vuodessa per henkilö. Broileri ja nauta ovat yhtä suosittuja molemmissa maissa. Ainoa ero on lampaan ja possunlihan kulutuksessa. Suomessa ei juuri kokata lampaanlihasta illallista, vaan ostoskärryyn päätyy useimmiten porsaanlihaa. Täällä se on toisinpäin.



Suomi ei ole samanlainen kalastusmaa kuin Islanti. Siksi minusta onkin perin kummallista, että molemmissa maissa syödään yhtä paljon meren antimia: noin 17 kiloa vuodessa leukaparia kohti. Lihaa syödään siis molemmissa maissa viisi kertaa enemmän kuin fisua. Ihmeen lihaisaa menoa.

Kala on maukasta, terveellistä ja yleensä sen tuottaminen kylmätiskiin ja pakastealtaaseen on ympäristöystävällisempää kuin lihantuotanto. Sitä paitsi kalasta saa helpolla ja nopeasti hyviä aterioita tällainen peruskeittiöpirkkokin, jolla ei ole aikaa keskittyä kokkaamiseen tai kärsivällisyyttä kokeilla keskittymistä vaativia ruokalajeja.  

Koska minä onnistun kalan kokkaamisessa, niin onnistuu kyllä moni muukin. Aionkin nyt kantaa ruotoni tähän soppaan ja hehkuttaa kalaa. Koska meillä syödään kalaa eri muodoissa useita kertoja viikossa,  aion jakaa täällä blogin puolella silloin tällöin kala-aiheisia reseptejä. Aloitan kestosuosikillani, joka yleensä hurmaa kaikki kylässäkäyneet kalanpurijat.

Valkoista kalaa aasialaisittain


3–4 ruokailijalle
1 kg vaaleaa kalaa (ostan itse useimmiten koljaa tai turskaa, mutta tähän käy mainiosti esim. myös pakasteseiti)
Iso nippu korianteria tai lehtipersilijaa
3 valkosipulinkynttä
1 dl kalakastiketta
1 dl ruskeaa sokeria (esim. fariinisokeria)
3 mehukasta limeä
1 punainen chili (tai 2-3 jos pidät tulisesta ruoasta)
1 sitruunaruohoa
Merisuolaa
Oliiviöljyä





Sulata kala huoneenlämmössä, jos ostat pakastekalaa. Levitä kalan/kalafileiden päälle noin 0,5 dl kalakastiketta. Anna maustua vartti. Tee sillä välin lisukekastike.

Jos keittöstä löytyy mortteli, käytä sitä! (Jos ei, melkein saman asian ajaa kestävä kulho ja perunamuusinuija). Murskaa valkosipulinkynnet ja korianteri/lehtipersilija sekä merisuola (1 rkl) tahnaksi. Lisää renkaiksi pilkottu chili ja jatka murskaamista. Kun seos on tarpeeksi hienoa, lisää sokeri ja sekoita kunnen sokeri on liuennut. Lisää mukaan limen mehu ja kalakastike (3 rkl) ja sekoita taas. Maista ja lisäile oman makusi mukaan sokeria (jos kaipaat makeutta), limeä (jos diggaat happamasta) tai chiliä (jos olet tulisen ystävä). Lopuksi pilko sitruunaruoho pieniksi renkaiksi terävällä veitsellä ja sekoita kastikkeeseen. Lykkää kastike jääkaappiin odottamaan.

Pyyhi kalojen päältä kalakastike ja hiero kalan pintaan sokeria ja suolaa. Öljyä kalan pinta ja grillaa tai laita uuniin ja käytä grillitoimintoa korkealla lämpötilalla. Kalan pinnan kuuluu tulla vähän rapsakka, mutta kala ei saa kuivahtaa. Itse pidän kalaa uunissa noin 180 asteessa noin 10 minuuttia, josta vähitään 5 minuuttia grilliasetuksella ja lämpötila 220:ssä. Noin kuuden minuutin jälkeen alan jo tarkastella kalan kypsymistä ja leikkaan testipaloja. Kalan kuuluu olla sisältä kypsää, mutta kuitenkin vielä märkää.

Keitä lisukkeeksi esimerkiksi riisiä ja tarjoile jääkaapissa odottavan kastikkeen kanssa.



Annoksen juju on nopeudessa ja siinä, että pannulla ei tarvitse käristää mitään. Kalan ei tarvitse olla tuoretiskiltä, vaan pakastefisu käy yhtä lailla. Muista vain sulattaa pakastettu kala hitaasti huoneenlämmössä. Vielä kertaakaan kukaan ei ole poistunut pöydästä kiittelemättä vuolaasti ja pyytämättä kastikkeen reseptiä. 

Syökäämme siis kalaa. Ensi kerralla tehdään paikallista pyttipannua eli plokkfiskuria.

--
Jutussa mainitut tilastolähteet:
Islantilaisten lihankulutus, Islannin tilastokeskus Hagstofa
Islantilaisten kalankulutus, Landlaeknir
Suomalaisten kalankulutus, Maaseudun Tulevaisuus
Suomalaisten lihankulutus, Luonnonvarakeskus

31 kommenttia:

  1. Minkä hintaista kala on Islannissa lihaan verrattuna? Suomessa se on ainakin varsin hinnoissaan ja siksi meidänkin perheessä syödään sitä harvemmin kuin haluaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kala maksaa noin 10-20 euroa kilo, riippuu vähän mitä lajiketta ja mistä myymälästä ja onko marinadissa vai ihan vaan "peruskalaa".

      Sian- ja naudanlihaan mun on vaikea verrata kun ostamme niin harvoin, mutta jos ostan esim kokonaisen lampaanpotkan josta saa reilun illallisen noin 6-8 henkilölle, hinta on 12 euroa kilo eli suunilleen 50 eurolla saa potkan.

      Poista
  2. Varmaan voi käyttää kuhaa? Koljaa tai turskaa ei taida lähi-prisman riskistä löytyä :D
    Meillä syödään pääasiassa kasvisruokaa, ite söisin huomattavasti enemmän kalaa mutta muu perhe vierastaa sitä. Uunilohi on tyyliin ainoa mikä kelpaa mutta kestävästi pyydetty tai kasvatettu lohi on kallista. Itse suosisin juurikin järvistä pyydettyä kuhaa, haukea, silakkaa yms. Ongelma on myös siinä etten ole mikään master chef vaan erikoiskykyni on tehdä pahaa ruokaa...

    -Sup

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ehdottomasti, kuhahan olisi tähän ihan täydellinen!

      Poista
  3. Ihanaa, lisää kalareseptejä! Me syömme kalaa tosi paljon ja onneksi kelpaa lapsillekin, mutta tietysti vain hyvin konservatiivisilla ohjeilla, joihin olen itse jo todella kyllästynyt (sushi ei käy, harmi sinänsä). Testaan tätä, kiitos! Jos sulla on joku briljantti kalakeiton ohje, niin laita jakoon? Olen kyllästynyt omiini. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ah joo, kalasoppaa! On hyvä ohje. Tai siis no, anopilta pöllitty. Siksi se varmaan onkin niin hyvä :D

      Poista
  4. Kuulostipa hyvältä. Myös meidän perheessä syödään yllättävän vähän kalaa, vaikka itse pidän siitä kovasti. Kokeilin varmasti eri kalaohjeita enemmän, jos tietäisin perheen miesten niistä pitävän. Broileria meillä syödään paljon ja perusjauhelihaa ja riistaa. Riista on joko jänistä, lintuja tai hirveä. Viikonloppunakin tehtiin käristys hirvestä ja se hävisi nopeasti parempiin suihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hirvenlihaa on ikävä täällä Islannissa, samoin poronlihaa. Poro on täällä riistaa ja se on todella kallista, eli oikeastaan poronlihaa syödään vain jos joku metsästystä onnistunut kaveri on onnistunut saamaan yhden harvoista poronkaatoluvista ja tuo maistiaisia...

      Poista
  5. "Tuhannet järvet" selittänee osan meidän kalansyönnistä, jos se raportoidaan tilastoissa. Veikkaan pilamin tapaan, että hinta on yksi tekijä, joka vähentää kalan syöntiä. Ehkä myös hyvien ja helppojen ohjeiden puute, kiitti vinkistä!
    Saattaapa olla syvällä myös se ajattelu, että liha on ollut arvostetumpaa, juhlaruokaa ja (itsepyydystetty) kala vähempivaraisten sapuskaa. Tänä päivänähän tämä hintapuoli menee toisin päin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ehdottomasti vaikuttaa varmasti tilastoihin nuo kalaisat järvet! Islannissa taas ei juuri järviä ole ja missään ei saa kalastaa ilmaiseksi, eli kaikki kala tulee pöytään kalastusfirmojen kautta (tai omasta joenpätkästä/järvestä jos on niin onnekas että sattuu sellaisen omistamaan).

      Poista
  6. Mutkun ja nokun, mies on kuolettavan allerginen niin ei kotona tykätä millään tavoin kalaa valmistaa tai edes käsitellä. Lounaalla yritän aina valita kalan. Mutkun nyt olen kotona lapsen kanssa niin ei tule käytyä kodin ulkopuolella syömässä. Mutta ajatuksissa edes tapojen parannus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, onpa tosi ikävä juttu tuo voimakas kala-allergia : / Meillä on lähipiirissä yksi voimakkaasti pähkinäallerginen henkilö ja hänen läsnäollessaan ei tosiaan avata edes pähkinäpussia samassa tilassa. Vakavia juttuja nuo allergiat...

      Poista
  7. Kun vielä asuin vanhemmilla, niin silloin kalaa sai useammankin kerran viikossa isän käydessä verkolla ja pilkillä. Nyt kun asuu omillaan, kala tuntuu niin hirveän kalliilta, ettei sitä tule ostettua. Varsinkin kun kasvanut kotona ajatukseen, että kalan saa ilmaiseksi järvestä, ei siitä huvita alkaa maksamaan kaupassa. Kala on todella hyvää ja monet tosi yksinkertaisetkin reseptit kelpais, mutta ei sitä vain tule itse tehtyä saati ostettua. Lohikin kallistunut niin paljon, ettei tule sitäkään syötyä edes silloin tällöin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kala on kyllä aika kallista kalatiskeillä. Muistelen vieläkin hämmästystäni kun päädyin erään kerran ostamaan kalakaupasta Kouvolassa pussillisen ahvenenfileitä. Piän järkytys!
      Jos olisi itse kalastajatyyppiä ja olisi ylipäätään mahdollisuus käydä Suomessa ollessa kalassa, varmasti hyödyntäisin mahdollisuuden edullisempiin kala-aterioihin.

      Poista
  8. Kiitos kalaruokavinkeistä, ne ovat aina tervetulleita.

    Pitää korjata, että Suomessa kalastetaan ja paljon. Eikä pelkästään merestä, vaan myös ja erityisesti joista ja järvistä. Ja myös ja erityisesti ne miehet ja ukonturilaat, joille on vaikea kaupitella kasvis- tai terveysruokaa. Joka ukolla on vedessä verkkoja ja katiskoja. Suomi on kalastusmaa pienen ihmisen taholla, ehkä jopa enemmän kuin Islanti, vaikka täällä ei olekaan suurta kalateollisuutta. Nih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ehdottomasti joo, kalastetaan paljon. Se ei vaan ole samalla tavalla teollisuudenala kuin täällä, jossa isoimmat miljardit ja rikkaimmat tyypit pyörivät. Siksi on niin kummallista, että täällä syödään kalaa tajuttoman vähän. Vähän sama kuin jos Suomessa olisi ollut matala kännyköiden käyttöaste Nokian parhaina vuosina ;-)

      Suomalaisten kalajärvien kaltaisia paikkoja täällä ei ole, ja se on harmi. Kalastaa ei saa ilmaiseksi edes vain omaan käyttöön.

      Poista
  9. Kalaa saa edullisesti, kun seuraa tarjouksia! Just ostin valmiiks fileoitua turskaa 10e/kg. Muikkua saa 5e/kg ymym. Ei ole kallista. Tarjoushaukkana vaan liikenteeseen! Kalareseptit kiva juttu! Merja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai hitsiläinen, tuossa on kyllä hinta kohdallaan. Melkein jopa parempi tarjous kuin täällä meillä :D

      Poista
  10. Kiitos myös taannoisesta jälkkärireseptistä: kastanjahilloa ja kermaa.
    Siitä syntyi oma kehitelmä: kerman sijasta turkkilaista jogurttia. Kelpas vieraillekin.
    Mirja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kun muistutit! Mulla on vielä yksi kastanjahillopurkki jääkaapissa, niitä viime syksyn tuliaisia... Sen voisi korkata ensi viikonloppuna. Ja kokeilen turkkilaista jogurttia, kuulostaa herkulliselta!

      Poista
  11. Hinnan lisäksi ainakin mun kalankulutusta Suomessa rajoittaa se, että käyttämissäni keskusta-alueen pienehköissä ruokakaupoissa ei ole palvelutiskejä. Muoviin pakattu lohifilee tai pakasteseiti ei paljon houkuttele, vaikka muuten mielellään kokkaan ja syön kalaruokia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toden totta.. Meitä täällä Reykajvikissa lellitään kalakaupoilla.

      Poista
  12. Kala olisi edullisempaa kokonaisena, mutta fileointitaitoni ovat sitä luokkaa, että suurin osa menee hukkaan. File taas on nopea mutta kallis. Täytyy myöntää, että myös raskasmetalliasiat mietityttää. Esim. haukea nousisi mökkijärvestä niin paljon kuin jaksaisi syödä, mutta ei jotenkin uskalla. Pisteenä iin päällä on mies, joka ei suostu syömään kuin läpikuivaksi paistettua kalaa (kiitos anopille...) ja liian kuivaksi paistettu kala on melkein yhtä pahaa kuin liian kuivaksi paistettu liha. Täydellinen kypsyyshän on sitä kun kalan liha "lohkeaa" mutta ei ole ns. tikkuinen. Eroa on helppo testata esim. lohen kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi muuten ihanaa oppia tehdä fileitä. Ehkä joku päivä! Islannissa kaikki tulee valmiina putsattuna, pilkottuna, fileinä jne. Eikä se vaikuta hintaan. Mutta sen toisaalta ymmärtää, kun täällä kala käsitellään yleensä heti kalastusaluksilla ennen kuin se saapuu tukkumarkkinoille ostettavaksi.

      Kalan kypsytyksestä täytyykin kirjiottaa ihan oma juttunsa. Olen täällä oppinut muutamia niksejä, ja nyt ei onneksi enää tule ihan tikutettua fisua. Kuiva kala maistuu puiselle ja sitä on jopa hankala syödä. Tuntuu kuin tarttuisi kurkkuun etenkin jos lisukkeena ei ole jotain todella rasvaista majoneesikastiketta...

      Poista
  13. Millaista kalakastiketta käytät? Aasialaistko? T. Mira

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo aasialaista, ihan perusmarkettikamaa.

      Poista
  14. Ihanaa reseptejä! Olisi kiva saada sieltä esim.viikon ruokalista kouluruokailusta ja/tai miten niitä valmistetaan ja juttua siitä, mistä lapset tykkäävät, ja onko ruokailu maksullista vai ilmaista. Kuvatkin olisi kivoja.

    Ja Ohhoh-kuhmun omistajalle parantumista, ja lisää Aku Ankkoja, koska hyvin tiedetään, että ne kehittää ja sivistää meidät maailman kansalaisiksi, ikään katsomatta, must. Ennen vanhaan se taisi olla aina keskiviikko, kun sitä odotettiin kyyryssä postiluukun alla, ja kuka sen ekaks sai koki justiinsa valaistuksen siinä lukuhetkessä. Kiitos kivoista kirjoituksistasi, jatkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tuo kouluruokailuasia on mielenkiintoinen! Mä en varmaankaan pääse koulun tiloihin kuvaamaan ruokailutilanteita (ne ovat sen verran hektisiä), mutta muutoin olisi kyllä kiinnostavaa kirjoittaa koululaisten ruokailuista. Palaan tähän :)

      Kiitos myös mukavasta palautteesta!

      Poista
  15. ...juu ei ruokailutilanteiden kuvaamista (yksityisyys & ruokailurauha sentäs kuitenkin), kirjoitin epäselvästi, tarkoitin kuvia ruoka-annoksista, tai miksei niiden valmistamisesta siellä koulun keittiössä, sepä olisi mielenkiintoista, jos lie mahdollista :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se ois kyllä kiinnotavaa! Noilla on koulussa kuitenkin onneksi oma keittiö... :)

      Poista
  16. Kiitos!
    Ihan sikahyvä kastike. Yummy!
    Meidän väliaikaistaloudesta ei löydy morttelia eikä perunamuussinuijaa. Vedin aineet sekaisin sauvasekoittimen "jatkopalan" avulla.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?