Teneriffan tai Gran Canarian paras lapsiperhehotelli

Toissapäivänä sain idean, joka ei liuennut päästä kahdenkaan yön nukkumisella. Tuli karmea tarve aurinkoon. Islannissa on ollut aivan julmetun pimeä ja naurettavan lämmin talvi. Olen päässyt hiihtämään tasan kerran. Lunta on ollut Reykjavikissa vain ihan parina päivänä.

Hurjimmillaan talven lämpötilat ovat huidelleet plus kympissä. Siinähän ne ovat muuten välillä btw myös heinäkuussa. Eli talvi on ollut huomattavan leuto. Lämmin talvi on näillä leveysasteilla pimeä talvi, sillä lumi valaisee älyttömän paljon ja nyt sitä ei ole. Kosteat kadut ja vesisade imevät kaikki kaupunginvalotkin itseensä. Mustassa aukossa kun aikansa leijuu, alkaa energiavarasto tyhjetä. Tässä ei auta enää edes d-vitamiini.


Haluaisin nyt vaan jonnekin, vaivattomalle muutaman päivän mittaiselle aurinkolomalle. Pitkäksi aikaa en voi juuri nyt töiden ja esikoisen koulun takia lähteä. Pitkä matka ei tule kyseeseen siksikään, että juuri nyt koko perhe ei voi lähteä. Puoliso painelee pitkin Islannin ylänköjä huhtikuun lopulle asti ja käväisee kotona lähinnä vaihtamassa autoa ja kalsareita. 

Minä haluaisin nimenomaan nyt sellaisen lyhyen oman hetken auringossa tekemättä mitään. Jäätikkömiehen sieluhan tunnetusti sulaa hiekkarannalla kuten Olafurilla ikään, joten vaikka puoliso olisikin koko kevään kotona, tiedän että hän ei tällaiselle matkalle ihan äkkiä harkitsisi lähtevänsä. Mutta onneksi kaikkea ei tarvitse koko perheen tehdä aina yhdessä. Hauskaa voi pitää monilla eri kokoonpanoilla.

Miehen lisäksi kotiin jäisi myös kuopus. Hän on vielä niin pieni, että lyhyen matkan tekeminen lentoineen, pakkaamisineen, matkarattaiden raahaamisineen ja yömaidon lämmittämisineen tulisi viemään minulta ja esikoiselta enemmän energiaa kuin mitä lyhyt matka antaisi. Sitä paitsi kysyin jo anopilta, mitä hän tuumaisi ideasta. Kuulemma valloittava ajatus! Tottakai kuopus voi tulla yökyläilemään. Sehän olisi ihanaa. Sitä paitsi ajattelin ajoittaa reissumme siten, että miehen kalsarinvaihtopäivät osuvat juuri reissullemme, eli hän ehtii olla kuopuksen kanssa osan lomastamme ja mummolavuorokausia tulisi neljä tai korkeintaan viisi.

Tämä matka olisi minun ja esikoisen yhteinen reissu. Hän on kerrassaan täydellistä matkaseuraa. Tyyppi viihtyy lauleskellen ja satuja sepitellen. Piirtäminen ja maalaaminen saattavat imaista huomion tuntikausiksi. Loikoilu hiljaa paikallaan on hänestä rentouttavaa, ei välttämätön paha, joka vain pitää kestää. Tanssimisen ja kiipeilyn lisäksi kivointa ikinä on kukkien katselu, niiden kerääminen ja selkäuinnin harjoitteleminen uima-altaassa.


Siinä molempien lökötellessä auringon alla ja paksun froteepyyhkeen päällä ehtii myös jutella rauhassa ja vaihtaa ajatuksia vaikka mistä. Sitten kun tuntuu siltä, että tekee mieli olla hiljaa, voi vain olla hiljaa. Kun molemmat tykkäävät vajota ajatuksiinsa ja matkaseura on tuttuakin tutumpaa, ei tarvitse yhtään pohtia, että onko puhumattomuus nyt jotenkin epäkohteliasta tai junttia.

Joten. Olen nyt päättänyt, että karkaamme täältä kaksin jonnekin lämpöön viikoksi tai vaikka vain viideksi päiväksi. Tästä pimeydestä on pakko päästä hetkeksi hengähtämään jonnekin, missä aurinko lämmittää ja ennen kaikkea valaisee.

Vaihtoehtoja on tasan kaksi: Gran Canaria ja Teneriffa. Minnekään muualle aurinkoiseen rantalomapaikkaan Islannista ei nimittäin pääse suorilla lennoilla, (ellei halua Floridaan, ja sinne en halua mm. pitkän lentoajan takia). Icelandair ei lennä eurooppalaisiin rantalomakohteisiin reittilentoja lainkaan, mutta Islannin toinen lentoyhtiö, Wow Air, kuskaa saarelaisia kahdesti viikossa näille kahdelle aurinkosaarelle nauttimaan d-vitaaminia suoraan auringosta. Hotelli kannattaa reissaajan ehdottomasti varata itse, sillä pakettilomahinnat ovat täällä päin Pohjolaa todella kalliita. Kyyneleet silmissä kuolaan noita suomalaisia äkkilähtöhintoja. Parhaimmillaan jopa 400 eurolla lämpöön viikoksi per henkilö. HÚ! Täällä lento&hotelli-kombot lähtevät tonnista. Ei ole mitään halpoja hintoja sylkeviä äkkilähtösivustoja, ei... 


Minä en ole käynyt Kanarialla sitten kuukautisten alkamisen. Mutta tätä blogia lukee aika moni lapsiperheellinen ja ehkäpä teistä joku on lähivuosina käynyt Tenellä tai Gran Canarialla. Ovathan ne molemmat perhelomien kestosuosikkeja.

Siksipä ajattelinkin kehdata pyytää teiltä hieman apua. Voisitteko alueilla lasten kanssa lomailleet paljastaa omat suosikkihotellinne näillä saarilla? En ole vielä ostanut lentoja, koska hotellin pitää varmistua ensin. Lyhyellä matkalla säädön määrän täytyy olla minimissä eli hotellin todella kiva. Haluaisimme mestan, jossa olisi lämmitetty lastenallas, liukumäki ok mutta ei pakollinen, tarpeeksi allastuoleja ja merenranta kävelymatkan päässä. Lähistöllä paljon ravintoloita tai sitten hotlan oma ravintola, josta saa hyvää ruokaa. Tällä reissulla ei vaelleta, ei etsitä täydellistä cappuccinovaahtoa tai osteta käsityöläismattoja, joten vaatimusta esimerkiksi paikallisasutuksesta ei ole. Omituista että sanon tämän, mutta juuri nyt se mitä haen on joku ihanan iso lomakylä, josta ei tarvitse poistua ollenkaan. Ja ihan kauhean kiva, jos altaalla on tarpeeksi monta tarpeeksi leveää aurinkotuolia, jonne vajota kirjaa lukemaan.

Olen ikikiitollinen kaikista hyvistä vinkeistä. 

Kuvat: Björgvin Hilmarsson (muutaman vuoden takaa maailmanympärimatkaltamme).

Tunnisteet: ,