Olen semmoinen ihminen, joka kyllästyy helposti jos asioidenlaita pysyy samana pitkään. En ole vakituisten työaikojen ja yhden työnantajan...

Annoin kampaajan päättää

13.1.17 Satu Kommentteja: 8

Olen semmoinen ihminen, joka kyllästyy helposti jos asioidenlaita pysyy samana pitkään. En ole vakituisten työaikojen ja yhden työnantajan tyyppi. En jaksa harrastaa mitään, missä tehdään kuta kuinkin samaa asiaa, kovin kauaa. Noin 40 itseni kanssa vietetyn vuoden aikana olen hyväksynyt tämän tuuliviirielementin itsessäni ja sen pienen sähläröinnin, joka kuvioon kuuluu.

Lähtötilanne.
Tarkastellaanpa hetki vaikka hiuksiani. Mon dieu, mitä säätöä! Hiukseni ovat nyt olkapäämittaiset. Välillä olen leikannut polkkaa, otsisista ja edestä kerroksittain. On ollut permistä, pikkulettejä ja rastanalut. Nyt on menossa tasapitkä ja suora jakso.

Töyhtöni on omalta väriltään hiekanvärinen. Joka toinen elämänjakso värjään tummemmaksi. Joka toinen jakso yritän kasvattaa väriä pois. Sitten kuluu vuosi tai pari ja alan taas värjätä tummemmaksi. Ja nyt ollaan taas siinä hetkessä, jossa meni käpy jatkuvaan värjäämiseen ja haluan oman värini takaisin. Siihen meneekin sitten vähän aikaa. Tässä päässä on nimittäin nyt aika monta eri värirappusta. Jotain punertavaa, vähän tummanruskeaa, keskiruskeaakin löytyy. Sävy tummenee juuresta latvaan värjäyskertojen eli noin 4 sentin välein.

Välttämättä kävi mielessä sama ajatus mikä kävi viimeksikin kun tässä samassa tilanteessa tuumittiin: oliko mitään järkeä värjätä.
Tänään menin hakemaan apua luottokampaajaltani. Pyysin tekemään jotain, joka veisi nuo värinorot mennessään ja tekisi värin poiskasvattamisesta vähemmän kivuliasta. 

Ja niinpä hän tarjosi ideaa.

Sen sijaan että mentäisiin lähemmäs omaa väriä laittamalla päähän vaaleampia raitoja, vakkarikampaajani ehdotti, että lisätään juureen hintsusti väriä, jotta hiuksista saadaan tasaisenväriset.  Sen lisäksi vaalennetaan ihan hellästi koko hiusmassaa. Eli käännetään se värisävyero toisinpäin. On kuulemma paljon mukavampi kasvattaa omaa väriä esiin, jos se tummempi väri on siellä juuressa ja vaaleampi latvassa kuin toisinpäin. No hittolainen, miksipä ei!
Värjäys- ja vaalennushoidon jälkeen.
Jälkeen.
Istahdin olkilyhteeni kanssa tuoliin ja tilasin kahvin. Parin tunnin päästä peilissä näytti jo paljon toiveikkaammalta. Hiusten väri on nyt tasainen, mutta astetta vaaleampi kuin mitä hiusteni tummimmat osat ennen värjäystä olivat. Tästä sitä omaa hiusväriä voi vähitellen alkaa kasvattaa takaisin ilman, että näytän aivan liian homssuiselta.  Kannatti noudattaa kampaajan ideaa - tukasta nimittäin tuli minusta tosi hieno. 

Ensi kerralla sitten korpinmusta väri ja afropermis.

8 kommenttia:

  1. Tuli hieno :). Itse en ole värien kanssa kovin paljon pelannut, mutta pituuden kanssa kyllä. Aina kun sain hiukset lopulta kasvatettua, kyllästyin ja leikkasin ne ihan lyhyeksi. Ja sitten taas sama rumba :D.

    Nyt kun asun täällä hevon kuusessa ja se luottokampaaja on toisessa maassa, niin suosin tällaista luonnonmukaista mallia, eli elän synkassa hevosten häntien kanssa. Antaa kasvaa vaan ja sitten välillä joku ystävä pätkäisee vähän latvoista. Toimii oikein hyvin täällä maalla :). (vaikka kampaajalla käyntiä kyllä kaipaan välillä...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos on pitkä ja suora tukka niin toihan on tosi kätevää. Ja pitkät hiukset saa nutturalle, leteille, ponnareille ja vaikka miten - siis jos vaihtelua kaipaa. Mun oma tukka ei tunnu kasvavan olkapäiden yli millään...

      Poista
  2. Hyvä päätös, hyvä tukka! Minäkin annan kampaajan aina päättää. Enhän neuvo hammaslääkäriäkään, vaan annan hänenkin päättää. Olen ulkoistanut monet itseäni koskevat tärkeät päätökset oikeiden ammattilaisten käsiin ja uskon, että lopputulema on ollut joka kerta parempi kuin jos olisin itse päsmäröinyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis juuri näin! Ei ole mullakaan tapana mennä lekurin vastaanotolle oman diagnoosin kanssa... :)

      Poista
  3. Kyllä on nyt tosi hyvän näköinen. Mä kun istahdan kampaajan tuoliin, pyyntö on lyhyt pese ja pidä -pää. Se toimii kun ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin harjata. Ja lyhyenä ei juuri sitäkään. Vähän vain sormin pöyhii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Mäkin diggaan - toivotaan että juurikasvun kestää nyt paremmin. Jatkan tilanteen kehittymisen seuraamista.

      Poista
  4. Joka muodista en ymmärrä, mutta olen löytävinäni alakuvasta viimesen huudon Amerikasta asti eli piikkisuorat tasapitkät juuri tuon pituiset hiukset. Mulla tuo muoti koko ajan, tekemättä mitään osu tässä ajassa kohdalleen ja fiskarsseilla muotoiltu. Kauniit sinulla ja tuo terävyyttä piirteisiisi. Iloista viikonloppua.

    VastaaPoista
  5. Täällä myös entinen värituuliviiri! Kannattaa lopettaa värjäys ennen kuin se väriallergia iskee, kun se iskee kuitenkin juuri silloin kun on rohkeasti värjännyt mahonkiin taittavalla tummalla. :D Tässä nyt sitten kasvatellaan maantietä esiin. Sun kampaajan idea oli tosi hyvä, voispa itsekin värjätä ees vähän vielä.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?