Miten haluaisin matkustaa perheeni kanssa?

Havahduinpa ajan kulumiseen alkaessani sunnuntain ratoksi selata vanhoja reissukuvia. Meillä on maailmanympärimatkan kuvistakin vielä osa epämääräisenä läjänä jossakin kovalevyjen pahnojenpohjimmaisina. Johan siitä vasta kaksi ja puoli vuotta on kulunut! Ei ole kiire, siellä ne säilyvät. Kun kuvia noukkii esiin vuosien mittaa, tuntuu kuin lähtisi samalle matkalle aina uudestaan.

Paitsi että en halua lähteä.




Tuon ihanan, avartavan, unelmia toteuttavan mutta myös vähän raskaan reissun jälkeen matkakiintiö täyttyi. Matka oli ihana ja jokaisen pennin ja tehdyn työnnin arvoinen ja enemmänkin. Mutta se oli kakku, jota tuli syötyä silloin tarpeeksi. Paratiisiranta, tropiikin lämpö ja huojuvat palmut eivät juuri nyt liikauta minkäänlaista mittaria. Nyt tuntuu, että sellaiseen en kyllä viitsisi nyt rahoja saati aikaani laittaa.





Mitä ihmettä tapahtui?

Ehkä se johtuu elämäntilanteesta. Yhden vaippaikäisen ja yhden koululaisen kanssa matkustaminen ei ole minulle mikään helppo nakki. Jo pelkkä paikasta toiseen siirtyminen on saakelin raskasta. Uudessa kohteessa pitää opetella uudet rutiinit. Arki on vaikeampaa. Pitäää ostaa pullovettä. Suihkusta ei välttämättä aina tule lämmintä vettä. Sängystä voi löytyä torakka tai pari. Ja siihen päälle pari turistiripulia. Juuri nyt en vaan jaksaisi laittaa sellaiseen energiaa.

Ehkä se johtuu minusta itsestäni. Mukavuudenhalustun vuosi vuodelta. Ajatukset pulloveden raahaamisesta, torakoista sängyssä tai liruttamalla valuvasta suihkusta tuntuvat isommalta uhraukselta kuin ne lomailun tarjoamat hyvät hetket: lämpimästi paistava aurinko, lempeä tuuli ja uudet ruokaelämykset. Tuntuu, että en jäisi plussalle kuitenkaan. Kolmen päivän hotelliloma eteläruotsalaisen pikkukaupungin keskitason hotelliketjun keskinkertaisissa lakanoissa pyörien lataa akut erinomaisesti. Ei tässä minnekään Australiaan tarvitse lähteä säästötiliä tyhjentämään. Ai kamala, kun kuulostan tylsistyneeltä vanhalta akalta. Tämä uusien puolien löytäminen itsestään on muuten vähän kuin matkailua. Avartavaa eikä joka hetki ole täydellinen.



Kyllä minä silti edelleen matkailusta tykkään. Asuminen muutaman tuhannen kilometrin päässä synnyinmaasta ja osasta sukulaisia pitää kyllä huolen siitä, että matkailu on meille ihan tavallinen osa arkea. Se on mukava välttämättömyys.

Millainen tämänhetkinen unelmalomani sitten olisi?

- Pakko aloittaa työnteosta. Sorry! Haluaisin tehdä muutaman tunnin kivoja töitä keskeytyksettä joka päivä.
- Haluaisin edes joka toinen aamu lukea tunnin kirjaa sängyssä.
- Haluaisin käydä treeneissä päivittäin. Tai edes lenkkillä alkuillasta auringonpaisteessa. Ruskettua mutta en palaa. Hikoilla, mutta en nikertyä paahteeseen.
- Koska nuo kolme ensimmäistä ovat minulle tärkeitä, on tietysti aivan yhtä tärkeää, että reissussa olisi mielekästä tekemistä muillekin perheenjäsenille.
- Hyvää ruokaa ja mahdollisuus käydä ostamassa ruokaa torilla (meillä Islannissa kun ei ole, ei edes kesällä).
- Mahdollisuus ostaa ruokakaupasta kotimaista viiniä.
- Mukavaa seuraa, perhettä tai ystäviä! En jaksaisi lomalla välttämättä tutustua uusiin ihmisiin, vaan viettää aikaa niiden vanhojen kanssa. Ihan siksi, että perusarjessa ei ehdi tavata lasten, miehen ja anopin lisäksi ketään muuta, vaikka ne asuisivat viereisessä kaupunginosassa.
- Keskimittainen! Ei liian pitkä (koska olen mukavuudenhaluistunut). Mutta en kyllä suostu viikoksi pakkaamaan nelihenkisen lapsiperheen kamoja ja liikuttamaan kaikkia kohteeseen X huomatakseni, että perillä sataa koko ajan vettä tai että hotelli on ihan skeida. Yksinäni voisin lähteä vaikka kahden päivän matkalle, mutta lasten kanssa minimini on kaksi viikkoa, jos matkanteko vaatii lentämistä.
- Ei saa maksaa paljoa (koska remontti!).



Olemme tänä syksynä tekemässä yhden vajaan kuukauden mittaisen perhereissun ja koska olen järjestelyvastuussa, olen katsonut, että edellisen listan jokainen kohta täyttyy. Vuoristoisella saarella ollaan silloinkin. Lähdemme Sardiniaan! Pari faktanpoikasta uupuu vielä matkasuunnitelmastamme. Kun ne ovat selvillä, kerron hieman lisää tästä fantastisesta lomaideastamme.

Postauksen kuvat parin vuoden takaiselta reissultamme Kuala Lumpurista ja Thaimaasta. Kuvat: Björgvin Hilmarsson.


Tunnisteet: