En kirjoita ikinä musiikista - enkä kyllä ennen tätä kesää jalkapallostakaan, mutta koska jalkapallo-jutut ovat heittämällä viime viikkoje...

Satumaisen työpäivän soittolista

5.7.16 Satu Kommentteja: 2

En kirjoita ikinä musiikista - enkä kyllä ennen tätä kesää jalkapallostakaan, mutta koska jalkapallo-jutut ovat heittämällä viime viikkojen luetuimpia juttuja, ajattelin rikkoa tämän toisenkin tabuni. Musiikin!
Olen niitä tyyppejä, jotka erottavat Paula Koivunimeen Arja Korisevasta, mutta jos pitäisi kuvailla Musea, U2:sta, Airia tai Radioheadia, en osaisi sanoa oikein mitään. Radioheadilta muistan sen yhden biisin, jossa lauletaan jostain creepystä. Ihan kiva biisi. Mutta muutoin en tässä aliaksessa loista. Tiedostan olevani musiikkijuntti, mutta vetoan siihen, että kaiken kivan seuraamiseen ei riitä aika mitenkään. Ja Paula Koivuniemelläkin on sitä paitsi ihan mahtavia biisejä!

Ei siis varmastikaan yllätä, että en juuri kuuntele musiikkia kotona. Niinpä se onkin aina puoliso, joka toimii perhe-elämämme deejiinä. Hän rakastaa vinyylilevyjään, spotifyn soittolistoja ja ranskalaista Novaa (oiskohan ollut Novaplanet, jos oikein muistan). Jamitellessaan hän hyväntahtoisesti naureskelee minun musiikkitietämykselleni.

Jos olen yksin kotona, taustalla pauhaa puhe- ja uutispainotteinen islantilainen radiokanava. Musiikkikanavia en jaksa kuunnella, koska tästä paikallisesta tarjonnasta johtuen siellä soi joko jotain kamalia poprenkutuksia (eli niitä "eilisen hittejä tänään") tai sitten jotain elämää suurempaa ja kai ihan hyvääkin rokkia, mutta joka minun korviini kuulostaa ikävä kyllä liian, noh, meluisalta. Kuulostan kyllä ihanan mummolta nyt, tirsk.

Kuuntelen musiikkia (ja kovaa) oikeastaan vain kahdessa paikassa: treeneissä ja töissä. Treeneissä kuuntelen sitä, mitä valmentaja soittaa. Omassa toimistossani kuuntelen tarkoin valitsemaani toimistomusiikkilistaa. Se sisältää paljon 1990-luvun räppiä, jotain uudempaa rytmimusiikkia ja valittuja paloja Rage Against the Machinilta. Eli sellaista mukavan leppoisaa työmusiikkia, joka saa tekstin kulkemaan. Tuo mainio soittolista löytyy Spotifystä.

Jos käytte kuuntelemassa, muistakaa laittaa volat täysille. Varoitan: soittolistan luomassa flow-tilassa voi syntyä vahingossa vaikka romaani!


2 kommenttia:

  1. Multa ei onnistu tekstiä tuottaessa minkään sellaisen musiikin kuuntelu, josta ymmärrän sanat, koska sitten ne jotenkin itsepintaisesti tunkeutuvat keskittymiskuplan läpi sotkemaan ajatukset. Mutta kiitos Islannille, koska islantilaisesta valaidenlaulumusiikista (Múm, Sigur Rós) en ymmärrä mitään, joten se ei häiritse ollenkaan. :D Se on tosin väärä musiikkilaji dynaamiseen näppiksen takomiseen, mutta jos pitää vielä makustella ideoita tai tehdä muuta hidastempoisempaa, niin siihen just hyvä. Toimii myös rentoutusmusiikkina ennen nukahtamista - minä kun en eläintenhoitajana voi kuunnella mitään niitä sademetsäsoittolistoja, koska ensimmäinen eläimenäännähdys lennättää täysin hereille ihmettelemään, minkä karkurin perään pitää sännätä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sigur Ros on kyllä erinomaista tunnelma- ja taustamusiikkia, ja etenkin se yksi levy, jolla pojat laulavat jollain hihasta ravistetulla kielellä.

      Poista

Mitä tuumaat?