Hotelliloma jäätikön ja laavapellon välissä

Tällä viikolla tilanne vaati pientä pikalomaa. Pitkään lomailuun ei tänä(kään) kesänä ole ikävä kyllä mahdollisuuksia, mutta kun työkalenterissa näytti sekä minulla että puolisolla olevan muutaman päivän mittainen tyhjä pätkä, päätimme toteuttaa pikaloman jonnekin lähelle.
Pakkasimme mukaan muksut, kantorinkan, parit vaihtovaatteet, uikkarit, beben vaipat ja luottokortit ja lähdimme posottamaan kohti Länsi-Islannin Húsafelliä.

Oli ennustettu mukavaa ilmaa: aurinkoa, viittätoista lämpöastetta ja vain vähän tuulta. Periaatteessa aivan ihanteellinen sää telttailulle. Käytännössä juuri nyt telttailu ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Kun aikaa on vain kaksi vuorokautta, en halua hukata sitä huonosti nukuttuihin telttaöihin (koska sitähän ne ovat etenkin nyt kun nuorin mukanaolijoista on alle vuoden). Telttamatkailu vaatii myös niin paljon pakkaamista ja ruokasuunnittelua ja kaupassakäyntiä, että lomapäivistä olisi mennyt iso siivu jo pelkkään etukäteissäätöön. Niinpä menimme hotelliin. Söimme aamiaiset valkoisten pöytäliinojen peittämiltä kauniisti katetuilta pöydiltä, illalliset hyvässä hotelliravintolassa ja buffa-lounaat Húsafellin kylän bistrossa. Ai että miten täydellistä ja helppoa. Kaksi upeaa päivää hiljaisen hotellin suojissa rentoutti ja paljon ja jätti riittävästi aikaa kaikelle ihanalle tekemiselle.
Parasta Húsafellissä on ehdottomasti luonto ja sen tarjoamat aktiviteetit lähellä toisiaan. Me ehdimme kahden päivän aikana ilman minkäänlaista säntäilyä käydä jäätiköllä, tehdä retken Vidgelmirin laavaluolaan (suostittelen tätä, sopii myös lapsille), maastopyöräillä parilta vuorenhuipulta (luulen, että oma sykkeeni oli autoa vuoristotietä alas ajaessa paljon kovempi kuin vieressä pyöräilevän puolison, eli omakin sydänlihas sai ihan mukavaa treeniä), käydä uimassa kolme kertaa, vaeltaa yhden korkean vesiputouksen maisemiin, syödä hyvin, rentoutua, hengailla leikkipuistossa ja juoda pari kylmää olutta. Kaiken tämän lisäksi Húsafellistä löytyy myös hevostalli ja 9-reikäinen golfkenttä. Siis aivan mahtavaa! Húsafelliin voi suunnata koko perheen kanssa vaikka koko viikoksi ja tekemistä riittää aivan jokaiselle päivälle ilman, että tarvitsee kamalasti ajella ympäriinsä.
Húsafell on pieni maaseutukylä Länsi-Islannissa, reilun tunnin ajomatkan päässä Reykjavíkista. Alueella on jo pitkään sijainnut yksi maan suosituimmista leirintäalueista, jonne monet islantilaisperheet suuntaavat kesälomillaan matkailuautojensa kanssa tai isolla maasturilla telttavaunua perässään vetäen. Monilla ammattiliitoilla on näissä maisemissa myös vuokramökkejä. Tänä vuonna Húsafellissä avasi hotelli, jossa me yövyimme.  
Ulkomaalaisen Islannin-matkaajankin näkökulmasta Húsafell on mainio tukikohta, joka tarjoilee eksotiikkaa: lähitienoilla on jäätiköitä, Euroopan isoin jäätikkötunneli, maailman yksi upeimmista laavaluolista, monia vesiputouksia, kotieläintarhan tyylinen vuohitila, Euroopan suurin kuuma lähde, joka puolelle ulottuva laavapelto, kulttuurin-, kirjallisuuden- ja historianystäville Islanninsaagoja kynäilleen Snorri Sturlusonin kotitila, joka toimii nykyään museona... Majoitusta on joka makuun ja budjettiin: telttailualue on hyvin pidetty ja hoidettu, on vuokramökkejä sekä todella tasokas hotelli, jossa vain alle 30 huonetta. Hotelli on kyllä aika hintava, näin kesäaikaan 2 hengen huone maksaa vuorokaudessa noin 220 euroa vuorokaudelta (me saimme siitä vähän alennusta puolison työkuvioiden kautta), eli en siellä ihan koko viikkoa majoittuisi, mutta lyhyelle visiitille ihan passeli. Hotlan ravintola oli hinnakas (illallisella pääruoat alkaen 40 €), mutta todella hyvä. Saman ne annokset maksavat Reykjavikinkin parhaissa ravintoloissa. 
Húsafelliin tehdään kyllä päivämatkoja Reykjavikista, mutta mistään isoista ruuhkista ei ollut jälkeäkään. Uima-altaalla oli tilaa joka vuorokaudenaikaan, ravintolassa ei tarvinnut jonottaa ja vesiputoukselle vaeltaessamme ei vastaan tullut kuin yksi eksynyt lammas, vaikka emme missään erämaassa olleetkaan. Telttailualueelta käveli vuoren kylkeen vajaan puolituntia ja noin tunti meni aikaa kanjonissa kävellessä. Taisin kaiken kaikkiaan nähdä kahden päivän aikana vain kaksi täyspitkää bussia ja parisenkymmentä tilataksia. Kelpo kohde siis myös luonnonrauhaa etsivälle.
Vaikka tykkään telttailusta ja ulkona olemisesta, kyllä vaan teki gutaa hipsiä uima-altaalta suureen hotellihuoneeseen kostean teltan sijasta. Syödä tilavasti ilman säätöä, olla huoleton vaikka ulkona sataisi tai tuulisi ja ripustaa uikkarit naulakkoon tietäen, että aamulla ne ovat rutikuivat. Aamiaisöpydässä mörssäri pysyi rauhallisena muroja napostellen sillä välin kun me muut täytimme omaa pöytää buffetin antimilla: puuroa, leipää, juustoja, hedelmiä, rapeita voisarvia... Ravintolaillallisetkin menivät ihan ok, sillä söimme molempina iltoina heti kuudelta ravintolan avattua. Kun vaan mörssärin edessä on ruokaa, se pysyy tyytyväisenä ja syömispuuhaansa keskittyneenä pitkiäkin aikoja. Välillä isompi viihdytti pikkusiskoaan lukemalla ankkakirjaa, venyttelemällä naamaansa ja tarjoilemalla maistiaisia ranskalaisistaan.
Viimeisestä Húsafellin visiitistä oli ehtinyt vierähtää jo useampi vuosi. Olin ihan unohtanut, miten hieno alue se onkaan. Palaamme noihin maisemiin varmasti vielä toistekin! Ensi kesänä pystytään toivottavasti toteuttamaan vähän pidempi perheloma ja kiertelemään useammassa paikassa. "Sitten kyllä nukutaan teltassa", totesivat puoliso ja isosisko kuin yhdestä suusta. 

Heheh. No ehkä joo. Mutta kyllä he kuitenkin silminnähden nauttivat tästä hotelliluksuksestakin.

Sekin hyvä puoli näissä hotellireissuissa on, että kotiin saapuessa ketään ei väsyttänyt. Aika hyvä loma.

Tunnisteet: , ,