SAARA saa sisaruksen

Olette puhuneet: tein lastenkirjan. Joten tässä se nyt on: omin käsin satuiltu, rytmitetty ja kuvitettu lastenkirja. Kirja liittyy Novelle Elämän janoon -haasteeseen, josta kirjoitin aikaisemmin.
                                                                                          Yhteistyössä Suomen Blogimedia ja Novelle.

Draaman kaaren voimakkuudesta en menisi takuuseen enkä visuaalisen puolen taiteellisesta ilmaisusta. En ole lainkaan varma myöskään siitä, kannattiko siittiöstä tehdä jääpuikkoa. 

Mutta voi jumbe, miten hauska tätä kirjaa oli tehdä! Ilolla suosittelen muitakin kokeilemaan. Itse tehty kirja on hauskaa tekemistä sadepäiviin ja virkistystä lukurutiineihin. Lapsi kuunteli häntä varten itse tekemääni kirjaa keskeytyksettä ja halusi toistoa toiston perään. – Äiti lue lisää!

Aloitin projektin menemällä kirjakauppaan. Ostin sieltä kovakantisen 28-sivuisen kirjan, joka oli täynnä tyhjiä sivua. Kirjanen oli varta vasten suunniteltu alustaksi omalle, käsin tehtävälle kirjalle. ”Draw your own book”, mainosti kirjan etukannen päälle liimattu mainostarra. 

Aihe oli alusta asti selvä. Pikkuvauvan päätyminen äidin vatsaan ja isosiskoksi tuleminen ovat meillä juuri nyt hoteimpia keskustelunaiheita. 

Kun aihe oli selvä, piti seuraavaksi päättää, mistä kaikesta lisääntymiseen liittyvästä haluaisin kirjoittaa. Parhaat juttuni syntyvät yhdistelemällä omaa elämää ja fiktiota, joten päätin jatkaa samalla linjalla.

Mietin lapsen kanssa käytyjä keskusteluja lisääntymisestä. Kirjoitin tavallisimmat kysymykset ylös, lisäsin sekaan muutaman jutun omasta päästä ja keksin kysymyksille vastaukset. Sekaan ripaus yhteiskunnallista kantaaottavuutta, pari täysin epäloogista häntää ja lopetukseen jotain ainutlaatuista ja omakohtaista.

Sisällön selvittyä jaoin ruutupaperin 28 osaan ja aloin pistää kohtauksia sivuille. Mietin, mitä mihinkin sivulle yrittäisin piirtää ja paljonko tekstiä niihin mahtuisi. Kun kohtausluettelo oli selvä, piirsin päähenkilöstä Saarasta muutaman testitikku-ukon malliksi.

Löin suunnitelman lukkoon, teroitin puuvärit ja aloin väsätä. Tällainen siitä sitten tuli:


Nyt vaan kaikki kirjoista ja lukemisesta kiinnostuneet vanhemmat: kynä käteen ja kokeilemaan. Suosittelen! Aihehan voi olla mikä tahansa. Eikä sillä ole mitään väliä, että ei osaa piirtää kolmiulotteista naamaa tai että niin kutsutut vitsit eivät naurata edes keksijäänsä. Itse asiassa kun olin lukenut kirjan muutaman kerran läpi iltasatuna, huomasin heti monta paranneltavaa kohtaa. Ensinnäkin olisi pitänyt käyttää läpi koko tarinan kirjakieltä. Muutamissa kohdissa siirtymät aiheesta toiseen tapahtuvat liian nopeasti; täydentäviä huomautuksia olisi tarvittu sinne ja tänne. Parissa virkkeessä se-pronomini ilmestyy aivan liian usein. Mutta oman lastenkirjan väsäämisessä onkin se hyvä puoli, että lukiessa voi juttua aina muuttaa lennosta. Ei ole mikään tarve pysyä käsikirjoituksessa.

Lapsi on joka tapauksessa hänelle tehdystä omaan elämään liittyvästä kirjasta tohkeissaan ja haluaa lukea sen uudestaan, uudestaan ja uudestaan.

Minä en ainakaan aio jättää tätä tähän yhteen kirjaan. Yleisönikin on nimittäin jo toivonut SAARAlle jatko-osaa.

Lisää Elämän janoon -haasteita löytyy Novellen uusilta nettisivuilta.

Piirrokset ja tarina by me, paitsi viimeinen kuva, jonka taiteellisesta ilmaisusta vastasi lapsi.

Tunnisteet: , ,