Valokuvasin tänään kauppareissumme ihan tavalliseen ruokakauppaan. Siis en niihin hienoihin ruokamarketteihin, joista saa parhaat hedelmät ja joissa on upeimmat lihatiskit vaan ihan rehelliseen lähikaupaan, josta haetaan jääkaapin täytettä työpaikan ja päiväkodin välissä.
Kotimme liepeillä Reykjavíkin keskustassa on kävelymatkan päässä vain kaksi varteenotettavaa ruokakauppaa, ja ne kuuluvat molemmat Islannin halpisruokakauppaketjuun Bónukseen. Sen tunnuksena on kirkkaankeltaisella taustalla virnuileva vaaleanpunainen possu. Gosh.
|
Ostoskärryt löytyvät tuulikaapista. |
Bónus on edullinen perusruokakauppa. Vähän kuin Lidl mutta ilman olutosastoa.
|
Islantilaisista ruokakaupoista ei saa olutta, paitsi ykkösolutta. |
Hedelmä- ja vihannesosasto on päivästä riippuen joko todella ankea tai keskiverto. Banaaneja on aina myynnissä, samoin omenoita, perunoita ja paria sitrushedelmää. Mangoja, kesäkurpitsaa, munakoisoja tai basilikaa löytyy
ehkä. Kotimaisia tomaatteja, kurkkuja ja salaattia saa ympäri vuoden, kiitos Islannin lukuisten kasvihuoneiden.
|
Hedelmäosasto on haastavin: valikoimaa on vähän ja laatu etenkin kaukaa tuoduissa tuotteissa vaihtelee hurjasti. |
|
Plussaa kotimaisista vihanneksista, joita löytyy näistä tyylikkäistä hyllyistä myös tammikuussa. |
Leipäosasto on onneton. Muoviin pakattua paahtoleipää ja "juustosämpylöitä". Sille on ihan pätevä syynsä, että leivän ystävät ostavat leivän leipomoista, joita onneksi löytyykin joka kaupunginosasta. Omilta kotikulmiltamme löytyy kymmenen minuutin kävelymatkan päästä näiden kahden ruokakaupan lisäksi pari kioskia, neljä leipomoa ja kolme jäätelöbaaria.
|
Esillepano, esillepano, esillepano! Tämä mehuhylly ei varsinaisesti houkuttele tekemään heräteostoksia. |
|
Leipähylly on no go. Mieluummin leipomoon. |
Maitohyllyn tarjonta taas on erinomainen. On rasvatonta, vähärasvaista ja täysrasvaista maitoa. Löytyy mantelimaitoa, soijamaitoa ja kauramaitoa. Sitten on hapanmaitoa eri mauissa, jukurtteja ja joku 30 eri skyr-laatua lusikoitavina ja juotavina.
|
Tähän kuvaan mahtui noin neljäsosa maitotuotehyllystä. |
Paikalliset erikoisuudet ovat hyvin edustettuina: kuivattu kala, pakastetut lampaanpäät, verimakkara ja pakastekala (tarjolla aina ainakin lohta, koljaa, taimenta ja turskaa) löytyvät aina omilta paikoiltaan.
|
Tässä islantilaisten "400 grammaa jauhelihaa": pakastekalaa. |
Karkkihyllystä löytyy lähinnä erilaisia suklaa ja laktritsi -komboja patukkoina, rakeina ja paloina.
|
Lakritsia ja suklaata kaikissa olomuodoissaan. |
Ruoka on Islannissa himpun verran edullisempaa kuin Suomessa, jos loppusumma lasketaan euroissa. Tänään ostin viinirypäleitä, kinkkupaketin, tomaatteja, skyriä, perunoita, säilykelihapullia, kuusi kaakaomaitotetraa, kiivejä, maitoa, hapanmaitoa, mantelimassaa, puoli kiloa kalapullia, melonin, kananmunia ja voipaketin. Ostokset maksoivat noin 30 euroa.
|
Nuo pakkausjätettä pursuavat ostoskärryt - Bónuksen käytävillä enemmän sääntö kuin poikkeus. |
Koska ruokakauppa kertoo enemmän paikallisesta elämästä kuin yksikään matkailunähtävyys, minua kiinnostaa kovasti nähdä, millaisia lähiruokakauppoja teillä on kotimaissanne? Haastan siis nyt kaikki kertomaan, millainen teidän lähiruokakauppa on? Mitä sieltä saa ja miten paljon ruoka maksaa? Toki saa dokumentoida suomalaisia Alepojakin, mutta enitsen kiinnostavat ulkomailla asuvien lähikaupat. Jos vaan kerkeätte, niin linkittäkää ihmeessä tähän alle omat juttunne. #ruokakauppahaaste
|
Parin päivän ruokaostokset. Kun kotona joku sairastaa, ensimmäinen arjestaselviämiskeino on turvautua eineksiin. |