Hesari kirjoitti tänään kiinnostavan ja tärkeän jutun Suomen sukupuolittuneesta työelämästä.  EU-maista vain Virossa, Slovakiassa ja Latvia...

Eräs näkökulma sukupuolittuneeseen työelämään

9.2.15 Satu Kommentteja: 47

Hesari kirjoitti tänään kiinnostavan ja tärkeän jutun Suomen sukupuolittuneesta työelämästä. EU-maista vain Virossa, Slovakiassa ja Latviassa työmarkkinat ovat selkeämmin jakautuneet ns. naisten töihin ja miestein töihin kuin Suomessa. Miten noloa. Onhan Suomi kuitenkin osa Pohjoismaita, joissa tasa-arvoasioita on totuttu pitämään tärkeinä.

Mistä jyrkkä jako miesten ja naisten töihin Suomessa johtuu? Yhtä tyhjentävää selitystä tähän ei varmasti ole. Väitän kuitenkin, että yksi isoista syistä on vanhempainvapaiden epätasa-arvoinen jakautuminen. Hoitovapaalla olevista vanhemmista on miehiä 2 prosenttia. Kyllä, luit oikein: kaksi säälittävää prosenttia.

Usein vanhemmat perustelevat valintaa miehen paremmalla palkalla. Naisen palkalla ei kuulemma pystyisi elättämään perhettä. Koska miehellä on kovapalkkainen työ, mies käy töissä. Nainen on matalapalkka-alalla ja nainen jää kotiin. Ja näin se työelämä sukupuolittuu!

Alkuvuodesta kotihoidontuen tasaisempi jakaminen perheiden sisällä ja subjektiivinen päivähoito-oikeus olivat taas tapetilla. Vedin herneet nenään aika monestakin kommentista. Päivi Räsäsen erityisesti (miten yllättävää). Hän vannoi KD:n lähtevät hallituksesta, jos vanhempien omaan valinnanvapauteen kajotaan.

Kyllä vanhemmat olisivat saaneet edelleen ihan itse valita, kuka sinne kotiin jää - ei tätä oikeutta keneltäkään oltu viemässä. Valtion ei vain kannata verorahoilla tukea ihan mitä sattuu. Poliittisilla päätöksillä ei tehdä pelkästään tulonsiirtoja vaan ohjataan ihmisten päätöksentekoa järkeväksi katsottuun suuntaan. Jos naisille ja miehille haluttaisiin tasa-arvoisempi asema työmarkkinoilla, kannattaisi aloittaa vaikkapa sieltä perhevapaiden tasa-arvoisemmasta jakamisesta. Lisääntymisikäisestä naisesta ja miehestä pitäisi tehdä työnantajalle yhtä riskialtis rekrytointi. Ero miesten ja naisten ammattien välillä vähentyisi, kun olisi normi, että miehetkin yhtä lailla kuin naisetkin jäisivät kuukausiksi tai jopa vuosiksi kotiin lapsia hoitamaan. Samalla lastenhoidosta ja hoitotyöstä ylipäätään tulisi myös miesten työtä.

Olen mesonnut tasaisemmin jaetuista perhevapaista siitä asti kun itse tulin äidiksi ja tutustuin Islannin 3+3+3-malliin. Vanhempainvapaahan on täällä todella lyhyt, mutta ainakin siitä on yritetty tehdä tasa-arvoinen, ja siitä respektiä.  Tasaisesti jaetun vanhempainvapaan vaikutus näkyy myös siellä työmarkkinoilla.

Lapsemme on ollut päiväkodin iloinen asiakas vuodesta 2011. Hän on ollut yhteensä neljässä eri ikäryhmässä. Jokaisessa ryhmässä on ollut 3–5 työntekijää, joista vähintään kaksi on aina ollut miehiä, siis sekä lasetntarhanopettajina että lastenhoitajina.

Naisia on paljon yrityselämässä toimitusjohtajina ja hallitusten jäseninä, samoin tärkeissä valtionhallinnon tehtävissä kuten Islannin poliisihallinnon korkeimmissa viroissa. Sama jatkuu kirkon puolella: Islannin papeista neljännes on naisia. Islannin piispa on nainen. Kirkolliskokouksessa on naisenemmistö. Samoin teologisessa tiedekunnassa, josta valmistuu tulevaisuudessa mm. pappeja.

Yhtä salaisuutta tähän islantilaisen työelämän "sukupuolineutraaliin" tilanteeseen tuskin on. Mutta väitän, että yhdellä faktalla on erittäin paljon tekemistä asian kanssa: islantilaisista miehistä yli 70 % käyttää tällä hetkellä oikeutensa vanhempainvapaaseen. Ennen lamaa ja vanhempainvapaaetuuksien leikkauksia luku pyöri 90 prosentissa. Luku ei varmasti olisi noin korkea, jos poliittista päätöstä tasa-arvoisesta vanhempainvapaiden jakamisesta ei olisi tehty.

Kuvat: Satunnaisia otoksia perhearjesta vuosien varrelta.

47 kommenttia:

  1. Täsmälleen!!
    Ja siihen, sit ku aletaan russuttaan, ettei naisten palkalla elä. Ni sanon, että mä tienaan 1600€/kk ja mies kotihoidon tuella. Asuntoo maksellaan ja elintasosta karsitaan. Hetken elää vähemmilläkin mukavuuksilla. Ja mites ne lapsen oikeudet isään ja isän hoivaan??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Jos perheessä on kaksi vanhempaa, niin olisihan se nyt ihan kummallista, jos toinen heistä arkipäivisin vain vilahtaa eteisessä.

      Poista
  2. No näinpä näin. Itse olen ihan helvetin kyllästynyt siihen "perheet tietää itse mikä on niille parasta" nönönönönöööö puheeseen, kun tämä yhteiskunta ohjaa naisia ja miehiä eriarvoiseen asemaan työelämässä koko ajan. Tottakai perheet tietää, ettei sen vähemmän tienaavan mutsin kannata mennä töihin kun parhaassa tapauksessa saa saman kotona lasta hoitaessaan. Ja ettei 4500 tienaavan isän kannata jäädä kotiin. Näistä eroista ei vaan päästä ikinä pois, jos me jatkamme toisen sukupuolen suosimista kotihoidossa, sillä totta helvetissä raskausaika mukaan lukien päälle 3 vuotinen tauko työelämästä on työnantajalle liian iso kustannuserä. Ja sitä tasataan sitten etenkin naisvaltaisten alojen palkkauksessa.

    Huvittavinta tässä on se, että äitiysloma katkaisee lähes järjestäen juuri alkaneen työuran, kun nykyään opiskellaan hyvin pitkään. Usein kotiin ei myöskään jäädä vakkarityösuhteesta ja se uran rakentaminen uudelleen vuosien tauon jälkeen voi olla jopa mahdotonta. Tietyillä aloilla, esimerkiksi medialalla, juuri valmistuneet vain yksinkertaisesti ohittaa kolme vuotta (tai yli!) lapsia kotona hoitaneen medianomin edestä ja takaa. Kaikista kalleinta yhteiskunnalle on kouluttaa ihmisiä, jotka jäävät koulutuksen saatuaan kotiin vuosiksi ja suurella todennäköisyydellä eivät ole enää kotiajan jälkeen millään tavalla perillä siitä, mitä ala vaatii. Jos yhteiskunta ohjaa naisia kotiin, pitäisikö sen myös ohjata naisia pois korkeakouluista ennen perheen perustamista, noin niinkuin todella todella kovasti kärjistäen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis niin naulan kantaan! Kaikkeen ei yhteiskunnassa ole varaa, on pakko tehdä valintoja. Mä hyväksyn sen. Mutta sitä lässytystä just tästä "perheiden omasta parhaasta" mä en kestä, en yhtään. Fine, jääköön äiti kotiin vaikka kymmeneksi vuodeksi, mutta sitä ei kuulu verovaroin tukea, koska paitsi että se vinouttaa työmarkkinoita, se on just niin kuin säkin sanoit: yhteisten rahojen järjettömän epätehotonta käyttöä, joka vielä johtaa sellaiseen käytöntöön, joka diskriminoi myös niitä äitejä, jotka yrittävät tehdä toisenlaisia päätöksiä.

      Mä en yksinkeratisesti tajua, kuka siinä tasaisemmin jaetuissa perhevapaasysteemissä häviäisi. Siirtymävaihe on varmasti vaikea, koska monien perheiden käyttävissä olevat tulos laskevat (koska on tämä nais-/miesalaongelma palkkaeroineen), mutta jos poliittista tahtoa löytyisi, siihen voitaisiin löytää joku ratkaisu. Vaikka muutaman vuoden siirtymäaika, jolloin vanhempaintukien suuruus laskettaisiin perheen aikuisten yhteenlaskettujen tulojen keskiarvona eikä esim. omaan tulotasoon sidottuna.

      Poista
  3. Olen samaa mieltä kuin sinä. Ja kyllä siitä saa Suomessa kuraa niskaansa :(
    Miehet kuulma hoitavat jo nyt yhtä paljon lapsia! ja jakavat vastuuta...(Mites vastuuta jakaa jos ei ole edes kotona?) Että ei Päivi Räsänen ole todellakaan ajatuksineen yksin, myös korkeastikoulutetut ja itseään edistyksellisinä pitävät heiluttavat Päivin kanssa samaa lippua...ja kuten Perhoneito hyvin asian ilmaisi "mites ne lapsen oikeudet isään ja isän hoivaa?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se muakin tässä keskustelussa on eniten vituttanut, että omanikäiset kanssamutsit ovat tästä eniten hiilenä. Että kyllä pitää saada vanhempien itse päättää jne jne. Kristillisdemokraatti on muutenkin ajatusmaailmaltaan aika kaukana meikäläisestä, mutta isona yllätyksenä tuli se, kuinka moni omanikäinen on verissäpäin blogeissa ja vauvapalstoilla tyrmännyt kaikki ajatukset tasavertaisemmasta vanhempainvapaamallista.

      Poista
  4. Ohhoh - tuo Suomen neljäs sija tuli minulle kyllä yllätyksenä. Onko Suomi siis Ranskan alapuolella? Tuo naisten työllisyysasteen merkitys lukumääriin toki selittää asiaa. Jutun mukaanhan siis maissa, joissa naiset työskentelevät enemmän kodin ulkopuolella myös eriytyminen on voimakkaampaa. Täällä Ranskassahan esimerkiksi vain reilu puolet naisista on työelämässä, tasa-arvo on siis haave vain. Kannatan myöskin vanhempainvapaan tasaisempaa jakautumista. Mutta vaikuttaako se oikeasti naisten tai miesten valintoihin markkinoilla? Ehkäpä juuri noin niin kuin sanoit. Mutta tosi tärkeä tehtävä on kyllä myös meillä vanhemmilla ja koulutuksella: tyttöjen pitää ymmärtää, että heistä voi tulla yritysjohtajia ja pojista puolestaan vaikka kauneudenhoitajia. Täällä meillä nimittän tyttöjen värejä ja poikien värejä ja muita tyrkytetään jo koulun puolestakin... Se aiheuttaa kiukunväristyksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saksassa, ainakin siellä etelässä taitaa olla sama meininki...

      Kasvatus on myös tärkeää. ja oikeastaan tuo edellinen "tytöt urheilee" -postaukseni liittyi oikeastaan samaan aiheeseen: tyttöjen itsetunnon vahvistamiseen. Oman perheen valinnat ei kuitenkaan yksin riitä. Lapset tarkkailevat paljon ympäristöään. Olisi hyvä, että he näkisivät tarhoissa enemmän miehiä töissä, enemmän töissäkäyviä äitejä ja enemmän kotiin jääviä isejä.

      Onko Ranskassa muuten ollenkaan mahdollista kombo pienten lasten äiti, jolla on menestyksekäs työura?

      Poista
  5. Aina sama savi mulla, kirjoitan kommentini ja sitten se hurahta bittiavaruuteen kun en ole tajunnut kirjautua sisaan ENNEN kommentin kirjoittamista :D En tykkaa anonyymina mitaan kirjoittaa joten lyhyesti uudestaan viela kerran:
    Kun suomen ja islannin vanhempaivapaiden malleja vertailee on hyva ottaa huomioon myos se etta islannissa vanhempainvapaiden kulut maksaa kokonaisuudessaan valtio. Suomessa tyonantaja maksaa esim aitiysvapaan kuluista 32% ja kaikista vanhempainvapaiden kuluista yli puolet. Luulen etta tama iso tyonantajalle koituva kuluera on yksi syy epatasa-arvoiseen kohteluun tyoelamassa. Muitakin syita toki on ja tama islannin korvamerkitty 3/3/3 malli ainakin poistaa sen "haluamisen" etta kumpi vanhemmista haluaa ja mita, jos kaikki vapaat halutaan pitaa jaa isakin kotiin ainakin kolmeksi kuukaudeksi. Toinen juttu sitten on asenteet, ja valitettavasti tyonsarkaa on myos taalla jaapalalla. usemamman kerran olen kuullut ettei taallakaan miesvaltaisilla aloilla katsota hyvalla aina isyysvapaalle jaamista ja eraan hyvan ystavan mies esimerkiksi sai "tekosyyn" nojalla fudut duunistaan kun paatti pitaa 3kk vapaansa, vaikka tuo nyt ei ole edes mikaan pitka aika eika tyonantajalle koitunut tasta kuluja, vain hieman tyota uuden tyypin sisaanajamisesta. Mutta tottahan tuo on ettei vanhakantaisia seksistisia asenteita muuteta kuin silla etta yhteiskunta ja lainsaatajat muuttavat toimintatapoja joihin olemme monissa maissa fakkiutuneet. Mita nama poliittiset aseet voisivat olla? Sita korvamerkitsemista? Kulujen jakoa jotenkin jarkevasti tyonantajan ja valtion kesken vai niin etta valtio maksaa koko piikin? tulosidonnaista vanhepainrahaa? onko joku ehdottanut jotain muuta vallankumouksellista? olisi kiva kuulla :) Hyva etta nostat naita juttuja esille Satu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo vanhemmuuden kulujen jakaminen tasavertaisemmin on tosi tärkeää. Suomessa miesvaltainen ay-liike on tätä vastaan viimeiseen pisaraan, eli tulla näkemään vetoapua ainakaan niiltä "solidaristeilta". Juuri niinkuin Maaritkin sanoit: Islannissa kaikki jotka saavat palkkaa, maksavat pienen osan palkastaan vanhempainvapaarahastoon, josta vanhempainlomakulut jaetaan. Eli oli lapsia tai ei, kaikki osallistuvat niihin vanhemmuuden kustannuksiin.

      Ja joo, onhan täällä noita pieruasenteita vielä jäljellä, ei tämä mikää unelmayhteiskunta ole. Riippuu kauheasti siitä työnantajayrityksen kulttuurista ja esimiesten henkisestä kypsyydestä, miten vanhempainvapaisiin suhtaudutaan.

      Poista
  6. Se viela jai sanomatta etta islannissa on tullut tavaksi myos se etta lyhytta 9kk vapaata jatketaan silla etta toinen puolisoista saattaa jattaytya esim puoleksi vuodeksi tyottomaksi, jos mahdollista. tastakin olisi mahtavaa nahda tilastoja ja etta kumpi sita tyokkarin nakkaria sitten ennemmin pureskelee, aiti vai isa? Myos sita olisi mielenkiintoista vertailla etta tehdaanko taalla islannissa lapset nuorempina kuin suomessa (Sellainen kasitys minulla on mutta voi vain johtua omasta lahipiirista)? suomessa ainakin minun ikaluokkani tuntuu jattavan lapsien teon usein siihen ajankohtaan kun elama on "valmis", ollaan jo vahan urauduttu ja tyoelamassa kova tahti paalla. Jos lapsi syntyy jo paljon aiemmin ei tallaista "ura" ongelmaa edes synny. google kuumaksi ja lisaa faktoja poytaan! Tama on mielenkiintoista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Islannissa on Pohjoismaiden nuorimmat ensisynnyttäjät ja korkein syntyvys (THL:n tilastoista kaivelin kirjaa varten tietoja). Eli täällä tosiaan lapset tehdään keskimäärin vähän nuorempana kuin Suomessa. Paitsi kaltaiseni mamut, haha :D

      Tuota 9 kk vanhempainvapaata monet pitkittävät myös ottamalla sen osa-aikasena, eli ollaan vaikka yli vuosi osa-aikaisesti töissä ja sitten yritetään jotenkin yläfemmat eteisessä vaihtaen selvitä siitä, että molemmat vanhemmat käyvät töissä... kun sen päiväkotipaikan saa vasta lapsen täytettyä kaksi.

      Poista
  7. Mä olen näistä ihan samoista jutuista jauhanut omassa blogissa ja alan myös vähän väsyä koko aiheeseen.

    Se mikä mua eniten risoo on se että tämä käännetään aina niin että "entäs miesten hoitovastuu, isälläkin on vastuu hoitaa lapsia". Minä kysyisin että entäs naisten elatusvastuu? Kumpikin vanhempi on velvollinen elättämään lapsiaan, miksi se vastuu halutaan aina kuitenkin sysätä lähinnä vain toisen vanhemman niskaan, sen sijaan että sitä jaettaisiin. Musta on aivan turha mölistä siitä että miehet ei hoida tarpeeksi lapsiaan koska ei ne äiditkään elätä riittävästi niitä lapsiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä lisä keskusteluun tuo elatusvastuu.

      Poista
  8. Eniten minua on ottanut päähän tässä keskustelussa se että kaksi eri asiaa , subjektiivinen päivähoito-oikeus ja vanhempainvapaiden jakaminen on sekoitettu keskustelussa iloisesti keskenään.
    Vaikkakin molemmat liittyvät lapsiin (ja kustannuksiin yhteiskunnalle), ovat mielestäni täysin eri asioita.

    Perhevapaiden jakamisesta olen sitä mieltä, että Suomessakin oltaisiin nyt voitu siirtyä tälle vuosituhannelle ja tehdä vihdoinkin muutos. Myös perhevapaiden kustannusten osalta.
    Suomen politiikassa vai tuntuu olevan tällä hetkellä sellainen mentaliteetti että mitään muutoksia ei voida tehdä.

    Tämä on vähän sama asia kuin sukupuolikiintiöt pörssiyhtiöiden hallituksissa. Kokemusta esim. Norjasta on jo nyt että lakiin perustuva pakko on lisännyt naisten määrää hallituksissa. Sama logiikka pelaa myös tässä vanhempainvapaa asiassa.

    Niin ja vielä... henkilökohtaisesti minua asia ei enää koske, lapset on jo tehty ja jokaisen kanssa olen ollut kotona sen äitiysloman ja ehkä kuukauden hoitovapaalla. Nuorimman tyttären kanssa vuonna 2004 mies piti vanhempainvapaasta yhden kuukauden + isäkuukauden, joka oli silloin uusi juttu. Ja miehen työnantaja ei todellakaan ymmärtänyt hänen ratkaisuaan vaan hänen oli pakko vapaalla ollessaan käydä kerran viikossa töissä....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kyllä! Menivät ilmeisesti sekaisin koska ne olivat pöydällä yhtä aikaa.

      Mutta eipä tuo nykyhallitus ole kyllä saanut aikaan juuri mitään. Tasapainottelu hallituksen kasassa pitämiseksi vaaleihin asti tuntuu lamauttaneen kaiken päätöksenteon. Toivotaan, että seuraava hallitus tarttuisi tähän perhevapaa-asiaan ihan kunnolla. Nähtäväksi jää :D

      Poista
    2. Huonolta näyttää tulevaisuuskin... valitettavasti. Keskusta kun ei näiden uusien mallien puolustaja ole ja vahvasti näyttää gallupeiden valossa että Kepu tulee olemaan yksi vaalivoittajista.

      Jos sen verran saa Suomen tämän hetkistä politiikkaa kommentoida, olen täysin kyllästynyt Suomen poliitikkoihin ja puolueisiin Tavallinen palkansaaja ei enää tahdo löytää sopivaa puoluetta / ehdokasta, jota vois äänestää...kaikilla puolueilla jostakin perusasioista ihan ihmeellisiä linjauksia.

      Poista
  9. Kiitos Satu. Erittäin hyvä kirjoitus. Olen kanssasi täysin samaa mieltä (ja saanut siitä yllätyksekseni omassakin ystäväpiirissäni lokaa niskaan). Mikä ihme siinä on että äidit voi jäädä kotiin lasten kanssa mutta isien työ on niin "tärkeetä" ja parempipalkkaista ettei niiden kannata olla kotona. Jos systeemiä tasattaisiin, niin olisiko äideilläkin ehkä parempi palkka..? Ihmettelen vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä! Tällaisia päätöksiä tehdessä ja niitä perustellessa pitäisi pystyä katsomaan sen oman perheen tilanteen ja oman palkkatason yli kauemmas tulevaisuuteen. Ja kuten tuolla aikasiemminkin sanoin, siirtymäajalle voitaisiin iskeä joku pehmeä lasku, jotta se äitien keskimääräistä matalampi palkkataso ei isän kotiin jäätyä romuttaisi perheen taloutta ihan totaalisesti.

      Poista
  10. Tämä aihe on sellainen, että saa kuohahtamaan minutkin - muutoin melko lailla poliittisesti ja yhteiskunnallisesti välinpitämättömän, tunnustan. Jo ennen omia lapsia tutustui 6+6+6 -malliin ja innostuin siitä. Nyt lapset saatuani kannatan sitä entistä kiivaammin. Mulla on siitä hyvä tilanne, että mieheni jakaa kyllä lastenkasvatuksen ja kodinhoidon kanssani vähintään 50/50 ja on ollut vanhempainvapaallakin, mutta kyllä, raha ja työnantaja hänellekin on sanellut kuinka kauan (eli vähän) ko. vapaata "saa" käyttää. Itse uskon, että hoitovapaan jakaminen ei olisi kannustanut yhtään lisää isiä jäämään kotiin, koska sen rahallinen korvaus on niin minimaalinen. Todellinen tasa-arvo saataisiin vasta jyvittämällä vanhempainvapaasta isompi osa vain isälle. 6+6+6 -mallissa kokonaisvanhempainvapaa olisi pidempi, vaikka isä ei omaa osuuttaan edes käyttäisi, joten en ymmärrä sen vastustamista sillä perusteella, ettei oma puoliso voisi esim yrittäjyyteen vedoten käyttää omaa kuutta kuukauttaan. Silti 6+6kk olisi enemmän kuin nykyinen noin 9kk äitiys+vanhempainvapaa. Toki tämän mallin toteuttaminen saattaisi tuoda muutoksia hoitovapaaseen tai ainakin kotihoidontuen maksamiseen, joten siltä kantilta ymmärrän vastahakoisuuden.

    Mutta lyhyesti, olen samaa mieltä että tässä asiassa tasa-arvo ei tule toteutumaan ilman rakenteellista muutosta. Kannatan ennemmin porkkanaa (pidempää ja jyvitettyä vanhempainvapaata) kuin keppiä (kotihoidontuen jyvittäminen).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen ehdottomasti samaa mieltä siinä, että tuo 6+6+6-malli olisi se, johon pitäisi siirtyä. Eli ehkä ihan hyvä pitkällä aikavälillä, että tuo kotihoidontuen jyvitys kaatui, että päästään keskustelemaan itse asiasta.

      En laittaisi pahaksi että se 6+6+6 tulisi tänne Islantiinkin, tosin luulen että tällä maalla ei ole siihen rahaa kun julkisella puolella säästetään koko ajan.

      Poista
  11. Hyva kirjoitus! Turkki on hyva ( tai huono) esimerkki siita miten paikallinen työelama on miesvaltaista koska naisten työllistyminen ja paluu työelamaan lapsen syntyman jalkeen on tehty hankalaksi, vaikka asioihin on tullut parannuksia niin ne eivat ole riittavia, lyhyt aitiysloma tekee sen etta moni sanoutuu irti työsuhteesta, isan lomaoikeus on niin lyhyt etta se on yhta tyhjan kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla sama vaiva muissakin Keski- ja Etelä-Euroopan maissa. Espanjassa muistelen että paikallisten faijojen isyysvapaat olivat aika minimaalisia.

      Poista
  12. Olen kyllä varmaan todella hidas, mutta en jotenkin näe tuota yhteyttä sukupuolittuneen työelämän ja lapsenhoidon epätasaisen jakautumisen välillä. Onko siis mielestäsi niin, että noita kolmea maata lukuun ottamatta kaikissa EU-maissa hoitovapaat jakautuisivat Suomea tasaisemmin..? Jotenkin omat havainnot eivät tätä ajatusta tue ollenkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nope. Noissa ylemmissäkin kommenteissa tuli ilmi, että tutkimuksessa paneuduttiin nimenomaan siihen, että niissä maissa jossa naiset ylipäätään osallistuvat työelämään, sukupuolittunut työelämä on rajuimmillaan näissä kolmessa maassa. Aika monissa EU-maissakin, valitettavasti, äidit jäävät lasten syntymän jälkeen kokonaan pois työvoimasta ja jäävät kotiin. Se ont tietysti vieläkin surkeampi tilanne naisten taloudellisen itsenäisyyden ja tasa-arvon kannalta. Ihmettelen tässä juuri sitä, että miten Suomi voi olla tilastossa noin alhaalla, kun olemme kuitenkin Pohjoismaa, jossa on esim. kehitetty julkisin varoin toimiva päivähoitosysteemi ja perhevapaajärjestelmä.

      Poista
    2. Mutta miten tuo päivähoitosysteemi esimerkiksi voisi edes vaikuttaa tuohon työelämän sukupuolittumiseen? Tytöt menisivät sähköasentajakouluun ja pojat sosiaalialalle siksi, että on toimiva päiväkotisysteemi? Tai ehkä puhutaan eri asioista, ehkä ollaan jossain tasapuolisessa lastenhoitotilastossa alhaalla, ja tämä on vaan mennyt minulta ohi.

      Poista
    3. No sillä tavalla, että jos päivähoitosysteemi on julkinen palvelu, sen kulut tulevat sille tasolle, että niitä pystyy käyttämään tavallinenkin palkansaaja. Esim. Briteissä 8h/pv päivähoito maksaa helposti monta tuhatta puntaa kuussa. Kun kulut ovat tuota luokkaa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin että toinen vanhempi jää pois työelämästä. Ja yleensä se on äiti.

      Jos päivähoitosysteemi takaa kohtuuhintaisen ja hyvän hoidon, molemmat vanhemmat pystyvät osallistumaan työelämään lasten syntymän jälkeenkin. Tämä tasaa työelämän tasa-arvoa äitien eli naisten näkökulmasta. Koska jos on työelämästä pois vaikka siihen asti kuin koulu aikaa, on kulunut aika monta vuotta ja omaa koulutusta vastavaa työtä on vaikea saada, koska kehitys on mennyt niin paljon eteenpäin. Pitää aloittaa taas alusta, palkkaluokkien pohjalta - ja samaan aikaan samanikäiset ja samoista kouluista valmistuneet miehet ovat ehtineet urallaan jo paljon eteenpäin ja tienaavat enemmän rahaa. Sitten tulee toinen lapsi ja sama jatkuu: kovapalkkaisempi mies jää tienaamaan, pienituloisempi äiti jää kotiin.

      Niissä EU-maissa joissa naiset osallisuvat työmarkkiniolle, Suomi pärjää tasa-arvomittareilla kehnosti: naisille kasaantuu pienipalkkaiset hoivatyöt kun taas miehet ovat ajautuneet töihin, joista saa enemmän liksaa. Hyvin pitkälle tämä johtuu siitä, että naiset ovat äidiksi tultuaan kotona pitkänkin aikaa, esim. sen 3 v hoitovapaan. Miehet eivät näitä hoitovapaita juuri pidä, koska se ei ole rahallisesti mahdollista, koska naisten ja miesten palkkaero on sukupuolittuneista työrooleista johtuen niin suuri. Ugh, olen puhunut :)

      Poista
    4. Tuo ugh varmaan tarkoitti, ettei tarvitse enää kommentoida. Mutta kommentoin silti. Olen ihan samaa mieltä suunnilleen kaikesta, mitä tuossa yllä kirjoitata. Mutta tämä ei minusta silti liity juurikaan tuohon sukupuolittuneeseen työelämään. Se miten miehet ja naiset etenevät urallaan toki liittyy tuohon lastenhoidon jakautumiseen, mutta tästähän tuossa Hesarin jutussa ei ollut kyse. Urallaan voi edetä ihan yhtälailla niin nais- kuin miesvaltaisellakin alalla.

      Se, että naisille kasaantuu pienipalkkaiset hoivatyöt ei kyllä mitenkään johdu tuosta, että naiset ovat pitkään hoitovapaalla. Toisin päin tuo syys ja seuraus on, mutta ei näin päin. Voitko kuvitella, sekä naiset että miehet monesti ihan opiskelevat sille alalle, jolla ovat. Halu jollekin alalle on tullut ennen mitään hoitovapaita tai lasten tekoja. Minun on hyvin vaikea uskoa, että monikaan tuolla mainitsemallasi hoitoalalla työskentelevä nainen työskentelee kyseisellä alalla siksi, että olisi halunnut jollekin miehiselle alalle, mutta lapsen hoitamisen takia on joutunut sinne.

      Ja ihan sivuhuomautuksena, eivät kaikki miesvaltaisetkaan alat ole mitään korkeapalkkaisia. Olen itsekin työskennellyt noin 500 henkilön yrityksessä, jossa tuotannossa koulutusvaatimuksena oli riittävä ajokortti, ja palkatkin sen mukaiset. Tuolloin 100 % tuotannon työntekijöistä oli miehiä. Eikä kyllä takuulla johtunut siitä, ettei sinne olisi huolittu naisia hoitovapaiden pelossa. Hallinnossa ja johtajatasolla oli myös naisia, ihan lapsentekoikäisiäkin.

      T. MM

      Poista
  13. Minäkään en kyllä näe esittämääsi yhteyttä sukupuolittuneiden ammattien ja vanhempainvapaiden välillä.

    Palkkaeroihin ja työllistymiseen vanhempainvapaiden tasaisempi jako voisi sen sijaan vaikuttaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että pakkojakoa paremmin asiaan vaikuttaisi ilmeisesti Islannissakin oleva käytäntö, että vapaiden kustannukset jakautuisivat kaikkien työnantajien kesken. Mielestäni perheiden valinnan vapautta ei pidä rajoittaa ainakaan ennen kuin kustannuksien jakamista on kokeiltu. Vastustustahan se varmasti herättäisi miesvaltaisilla aloilla, mutta ei sen silti mahdotonta pitäisi olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasittaakseni kustannukset eivat taalla Islannissa jakaudu tyonantajien kesken vaan tyontekijoiden kesken. Kulu peritaan palkassa "tyottomyyskassa" tyyppisena maksuna (tryggingargjald) jokaiselta palkansaajalta, maksu on 7,49% palkasta. Tuolla katetaan muunmuassa tyottomyyspaivarahat, vanhempainvapaat, sairaspaivarahat ja yksityisen henkilon konkurssiin menosta johtuvat kustannukset rahoitetaan osittain myos samasta rahapinosta. :) tama on mielestani ihan reilu systeemi ja edesauttaa tasa-arvoista palkkausta esimerkiksi.
      Mielestani yhteys sukupuolittuneiden toiden ja vanhempainvapaan valilla on esimerkiksi siina etta hyvapalkkaisempiin "miesten toihin" ei palkata (tietyn ikaisia) naisia, koska he kuitenkin jaavat kohta pitkalle lomalle kun lapsia alkaa tulla. Tama tulisi tyonantajalle kalliiksi ja samalla ehka juuri kun tyontekija on ajettu sisaan han jaakin vapaalle ja pitaa aloittaa uuden lupaavan kandidaatin etsinta ja koulinta. Miehien ei oleteta jaavan (ainakaan pitkalle) vapaalle, joten he ovat "turvallisempaa" tyontekijaainesta. Pienipalkkaisemmilla (ja usein valtion rahoittamilla) perinteisilla naisaloilla vanhempainvapaata tai aitiyslomaa ei nahda samalla tavalla "ongelmaksi" kuin esimekiksi vaikka pankkisektorilla tai yritysmaailmassa. Palkat kuitenkin ovat naisaloilla jarkyttavan huonoja ja siksi ehka ei niin kiinnostavia vaikka nyt miehille. Naisten eteneminen miehisilla aloilla on taasen vaikeaa joten moni nainen ehka sitten paatyy turvallisesti "naisten toihin" joista loytyy (aina) toita. Kylla kaikella on ihan selkea yhteys jos sen vaan haluaa nahda.

      Poista
    2. Just näin, kuin Maarit sanoikin. Tuolla ylempänä taisin jossain kohtaa jo avatakin tätä, eli tosiaan kaikki palkansaajat osallistuvat vanhemmuuden kuluihin maksamalla osan palkastaan vanhempainvapaarahastoon. Systeemi on minusta kaikkien kannalta reilu. Eli myös ne, jotka eivät lisäänny, osallistuvat "lapsentekokustannuksiin", koska tarvitaanhan uusia veronmaksajia :)

      Poista
    3. Ja Maaritilta tuli aika kattava selitys tuohon yhteyteen tasavertaisesti jaettujen vanhempainvapaiden ja sukupuolittuneiden työmarkkinoiden välille. Enough said :)

      Poista
    4. Kiitos selvennyksistä! Itse en ole kyllä törmännyt siihen, että naiset eivät hakeutuisi miehisille aloille työttömyyden pelossa, mutta voihan se joidenkin kohdalla olla niin. Naisalojen palkkojen vaikutus taas on selvempi. Joka tapauksessa uskon kuitenkin että kustannusten tasainen jako joko työntekijöiden, valtion tai yritysten toimesta parantaisi tasa-arvoa paljon tehokkaammin ja ilman että yksilönvapautta jouduttaisiin rajoittamaan. :)

      Poista
    5. Itse kylla luulen, etta ei kylla monella miesvaltaisella alalla ole niin, etta naisia vain ei valita, vaan etta he eivat oikeasti ole edes samoissa maarin hakeutuneet alan koulutukseen. eihan ihmiset nyt sentaan voi mille tahansa alalle noin vain hakeutua ilman koulutusta ja kokemusta. Ja jos niin tekevat, kylla paikka varmaan jaa saamatta jo patevyysvaatimusten vuoksi. Aika paljon mutua tassa keskustelussa on. Naisaloilla varmasti myos palkattaisiin enemman miehia, jos hakijoita olisi. Ei vain ole, kun miehet suuntautuvat jo koulutuksessa toisin.

      Poista
    6. Ööh... kokemuksesta voin sanoa että kyllä miesvaltaisilla (esim. teknisillä) aloilla sukupuli kyllä vaikuttaa. Varsinkin nuorille naisille käy usien niin että usein valitaan se mies vaikka nainen olisi pätevämpi... nyt en enää itse ole "lapsentekoiässä" niin asia ei enää sinänsä haittaa. Ihan riittävästi olen aikanani saanut kuunnella sitä pomojen lussutusta että ei sinua voi valita vaativampaan tehtävään kun kumminkin alat kohta tehdä lapsia...vaikken tuolloin ollut edes parisuhteessa...

      Poista
    7. Ihan samaa mieltä tuon toisen Anonyymin kanssa. En nyt tiedä mitä nuo Rokkimamman mainitsemat miesvaltaiset alat tarkalleen ottaen ovat, mutta itse työskentelen tällä hetkellä konsernissa, jossa työntekijöistä noin 70-80 % on miehiä (minulla ei nyt ole tässä tarkkoja lukuja, mutta tuossa haarukassa se on). Kyllä, mitä ylemmäksi hierarkiassa mennään, sitä suuremmaksi tuo miesten osuus kasvaa. Toimitusjohtajina on suhteessa enemmän miehiä kuin piirtäjinä. Tähän voisin heti luetella lukemattomia selittäviä tekijöitä. En tietysti sulje pois mahdollisuutta, että on vielä lasikattoa, tai että yksittäiset henkilöt palkkaisivat mieluummin miehiä kuin naisia. Mutta väitän, että meidän organissatiossa nuo tapaukset ovat tilastollisesti olemattoman vähäisiä. Ne naiset, joilla on alalle koulutus, ovat lähtökohtaisesti ihan samalla viivalla miesten kanssa. (Ja kyllä, meillä seurataan tätäkin asiaa: naisten euro on euro.)

      Ja montako meidän Suomen yhtiöiden toimitusjohtajista on naisia... Yksi kuudesta. Palasi töihin vuosi sitten äitiyslomalta. Aivan, yksi tapaus ei todista mitään. Mutta kyllä minusta on surullista, että näin suuri joukko naisia tuntuu ajattelevan, että naisten on turha yrittääkään miesten alalle, kun ei kuitenkaan saa töitä. Tai jos saa niin ei ainakaan etene uralla. Tai vähintäänkin katsotaan kieroon. Naiset, älkää tehkö noin. Älkää julistako tuollaisia asioita totuuksina. Sukupuolittunut työelämä johtuu teidänlaisista kasvattajista, teidän omasta esimerkistä ja siitä, miten te tästä asiasta puhutte. Niistä se johtuu, ei siitä kuka sitä lasta on ensimäiset kolme vuotta hoitanut.

      T. MM

      Poista
  14. Juuri näin! Täsmälleen näin! Mä olen meuhkannut 6+6+6-mallista (tms vanhempainvapaiden tasapuolisemmin jakamisesta) jo iän kaiken, ja mahtava tietää, että tällainen malli on oikeasti käytössä ja TOIMII jossain päin maalimaa!

    Sitten vaan uurnille huhtikuussa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti tästä tulee vaaliteema jollekin puolelle. Saavat ainakin mun ääneni :) En siis voi äänestää Islannin parlamenttivaaleissa, joten annan edelleen ääneni Suomeen.

      Poista
    2. Vaaliteemasta en tiedä, mutta ainakin Vihreät ovat jo pitkään ajaneet 6+6+6-mallia: http://www.vihreat.fi/blogit/ville-niinisto/tasa-arvoa-perhevapaisiin-ja-niiden-kustannuksiin

      Toivottavasti saisivat muitakin puolueita mukaan tuohon, koska yksin ei taida vaikutusvalta valitettavasti riittää.

      Poista
    3. Kookomusnaisethan on nyt julkaissut tällaisen kampanjan: http://parasmaa2017.fi . Melko yllättävääkin ja esimerkillistä, kuten heidän kolme naisministeriäänkin. Eikös Islanti ole muuten nyt paras maa naisille? Muuten tuntuu että Suomen politiikassa lupaillaan hirveästi kaikenlaista ja haaveillaan esimerkiksi juuri tuosta 6+6+6 mallista, ilman että mietittäisiin vaikkapa että mistä siihen oikeasti ne rahat, varsinkin tässä taloustilanteessa, ilman että jostakin muualta leikataan, kuten esimerkiksi juuri siitä päivähoito-oikeudesta. Kuten Satukin mainitsee, niin Islannissakin on varmasti syy miksi tuo on vain tuo 3+3+3.

      Olen nyt tässä itse perehtynyt aiheeseen pitkästä aikaa tarkemmin, lapsia ei ole mutta olen mm. lukenut sukupuolentutkimusta Norjassa vuosia sitten, ja voi pojat että tämä Suomi tuntuu edelleen kehitysmaalta kun vertailee näitä systeemeja. Ja vaikkapa sitä miten Norjassa voidaan kriittisesti tutkia ja laskea niitä vaikutuksia mitä kiintiöillä on ollut ja sitä että onko juuri sillä perhepolitiikalla mitään vaikutusta esimerkiksi juuri palkkaeroihin. Ja samaan aikaan Suomessa vasta jankataan että juupas eipäs mutupohjalta. Mutta onneksi nyt on mm. valmistunut tämä aiheeseen liittyvä väikkäri: http://www.vatt.fi/julkaisut/uusimmatJulkaisut/julkaisu/Publication_6093_id/996

      Poista
  15. Nyt ei sosiologikaan pysy perassa. Uravalintahan tehdaan aika usein ennen lapsien hankintaa. Ja urahaaveet muotoutuvat viela tata ennen, ja sukupuoliroolit jo paljon ennen kuin ollaan sukukypsia. Juuri namahan vaikuttavat siihen mille alalle lahdetaan suuntautumaan nimenomaan Suomessa. Omaa sukupuolta edustavat roolimallit uupuvat monelta alalta ja syrjintaa esiintyy, oppilaita ohjataan tyypillisiin valintoihin koulussa ja kotona. Eikos tama ole ennemmin nain?

    Mutta taysi tuki sille, etta vanhempainvapaita kaytetaan tasaisemmin, se on tosi tarkea asia, vaikka ei tyoelaman sukupuolittumiseen juuri liitykaan minusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisitko sosiologina kertoa tyhmälle sosiologiaa tuntemattomalle insinöörille että mistähän lapset ja nuoret teorioiden mukaan saavat tai oppivat nämä sukupuoliroolit, urahaaveet ja uravalintamallit...?

      Voisin näin putkiaivoinsinöörinä miettiä ihan ilman sosiologian koulutusta että mallit opitaan ympäristöstä eli omilta vanhemmiltaan, suvulta, vanhempien ystäviltä jne.

      Jos nyt siis teoreettisesti ajatellaan että muutettaisiin systeemiä nyt heti niin että myös isät jäisivät osaksi vanhempainvapaata hoitamaan lapsiaan, vaikutus nuorten uravalinnoissa näkyisi todennäköisesti vasta parinkymmenen vuoden päästä. Ja jos tätä muutosta ei tehdä nyt, niin sitten se vaan siirtyy.

      Niin ja voin omakohtaisesti kertoa että kyllä miesvaltaisille alalla (olen siis koulutukseltani insinööri ja valmistunut jo kultaisella 80-luvulla) katsotaan todella kieroon ja urakehitys tyssää, jos jää pidemmäksi ajaksi kuin äitiysvapaan ajaksi kotiin. Näin ainakin oli vielä n.10 v sitten kun viimeksi olin vanhempainvapaalla... tuskin suhtautuminen on kamalasti muuttunut siitä.

      Poista
    2. Miten tarkalleen ottaen vaikuttaisi nuorten uravalintaan, jos isät hoitaisivat lapsia kotona siinä missä äiditkin? Pojat ajattelisivat, että voivat alkaa kosmetologiksi, koska isi hoiti heitä osan vanhempainvapaasta? Tytöistä tulisi putkiasentajia tämän vuoksi? Tottakai tasa-arvoinen kasvatus lähtee kotoa, mutta ei tuolla parilla ensimmäisellä vuodella nyt ihan noin suurta vaikutusta ole.

      Eikä pidä ymmärtää väärin, kannatan vanhempainavapaiden jakamista tasaisemmin, todellakin. Ymmärrän, että se vaikuttaa naisten asemaan työelämässä jne. Tuota en vaan tajua, että miten se muka liittyy tuohon sukupuolittumiseen.

      T. MM

      Poista
    3. Lapset matkivat vanhempiaan, ja kun tajuavat oman sukupuolensa, matkivat nimenomaan samaa sukupuolta olevaa vanhempaa. Ts. jos äiti hoitaa lapsia kotona, tyttö matkii sitä, poika ei. Jos isä hoitaa lapsia kotona, poika matkii sitä, tyttö ei. Tästä johtuu sukupuolittuneet roolit ja tyttölasten "hoivavietti", ja aikanaan myös alanvalinta. Vapaa tahto on illuusio :D.

      Poista
  16. Onkohan joku jossain tutkinut, että korreloiko tyttölasten hoiva-alalle päätyminen sen kanssa onko heitä äiti hoitanut kotona vai ei? Meikäläisen ikäpolvelle ja sosiaaliluokalle kai aika yleistä oli, että äiti meni töihin vauvan ollessa kolmen kuukauden ikäinen. Tuolla vissiin sitten itse pelastauduin hoiva-alalta, kun ei hoivavietti ehtinyt tarttu!

    T. MM

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?