Tänään olen omasta mielestäni ollut todella paljon myöhässä. Olen edelleen, melkein vuosikymmenen Suomesta pois asuneena, suomalaisen sänti...

Islantilainen odotuttaa aina

12.12.14 Satu Kommentteja: 24

Tänään olen omasta mielestäni ollut todella paljon myöhässä. Olen edelleen, melkein vuosikymmenen Suomesta pois asuneena, suomalaisen säntillinen, jolle tulee huono omatunto, jos on vartinkin sovitusta aikataulusta jäljessä. Islantilaisiahan myöhästely ei haittaa ollenkaan, he tulevat milloin sattuvat. Aikataulut joustavat. Kaikki järjestyy.
Onnea ja pakokauhua.
Jos kutsun illalliselle suomalaisia ja islantilaisia ja ilmoitan, että dinneri alkaa kello seitsemän, suomalaiset koputtavat oveen viittä vaille sovitun, mutta islantilaisista ensimmäiset tulevat vasta puoli kahdeksan aikaan. Lukeudun edelleen näihin suomalaisiin: jos olen myöhässä pyydetystä kymmenenkin minuuttia, soitan tai tekstaan, että olen juuri tulossa ja anteeksi nyt kamalasti kun näin myöhästyn.

Tässä ympäristössä satunnainen myöhästymiseni haittaa eniten itseäni. Tulee semmoinen olo, että ei hallitse itseään ja tekemisiään, aikuinen ihminen sentään. Kun myöhästymisen väistämättömyyden tajuaa, alkaa myös äksyily ja säätäminen. Se taas aiheuttaa lisämyöhästymisen ja sitten otsaan kasvaakin iso sarvi eikä kenenkään kannata tiedustella vähään aikaan mitään.

No tänään olisi ollut syy vetää kilarit. Olin myöhässä sovitusta iltatapaamisesta puolitoista tuntia.

Vein ennen viittä lapsen illaksi hoitoon anopille. Anoppilan ulko-ovella minulla oli ihan helvetinmoinen kiire, mutta silti tarjottiin kahvia. En millään olisi ehtinyt ja olin jo kahdesti kieltäytynyt, mutta vastaustani ei noteerattu. "Kun olisi tätä vastaleivottua taatelikakkuakin."

Damnit. Uunista tullutta taatelikakkua. Siitä ei voi missään olosuhteissa kieltäytyä. Riisuin takin ja kengät, otin kahvia ja kakkua ja jäin seuraksi. Istuin pöydän ääressä puolituntisen. Koska olisihan se nyt kamalan epäkohteliasta juoda kaksi kuppia kahvia ja syödä puolikas kakku viiteen minuuttiin. Ja anopille nyt vain pitää olla mukava ja kohtelias.

Kun vihdoin sain siirrettyä itseni takaisin autoon, lähdin kohti postia. Sinne minun piti toimittaa yksi pakettiin kääritty Marimekon lastenyöpaita, jonka ostaja ei huonojalkaisena pystynyt tulemaan hakemaan sitä kaupalta. Olin luvannut toimittaa sen hänelle pakettina. Soitin ostajalle postin ovelta varmistaakseni, että osoite on kirjoitettu kirjeen päälle oikein. "Tuleehan se sitten varmasti huomenna, kun minun lapsenlapsenlapsella on ne syntymäpäivät?"

No -- ööh -- ei se ikävä kyllä täydellä varmuudella tule, jos postinjakelussa tulee häiriöitä. Illaksi kun on luvattu kova lumimyrsky.

"No voi sentään, kun on ne syntymäpäivät ja kaikki ja minä olen tämmöinen huonokuntoinen isoisoäiti että en päääse siellä kaupassa oikein käymään."

Kun liikuntaesteinen isoisoäiti ostaa lapsenlapsenlapselleen Marimekon pyjaman kokoa 92, sen pitää olla ajoissa perillä. Koin kauppiasvelvollisuudekseni viedä paketin itse perille reykjavikilaiseen lähiöön. Ajelin pitkin kaupungin jäisiä katuja pienellä henkilöautolla ja yritin olla liukastelematta isojen jättijeeppien alle. Renkaat sutivat ja minä ajoin kahtakymppiä. Löysin lopulta muorin talon, parkkeerasin ja pistin paketin postiluukusta. Isoisoäiti kun oli kertonut puhelimessa olevansa jo menossa nukkumaan eikä pääsisi avaamaan ovea. Onneksi postiluukku oli tarpeeksi iso.

Sitten ajoin kotiin. Aikaa oli kulunut tunti ja vartti yli aiotun. Vielä piti ehtiä suihkuun, vaihtaa vaatteet ja etsiä lompakko. Kaahasin ravintolaan puolihölkkää kadulla liukastellen erittäin tietoisena siitä, että olin jo puolitoistatuntia myöhässä. Astuin sisään ravintolaan.

Olin jengistämme paikalla ensimmäisenä.

Tilasin odotellessani bissen. Huolimatta siitä, että olin juossut paikalle hiki otsalla ja silti ensimmäisenä, ei harmittanut yhtään. Olut maistui tosi hyvältä ja olin tehnyt kaiken juuri niinkuin pitää.


24 kommenttia:

  1. Ymmärrän tunteesi myöhästymisestä! Kuulun itse samaan säntillisten joukkoon ja myöhästymiset harmittavat tosi kovin. Mieheni aina sanoo, että sopisin armeijaan, kun siellä on kiire odottamaan..... niin kai sitten!
    Mutta eihän noin hyvää palvelua ole tarjolla missään, mitä sinä asiakkaillesi tarjoat. Toivottavasti tajuavat olla tyytyväisiä ja onneksi kukaan muukaan ei ollut hötkyillyt lähdöllä niin ilta luultavasti oli mukava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihanasta viestistä! Olemme yrittäneet erottua hyvällä palvelulla ja tehdä asiat vähän paremmin kuin kilpailijat. Se on kannattanut pitkällä aikavälillä - on ollut nimittäin upeaa kuulla asiakkailta, että he tulevat ensin katsomaan, josko meillä olisi sitä, mitä he etsivät. Ostavat kuulemma meiltä mieluiten. Se on siisti tunne!!

      Poista
  2. Olet ihana. Veit toiselle paketin ihan perille saakka jotta lapsella ja mummulla on täydellinen syntymäpäivä :)

    Sitten tuo toinen voi, että mä inhoan sitä kun täytyy odottaa ihmistä jonka kanssa on sovittu joku aika. Se on niin syvältä. Mä tulisin hulluksi tuollaisessa kulttuurissa.

    TTosi

    VastaaPoista
  3. Hienoa että Islannissa ollaan hiukan joustavampia aikataulujen suhteen, Suomessa kun välillä ollaan todella tiukkoja asian suhteen. Vähän voitaisiin itsekukin relata aikataulujen suhteen, varsinkin vapaa-ajalla.

    Suomalaisessa säntillisessä aikataulussa tapahtunutta... olen siis normaalisti kyllä säntillinen aikataulujen suhteen ja yleensä ajoissa joka paikassa.

    Kerran veljeni kutsui meidät syömään, muutakin sukua oli tulossa paikalle ja kutsu oli klo 14. Saavuimme paikalle n 14.15, koska kuten kaikki perheelliset tietää, lasten kanssa lähteminen ei aina suju ajoissa. Olimme ensimmäisenä paikalla, koska muut oli kutsuttu vasta klo 14.30. Veljeni oli varalta kutsunut meidän aikaisemmin, jotta ehdimme ajoissa... Olimme ehkä yhden kerran tätä ennen olleet myöhässä sen puolituntia. Kyllä täytyy sanoa että hiukan korpesi.... se stressin määrä kun kuvittelin että ollaan myöhässä...

    Itse laitan nykyään kutsut siten että sanon erikseen jos odotan ihmisten olevan määrättyyn aikaan paikalla, mutta esim. synttärikutsut on muodossa alkaen klo xxx se on merkki ajasta jolloin paikalla SAA SAAPUA eli ei aikaisemmin... =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, mä tein yhdessä vaiheessa noin mun isälle. Sen piti kuljettaa mut kersana ratsastustunnille, joka alkoi viideltä. Vartin ajomatka, ja se tuli hakemaan aina viisi vaille viisi. En koskaan kertonut, että se tunti alkoi oikeasti puoli kuusi. :)

      Poista
    2. Heh, mulla on yksi tuttu, joka on työssään vetänyt yhteispalavereja suomalaisten ja eteläeurooppalaisten kanssa. Kun suomalaisille kertoo, että palaveri alkaa ysiltä ja eteläeurooppalaisille, että se alkaa puoli ysiltä, niin kaikki ovat olleet tyytyväisiä ;).
      - Zaida

      Poista
    3. Suomalaisethan ovat muutoinkin niin kovin kirjaimellisia ja etelässä ollaan...no sanotaanko nyt vaikka symbolisempia.

      Poista
  4. Osaatko sanoa kuinka hyvin paikalliset ovat ajallaan silloin, kun on kyseessä asia, jossa sillä ajalla oikesti on jotain merkitystä? Paha mennä esmes kattomaan leffaa ja olla sen tunnin myöhässä jos kuitenkin haluaa nähdä koko leffan :D

    Yleistyksiä yleistyksiä tietty, mutta ovatko paikalliset silloinkin ihan just viimetinkaan paikalla?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leffat ja teatterinäytökset alkavat ajallaan, mutta niihin hipsii pimeässä aina useampi myöhästelijä :)

      Poista
  5. Muistan erään reissun 1999 Reykjavikiin, kun lauantaiaamuna lähdimme shoppailemaan. Kuinka moni kauppa oli auki ovessa ilmoitettuna ajankohtana? 0! Ihmettelin tätä yhden kenkäkaupan myyjälle ( joka avasi liikkeensä 45 min myöhässä) ja hän katsoi minua kuin imbesilliä...

    VastaaPoista
  6. Siis ei 1999 vaan konkurssivuonna 2009....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo täällä ei kannata kauhean aikaisin lähteä ostoksille, hahaa.

      Poista
  7. Yllattavaa etta noinkin lahella Suomea ovat ajat noin joustavia. Siis taalla levantissa sehan on ymmarrettavaa ja ainahan voi ruuhkia syyttaa mutta siella ei taida edes ruuhkista saada tekosyyta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei oikein. Pikkuisia ruuhkia on lähinnä aamukasilta ja iltapäivällä viideltä, mutta ei niissä kuitenkaan tuntikausia tarvitse jonottaa.

      Poista
  8. Ja sitten on Viro, jossa ollaan minun mielestäni (pian 8 vuotta maassa) vieläkin tiukempia aikataulunatseja kuin Suomessa. Mä saan täällä vatsahaavan, jos olen myöhässä. On huvittavaa todeta, kuinka kotiin kutsutut virolaiset vieraat soittavat kelloa yleensä kolme minuuttia ennen ilmoitettua tapaamisaikaa. Viisi minuuttia ennen olisi liikaa, ja kolme minuuttia myöhässä on jo, herra paratkoon, kolme minuuttia myöhässä.

    Mutta saisin mä vatsahaavan tuosta Islannin meiningistäkin. Kylläpä on rento meininki siellä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostavaa, mä en tiennytkään Virosta tällaista yksityiskohtaa!

      Poista
  9. Aaargh, en kestäisi päivääkään tuolla :D muhun on iskostettu todella syvälle myöhästymisen olevan toisen ajan epäkunnioittamista ja tuhlaamista ja koen toisten myöhästelyt myös itseäni kohtaan juuri näin. Olisin vaan jatkuvasti todella vihanen. Luultavasti en saisi fiilistäni muokattua vaikka kuinka rationaalisella tasolla ikään kuin tajuaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika kauan meni, ennen kuin tähän sopeutui. Eka kerta 13-vuotisen Islanti-historiani aikana en kiukustunut. Todellinen edistysaskel!

      Poista
  10. Oi musta on niiiiiin ihanaa ettei täällä meillä tarvii olla ajoissa. Siis töissä kylläkin, mutta ei missään tapauksessa vapaa-ajalla. Eikä ihmiset tosiaan tekstaile ellei nyt sitten olla pari tuntia myöhässä. Se on jotenkin huvittavaa kun Suomessa saa viestin et me ollaan viis minuuttia myöhässä ja itse istuu vasta suihkussa.... Siis toki yritän olla ajoissa jos jonkun täytyy esim yksin odotella ulkona tai on joku muu näytöksen tms. alkamisaika, mutta ei kai koti-dinnerillä nyt voi olla niin kiire että kaikkien tarttis ryysätä samalla minuutilla sisään. Mahahaavan saisin Suomessa, Japanista nyt puhumattakaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tai Saksassa :) Eikös siellä olla aika täsmällisiä?

      Poista
    2. No arvaa! ja kaikki alkaa niin helvetin aikaisin. Leipuri avaa ovet klo 6. Lauantaina yhdeksältä täytyy jo suurinpiirtein jännittää, saako haluttuja aamiaissämpylöitä vai onko ne jo loppu. Yhden lapsen koulu alkaa 7: 30 - joka päivä! Ja juu, joka paikassa pitää olla viittä vaille ... kauhee stressi ja häslinki siis kun koko perheen voimin lähdetään :)

      Poista
  11. Olen syvästi kateellinen ihmisille, jotka ovat onnistuneet järkkäämään itsensä asumaan maihin missä SAA myöhästyä tai sitä jopa ODOTETAAN. Olen koko ojan hermoromahduksen ja vatsahaavan partaalla tässä suomalaisessa tiukassa kulttuurissa.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?