Tapahtuipa eräänä sunnuntai-iltapäivänä. Tein rästihommia kotona koneella lapsen ollessa anopilla kylässä ja miehen töissä. Yritin olla teh...

Mutsi mielenhäiriössä

23.11.14 Satu Kommentteja: 22

Tapahtuipa eräänä sunnuntai-iltapäivänä. Tein rästihommia kotona koneella lapsen ollessa anopilla kylässä ja miehen töissä. Yritin olla tehokas, mutta viikonloppumoodissa aloin hengata Facebookissa. Huomasin, että bloggajakaverini Sanna (jolla on tosi mainio matkablogi) myi ylimääräiseksi jääneitä lastenleluja. En ollut koskaan kuullutkaan mistään Pet Shopista. Mutta sitten näin tämän kuvan:
Kuva: Walleni.us
Ilmeisesti sisälläni hajosi tuolla hetkellä jotain. Tajusin, että minä tarvitsen tämän. Jos en kersalle, niin ainakin itselleni. Ihanan vinot lattiat! Miten paljon pieniä osia, joita voi järjestellä. Värikkäitä muovieläimiä monessa kerroksessa. Ja nuo mintunvihreät pikkukiikarit. Entäs tuo ikkunasta kurkkaava isosilmäinen lammas. Ylisöpö!!! Mulla oli lapsena My Little Poneja, mutta ei mitään tällaista. No nyt on.

Tämä paketti on nyt matkalla mutsilleni Kouvolaan (tiedoksi siis äiti, ettet ihmettele kun paketti kannetaan eteiseen). Tämä pitäisi jollain ilveellä survoa joulukuussa matkalaukkuun. Toivotan onnea :)

Väittäisin, että aika hupsu heräteostos. Oho.

22 kommenttia:

  1. Meillä on äidillä ja lapsella tasapuolinen hurahtaminen Sylvanian Families sarjaan. ;) Mitään vaikutusta ei ole tietysti silläkään että lapsena leikin samoilla leluilla minäkin..

    VastaaPoista
  2. Vaikka en muovikrääsästä tykkääkään, niin nää Petshop jutut leikitytti sekä poikaani, että serkkutyttöjä ihan kamalan hyvin. Talo ehkä vähemmän, mutta noille elukoille on tehty yhtä jos tista pesää ja seikkailua, joten se saattaakin olla ihan hurjan hyvä heräteostos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, eiköhän tämä ollut ihan hyvä juttu. Ja mieltä lämmittää sekin, että sain ostettua tämän käytettynä :)

      Poista
  3. Meillä lapsi haluaisi jo laittaa omansa kiertoon; myydä ja vaihtaa rahaksi. Äiti ei suostu, hyvänen aika, ainakaan kaikkia.
    En minäkään juuri mihinkään fiksoidu, lähinnä vauvan ensimmäisiin nuttuihin -ja näihin. Niistä ei voi luopua.
    Onnellisia leikkejä teillekin =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli jonkinasteinen fiksaatio ehkä täälläkin edessä, hahaa.

      Poista
  4. Luulen, että meinasin ostaa tuon saman... jos oli eräästä tunnetusta nettihuutokaupasta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli vissiin menossa huutikseen, mutta ehdin tyhjentää pöydän...

      Poista
  5. Et ole yksin:
    http://susannantyohuone.blogspot.fi/2014/08/uutta-muovia-paljon.html
    http://susannantyohuone.blogspot.fi/2014/09/mista-moinen-ken-ja-mika-niinku-on.html

    VastaaPoista
  6. Tässä on yksi syy lisää, miksi haluaisin itselleni myös tytön. Ei pojan omistamat legoukot ja Turtless-hahmot vain ole yhtään noin kivoja. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on kovassa huudossa myös legot. Ja yleensä se legoleikki päättyy niin, että mä kasaan niitä satulinnoja ja hevostalleja :D

      Poista
  7. Terve. Aiheeseen liittymätön kommentti, mutta olen kiinnostunut kysymään hampaidesi muovikuorien tilannetta: ovatko säilyneet muuttumattomina näiden kuukausien ajan? Kiillehäiriöisenä harkitsen samanlaisia omaa hymyäni kaunistamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ovat säilyneet erinomaisesti, ei ole ollut mitään häikkää. Itse asiassa voisinkin kohta puoliin tehdä kuvallisen jatkopostauksen aiheesta. Olisi kivaa itsestäkin verrata kuvia keskenään. Mutta ainakaan näin nopeasti kun peiliin vilkaisee niin en huomaa edes sävyeroa.

      Poista
  8. Ihana! Mä ostatin tyttärelle Barbien synttärilahjaksi. Ensitöikseni ompelin sille hameen ja väsäsin kaulakorun. Tyttöä ei kiinnostunut. Nyt olen tosi pettynyt, että neiti leikkii mieluummin vauvanukella kun sillä Barbiella. Ja ajattele, sillä on jopa hevonen. Mä en ikinä pikkutyttönä saanut Barbielle hevosta, vaikka kuinka toivoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä ilmiselvästi käsitellään jotain omia lapsuudenaikaisia juttuja, hahaa.

      Poista
    2. Ai miten niin vanhemmat toteuttavat unelmiaan lasten kautta ;)

      Poista
  9. PINKKIÄ.
    PIENIÄ ELÄIMIÄ.

    Luulin vihaavani kaikkea muovikrääsää, mutta tuo ihanuushan ei ole krääsää nähnytkään. Se on vain ihana.

    VastaaPoista
  10. Kiitos ihanasta blogista! En ole ennen kommentoinut ja tätä postausta yritin kertaalleen kommentoida, mutta tunaroin jotakin ja kommentti hävisi johonkin.... Pet Shopit on ihan parhaita leluja, meillä on 6-vuotiaan kanssa lähtenyt touhu lapasesta jo aikaa sitten ja taloja on pienen kylän verran ja hahmoja - en tiedä kuinka paljon, yli sata ainakin ;) + kaikki lisätilpehööri. Positiivinen puoli on se, että näillä on leikitty tosi paljon parin, kolmen vuoden aikana! Eli niistä on todellakin tekemistä ja puuhaa ja vielä ala-asteikäisetkin lapset noista viehättyy, eli ovat vielä kohtuu pitkäikäisiä leluja. Katsoppas huviksesi youtubesta littlest pet shop-videoita, löytyy meinaan vaikka kuinka paljon lasten tekemiä videoita, missä liikuttelevat noita hahmoja itse :D Meilläkin on tyttö tehnyt videoita, mutta nettiin ei olla laitettu...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oolalaa, kiitos kehuista Anna-Maija!
      Jos homma lähtee samalla tapaa hansikkaasta, mä luulen että meidän pitää siirtää ukon kiipeilykamat autotallista jonnekin syrjään :-)

      Poista
  11. Minua taas kiinnostaisiko tietää paljon tuosta sentistä maksoit? Meillä kun on samanlainen setti (ehkä vielä enemmän ötököitäkin) odottanut jo aika kauan lähtöä myyntiin. Saisi vain aikaiseksi tehdä sen viimeisen liikkeen...

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?