Sain taas tärkeän muistutuksen siitä, miten valtava merkitys vanhempien asenteella ja ääneen sanotuilla jutuilla on lapsen mielipiteiden mu...

Kyllä voi olla kaksi äitiä!

17.10.14 Satu Kommentteja: 13

Sain taas tärkeän muistutuksen siitä, miten valtava merkitys vanhempien asenteella ja ääneen sanotuilla jutuilla on lapsen mielipiteiden muodostumiselle. Juttelimme viikonlopun Lontoon-reissulla siskojen kanssa yhdestä tutusta miehestä, joka oli lahjoittanut spermaa naispuoliselle ystävälleen, jonka puoliso on nainen. Lapsi oli keskittynyt hämmentämään kaakaotaan. Hetken kuluttua lapsi nosti katseensa kupista ja sanoi naurua pidätellen siskolleni, että minä kuulin, että sinä sanoit, että niillä on kaksi äitiä, aika hassua.
Selitä!
Totesimme yhteistuumin, että asia pitäisi selittää nyt heti eikä ohittaa sitä olankohautuksella tai "anna aikuisten jutella hetki rauhassa" -kehotuksella. Niinpä me kerroimme, että lapsella voi ihan hyvin olla kaksi äitiä. Joillain lapsilla saattaa olla kaksi isää. Joillain on yksi isä ja joillakin yksi äiti. Sitten on sellaisia perheitä, joissa on yksi äiti ja yksi isi. On olemassa hyvin monelaisia perheitä.

Kersa katseli meitä vuorotellen, kohautti olkiaan ja jatkoi kaakaon juomista. Lisäkysymyksiä ei seurannut. Se oli kaikki kovin selvää, koska me selitimme sen selvästi ja ilman silmienpyörittelyä.

Olen huomannut, että lapsella ja sen kavereilla on kotileikeissä tullut aina vähän erimielisyyksiä siitä, kumpi saa olla äiti ja kumman pitää olla "se tylsä mies". Tällä viikolla seuraava on tapahtunut jo kahdesti: Tytöt aloittavat kotileikin.  Kun he alkavat jakaa rooleja, kersa on sovittelevasti ilmoittanut, että me voidaan kyllä molemmat olla äitejä. Jos kaveri on siihen, että ei niin voi olla, kersamme laittaa vastaan. Kyllä voi olla kaksi äitiä. Mun äiti sano! Ja leikki jatkuu. Toinen äiti pistää ruokaa uuniin ja toinen työntää lastenvaunuja.

Joskus kasvattaminen on ihan naurettavan helppoa.

13 kommenttia:

  1. Meillä on lähipiirissä kahden äidin perhe. Tai perheessä on "äiti" ja "Tiina". Viime kesänä Esikoinen (3v) kysyi, onko Tiina lasten isä. Selitin, että ei ole, vaan miehet on isiä ja naiset äitejä, ja että Tiina on kuin äiti mutta häntä kutsutaan nimeltä (omasta toiveestaan). Selitys kelpasi ja pienen mieli hyppeli jo nopeasti seuraavaan aiheeseen. Olen varma, että viimeistään ensi kesänä jatkamme aiheesta. Mielenkiinnolla odotan jatkokysymyksiä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen vasta nyt tajunnut, kuinka siistiä lasten kasvattaminen itse asiassa voikaan olla. Alussa ei saanut mitään responsia mihinkään, paitsi itkua, jonka viestistä en kyllä koskaan ottanut tolkkua. Nyt on ihan eri juttu :)

      Poista
  2. Meillä on lapsille juurikin samalla tavalla selitetty miksi heillä on kaksi äitiä. Samoiten vain yksi isomman lapsen kaveri (3v) on edes kysynyt missä T:n isä on ja vastauksen saadessaan sanonut aha ja jatkanut leikkejään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikka se niin kliseiseltä kuulostaakin, niin kyllä vaan olisi monella hyvinkoulutetulla aikuisellakin aika paljon opittavaa lapsilta.

      Poista
  3. Erittäin samaa mieltä. Meillä on lapset kotona myös ihmetellyt kuinka kouluikäiset kaveritkaan ei tiedä mitä "homo" tarkoittaa, vaan sitä käytetään haukkumasanana. Kaikki ei asiaa valitettavasti pysty kotona käsittelemään.

    Hanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä niin vituttaa, kun miettii millaista skeidaa jotkut ahdasmieliset sekopäät lapsiinsa istuttaa. Uff.

      Poista
  4. Meillä käytiin samanlainen keskustelu, ja ihan sama lopputulos. Lapsi tykkää leikkiä eläinperheillä, joita myydään paketeissa joissa on yleensä aina äiti, isä, poika ja tytär. Mutta yhdessä perheessä oli kaksi äitiä ja kaksi lasta (se ei tullut valmiissa paketissa vaan koostin sen itse). "Missä näiden isä on?" lapsi kysyi. Selitin että perheessä voi ihan hyvin olla kaksi äitiä ja otin esimerkiksi tutun perheen. "Aha", lapsi sanoi ja jatkoi leikkejään.

    Inkeri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, näin helppoa se tosiaan on!

      Ikävä vaan, asenekasvatus on yhtä helppoa siihen toiseen, suvaitsemattomaan suuntaan...

      Poista
  5. Meillä 5v kysyi kesällä ekaa kertaa voiko kaksi äitiä (vai oliks se isää, en oo varma) mennä naimisiin. Päätin olla saivartelematta termeillä ja sanoin että voi. Joku jatkokysymys aiheesta vielä tuli, tyyliin mistä tietää kenen kanssa menee naimisiin. Sanoin vaan että sen tietää vasta aikuisena, eikä tarvi lapsena päättää. Sitten siirryttiinkin jo seuraavaan aiheeseen.

    VastaaPoista
  6. Hyvä postaus! Sama pätee ihonväriin, eivät lapset siitä välitä, eivätkä kiinnitä erityistä huomiota.

    P.S. En ollut varma oliko sposti vain mainostajille, joten kysynpä tässä: Onko mitään mahiksia nähdä tappajavalaita (siis miekkavalaita) välillä marras-maaliskuu? Vai täytyykö jättää huhtikuulle jos lähestulkoon niiden vuoksi Islantiin aikoo..?

    VastaaPoista
  7. Tässä se taas nähdään, että suvaitsevaisuuden siemen on niin helppo istuttaa lapseen, mutta niin on valitettavasti myös se suvaitsemattomuuden siemen. Kun asian selittää sopivan lapsentajuisesti saa muksu sitten itse jatkaa asian työstämistä päässään. Kiva vielä tuokin, että tyttö jakoi sivistystä ja suvaitsevaisuutta myös kaverille :)

    VastaaPoista
  8. Mun viisvuotias pohdiskeli just ruokapöydässä, että mites, kun kaksi naista menee naimisiin, niin eihän ne voi saada lasta. Mä sitten selitin, että voi ne saada, joku mies antaa niille siemennestettä ja sitten ne voi yhdessä päättää, kumman naisen sisälle se laitetaan. Mihin lapsi, että "ei, kun sitten ne tekee siitä kilpailun." Nauratti!

    VastaaPoista
  9. Luin eilen kirjaston lastenosastolla pöydälle jätetyn kirjan, jossa Kuu-tytöllä oli kaksi äitiä, äiti ja mama. Ja naapurin Kimillä kaksi isää. Kuulla oli Niki kummi, josta kaverit kyselivät onko hän tyttö vai poika. Niki kertoi syntyneensä tytöksi, mutta tunsi itsensä pojaksi tai toisinpäin..
    En valitettavasti muista kirjan nimeä, mutta se oli kyllä hauska ja varmasti hyvä luettava asiasta kyselevälle lapselle.

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?