*) Yhteistyössä  Xylitol-Jenkki  ja  Suomen Blogimedia . Xylitol Jenkki haastoi miettimään oman ja lapseni suun terveyttä. Näin Islannis...

Suomihampaat Islannissa

19.6.14 Satu Kommentteja: 46


Xylitol Jenkki haastoi miettimään oman ja lapseni suun terveyttä. Näin Islannissa asuvan suomalaisen näkökulmasta tehtävä on hyvinkin kiinnostava. Siksi onkin ihan pakko aloittaa sosiaalipolitiikasta! Islanti on tavallaan pohjoismainen hyvinvointivaltio. Tavallaan se on kuitenkin myös aika kaukana siitä. Kun vähän plakkia raaputtaa, niin huomaa ainakin hammashoidon ja hampaiden terveysasioiden olevan paljon heikommassa kantimissa kuin esimerkiksi Suomessa.

Hymyt on herkässä. (kuva: Björgvin Hilmarsson)
Suomessa hoidatin purukalustoani julkisessa hammashuollossa 19-vuotiaaksi asti. Yliopistovuosina kävin Töölössä YTHS:llä. Olen aina pessyt hampaat aamuisin ja iltaisin. 15-vuotiaana aloin käyttää päivittäin hammaslankaa, koska minulla on todella ahtaat hampaiden välit, jonne kertynyt moska ei lähde pelkästään harjaamalla. Hammaskiven poistatan kerran vuodessa. Omasta mielestäni olen pitänyt hampaistani todella hyvää huolta, mutta silti ne reikiintyivät. Hampaistani on löydetty ja paikattu noin 15 reikää (!), joista ensimmäisen sain parikymppisenä. Puunaan ja puunaan, mutta silti ne reikiintyvät. Kirjoitin tästä ongelmasta blogiinkin pari vuotta sitten. Mutta ei auta. Näillä korteilla on pelattava.
Postilähetys Jenkiltä. Lapsi keksi, että tässä olisi talo, jossa asuisi purkkapoika, joka ajaa Kariuksen ja Baktuksen pakosalle. (Joo, lattia on puhdas!)
Hampaiden hyvinvoinnin osalta tilanne ei ainakaan parantunut muutettuani kuusi vuotta sitten Islantiin. Täällä hammashoito on aika kehnoissa kantimissa. Tai siis eihän se ole, jos on rahaa maksaa. Julkista hammashuoltoa ei nimittäin ole lainkaan. Pienituloiset eivät hammassäryn iskiessä ensimmäisenä mieti varaavansa aikaa hammaslääkäriin, vaan ottavat särkylääkken. Keskituloisetkin ovat helisemässä näiden maksujen kanssa. Viime vuosina olen pulittanut hammaslääkärille lähemmäs pari tuhatta euroa, ja tähän summaan sisältyvät vain omien hampaideni hoito. Viisaudenhampaan poistamisesta jouduin pulittamaan noin 350 euroa, hampaan paikkaus maksoi reilun parisataa.

Lapset pääsevät edullisella vuosimaksulla, jos ovat sattuneet syntymään oikeana vuotena. Meillä kävi Islannin uudessa hammashoitomallissa (sivusto on islanniksi, mutta siellä alalaidassa on taulukko, josta näkee miten eri-ikäiset lapset pääsevät subventoidun hammashuollon piirtiin) sangen huono tuuri, sillä lapsi pääsee mukaan lähes maksuttomaan hammashoitoon 1. tammikuuta 2017. Siihen asti joka käynnistä maksetaan markkinahinta.
Myös hän halusi muuttaa sinne.
Tämän melko onnettoman hammashoitosysteemin lisäksi Islannissa ei muutenkaan kovin paljoa tiedoteta hampaiden hoidosta. Esimerkiksi äitiysneuvolassa ei mainittu sanallakaan siitä, että äidin hampaiden kunto vaikuttaa myös syntyvän lapsen hampaiden hyvinvointiin. Ei puhettakaan mistään sylkitesteistä tai suun terveyden kartoittamisesta. Kun aikanaan lapsen yksivuotistarkastuksessa kysyin lapsen viemisestä hammastarkastukseen, sain osakseni ihmettelevän katseen. Eihän sillä ole vielä edes hampaita!

Onneksi hyvän (suomalaisen) ystäväni äiti on hammashoitaja, joten olen saanut asiantuntevaa tietoa suomalaisista hampaidenhoitosuosituksista pitkin matkaa. Koska olin tietoinen omien hampaideni kehnosta kunnosta, luin erityisen tarkkaan kaikki suomenkielisiltä lääkärisivustoilta löytämäni lapsen suun terveyttä koskevat neuvot ja ohjeet. Aloimme esimerkiksi käyttää Xylitol-pastilleja lapsen ollessa noin puolitoistavuotias.
Pussis. (kuva: Björgvin Hilmarsson)


Emme aikoneet odottaa lapsen hammashuollon kanssa tammikuuhun 2017, jolloin lapsi pääsisi valtion tukeman hammashoidon piiriin. Niinpä pulitimme kiltisi yli viisikymmentä euroa lapsen ensimmäisestä hammaslekurikäynnistä. Kaksivuotistarkastuksessa kaikki näytti olevan kunnossa. Seuraavan kerran mennään valkotakkiselle syksyllä.

Olen asunut ulkomailla vuodesta 2007. Vuodesta 2007 hyvä purkka on ollut luksushyödyke. Ulkomailta harvoin saa suomalaisen arvostamia hampaidenhoitotuotteita kuten fluorihammastahnaa (omaan käyttöön), xylitol-pastilleja tai xylitol-purkkaa. Niiden kuuluisien kuohuviinipullojen lisäksi kannankin Suomesta matkalaukussa kotiin tuomisena jättipurkkapakkauksia ja hyviä hammastahnoja. Äitini lähettelee lapselle säännöllisesti Herra Hakkarainen -pastilleja.

Xylitol Jenkin ehdotettua blogini kanssa yhteistyötä sain postissa muhkean lähetyksen monenlaisia purkkapakkauksia. Täysksylitolpurkkaa, perinteistä sinistä ja vihreää Jenkkiä ja muutamia uutuusmakuja. Olen viime päivinä jauhanut haltioissani purkkaa ja kiikuttanut pusseja tuliaisena myös sukulaisille ja työkavereille.

Islannissa purkkaa syödään ennen kaikkea suun raikastamiseksi tai karkin korvikkeena. Purkkaa ei yhdistetä hammasterveyteen. Näistä eroista johtuen yleensä muuten niin fiksu mieheni suhtautu lapsen purkkakokeiluun vastahakoisesti. Ei nelivuotiaan lapsen tarvitse oppia jauhamaan purkkaa. 
Graafikkotyökaverini keksivät heti, miten Jenkki-purkat kuuluu laittaa tarjolle kahvihuoneeseen.
Noh. Kävin monologin xylitol-tuotteiden käytöstä ja terveysvaikutuksista. Xylitol-purkka neutraloi happohyökkäksen ja vähentää plakkia, jos xylitolia syö päivittäin viisi grammaa. Sen määrän saa esimerkiksi kuudesta Jenkki Professional -täysksylitolipurukumista. Uutena tietona minulle tuli, että xylitol-tuotetta pitäisi pitää suussa kerrallaan vähintään viisi minuuttia. Kersa ei misssään olosuhteissa pidä pastillia suussa näin kauaa. Niinpä ajattelin vaihtoehtona lapsille suunnattua Jenkki-purkkaa (ei sisällä arominvahventeena toimivaa aspartaamia). Paasaamisestani huolimatta mies epäilee edelleen hankkeen järkevyyttä ("purkkaa jauhavat lähinnä teinit"), eikä lapsi ole vieläkään uskaltanut laittaa purkkaa suuhunsa ("äiti onko tämä sikavahvaa"). Näen, että tällä suominaisella vielä pienoinen laavapelto kynnettävänä... 

Minkä ikäisenä teidän lapsenne ovat aloittaneet käyttää purkkaa? Entäpä te ulkomailla asuvat suomalaiset: raahaatteko kotoa Jenkki-purkkaa tai muita xylitol-tuotteita vai oletteko unohtaneet koko jutun?

46 kommenttia:

  1. Hyva kirjoitus, mun on ollut tarkoitus kirjoittaa taman maan hammaspolitiikasta blogiin mutten ole ehtinyt. Taalla on julkinen hammashuolto, jossa tarkastukset, peruspaikkaukset, hammaskivenpoisto, röntgenit kuuluvat ilmaisten piiriin, ajan saa heti vaikka sisaan marssimalla. Homma on aika liukuhihnameininkia silla porukkaa on mutta ihan suht patevaa se on musta ollut, juurihoidoista sun muista suuremmista jutuista maksetaan muttei laheskaan niin paljon kuin yksityisella. Xylitolipurkkaa ja pastilleja on mutta niissa oleva xylitolin maara on melko pieni ja kukaan ei taallakaan tajua sen terveysvaikutuksia, sita jauhetaan suun raikastamiseksi. Lasten hammashuollosta tiedotetaan huonosti ja anoppi oli ihan kummissaan kun otin hammasharjan ja tahnan esiin kun tytön eka hammas ilmestyi, tahnat tuotiin suomesta silla silloin ei markkinoilla ollut pienille kuin yhta luomutuontitahnaa, jota sai vaihtelevasti. Tiedotus siis tökkii, taallakin. Josta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostava aihe, kirjoita laajemmin kun ehdit. Minusta tällaisten arkisten asioiden vertailut maiden välillä ovat tosi kiinnostavia. Asut siis Turkissa? Kuulostaa upealta tuo sikäläinen julkinen hammashuolto. Oispa meilläkin!

      Mua ihmetyttää tässä Islannin lasten portaittain käyttöön otettavassa hammashoitosysteemissä eniten se, että tavoitteena on se, että kaikilla 18-vuotiailla on terve suu. Siksi 16-, 17- ja 18-vuotiaat otettiin maksuttoman hoidon piiriin ensimmäisneä. Eikö sen nyt arkijärkikin sano, että ei 18-vuotias saa muutamalla hoitokerralla hampaitaan kuntoon, jos niistä ei ole pidetty huolta ensimmäisen 18 vuoden aikana. Se, miten suun hoitaa lapsena vaikuttaa aika paljon siihen, millainen on purukaluston kunto aikuisena. Oikaiskaa toki joku hammasalan asiantuntija, jos olen ymmärtänyt väärin. :)

      Poista
    2. Joo, ei se 17-vuotiaana hoidon ja opastuksen aloitus riitä, jos tosiaan ekat 17v on tehty mitä sattuu :) asenteita on äärimmäisen vaikea muuttaa, ja sitä kautta tottumuksia ja tapoja.

      Poista
  2. Aina, kun kaverit kyselevät, että mitä tuliaisia tuodaan Suomesta, tilaan xylitol-purkkaa ja xylitol-pastilleja. Täällä (USA) xylitol-tuotteet ovat tarjolla lähinnä dieettimielessä eli sokerittomana vaihtoehtona, hammasterveyteen xylitolia en ole nähnyt liitettävän oikeastaan missään. Toisaalta en ole kahlannut nettiä läpi sen tarkemmin; jossain hörhölässähän voi hyvinkin olla vaikka kuinka paljon tietoa ja tuotteita saatavilla. :)
    Meillä lapset ottavat pastillit tai purkat aina ruokailun jälkeen, kouluun niitä ei kylläkään voi viedä. Preschoolissa saivat pitää pastillit mukana, kun ko. koulussa oli enemmänkin suomalaislapsia ja henkilökunta oppi tämän xylitol-hörhöilyn puoliväkisin, mutta oikean koulun mielipide on, että pastillit muistuttavat liikaa karkkia (kielletty) ja purkka on nyt jo ylipäätään kielletty.
    7-vuotias syö mielellään purkkaa joka aterian jälkeen, 5-vuotiaalle taas maistuu pastillit paremmin. Molemmat ovat alkaneet syödä purkkaa ehkä n. 3-vuotiaana pitkän harjoittelun avulla. Alussa piti kytätä koko ajan, että onko se purkka siellä suussa ja hokea, että sitä ei sitten saa nielaista. Eli se viisiminuuttinen piti ohjata kädestä pitäen aina purkkapussilta roskikselle saakka. Vähän rasittavaa, mutta pakollista, ellei halua lapsen nielevän viittä purkkaa päivässä ja liimaavan toista viittä purkkaa sohvatyynyihin. About 5-vuotiaana meidän lapset sitten oppivat purkan venyttämisen ja suusta roikuttamisen, minkä vuoksi purkat olivat vähän aikaa tauolla (purkkaa joutui käsiin, hiuksiin ja milloin minnekin), mutta nyt taas menee hyvin. Niin että kyllä voi olla lapsen hammasterveyden ylläpitäminen välillä rasittavaa.... :D

    -Henna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Xylitolia tosiaan käytetään makeuttamisaineenakin; mä olen täällä Islannissa ruokakaupoissa nähnyt leivontahyllyllä isoja valkoisia jauhepurkkeja, jotka sisältävät juurikin sitä xylitol-jauhetta. En ole tosin itse koskaan kokeillut sitä ruoanlaitossa...

      Poista
    2. Olipa ajankohtainen kirjoitus, kävin juuri tänä aamuna hammaslääkärillä! Täällä (USAssa) meidän sairausvakuutukseen kuuluu puolen vuoden välein hammastarkastus ja suuhygienistin perusteellinen puhdistus. Lapsen kanssa puolivuotiskäynneillä alettiin käydä n. 1,5-vuotiaasta lähtien. Käytän tämän mahdollisuuden ilomielin. Suomessa kärsin jonkinasteisesta hammaslääkäripelosta lapsuuden kauhukokemusten jälkeen ja se tavalliseen tarkastukseen meneminen aina vaan jäi (ei sillä että terveyskeskukseen olisi koskaan aikaa saanutkaan)... nyt kun siitä vakuutuksesta maksaa itse näkyvästi eikä veroina, vakuutuksen piiriin kuuluvat palvelut tulee käytettyä huolellisesti. Lisäksi olen löytänyt niin ihanan lääkäriaseman, ettei todellakaan pelota, päinvastoin jopa pikkuvauva-aikana odotin että pääsen ihanaan rauhaan tunniksi hammaslääkärin tuoliin makoilemaan ja tuijottelemaan kattoon liimattuja postikortteja :)

      Xylitolista ei täällä tosiaan kukaan tiedä juuri mitään ja jos tietää, niin terveysihmiset, jotka käyttävät sitä sokerin korvikkeena. Lapsen hammaslääkärille kerroin antavani joka ruuan jälkeen xylitol-pastillit (paitsi nyt ei enää päiväkotipäivän aikana, edellisen anonyymin kertomista syistä) ja hän innostui kertomaan, että juu! Olen kuullut xylitolista! Olen jo harkinnut, että ottaisin xylitol-hammastahnanäytteet valikoimiini!

      Fluorin kanssa täällä on vähän hankalaa, kun täällä fluoria lisätään vesijohtoveteen (toisin kuin Suomessa), siksi fluoria ei ole hammastahnoissa (ettei sitä tule liikaa). Lapselle olenkin nyt toistaiseksi käyttänyt sellaista "harjoitushammastahnaa", koska se menee vielä nieleskelyksi, kun ei ole oppinut vielä sylkemään.

      Lapsen xylitol-pastilleja ja itselleni täysxylitolpurkkaa raahaan siis Suomesta ja pyydän aina kaikilta paketteihin täytteeksi. Kyllä täälläkin pari purkkamerkkiä on joissa on xylitolia, mutta vain nimeksi ja tositosipaljon kalliimpia kuin mitä pussillinen Xylimaxia Suomessa maksaa.

      Poista
    3. Teilä on tosi hyvä hammashoito sairasvakuutuksessa, sitä kannattaa tosiaan hyödyntää. :)

      Mä en ole vielä antanut lapselle fluorihammastahnaa, kohta sen aika varmaan koittaa kun tuo (4 v) näyttäisi jo osaavan olla nielemättä tahnaa.

      Poista
    4. Hei Satu! Fluorihammastahnaa voit alkaa käyttämään nyt heti, ja olisit voinut jo ihan ensimmäisen hampaan ilmestyessä:) pieni sipaisu riittää ja Suomesta voit pyytää jotakuta lähettämään lasten hammastahnoja joissa on pienempi fluoripitoisuus. Näin ollen tahnan osittainen nieleminen ei ole ollenkaan vaarallista, ja iän karttuessa tahnaa ei ole tarpeen huuhdella ollenkaan. Esim sinä ja miehesi voitte jättää iltaisin tahnat suuhun, varsinkin kun sulla oli sitä reikiintymisongelmaa. Näin siis alan ammattilaisen näkökulmasta;> mikäli veden fluoripitoisuus on korkea niin tahna kannattaa huuhdella.

      Poista
    5. Kiitos Anonyymi! Mä luulin että fluoritahnat käy vaan isommille lapsille. Myös tämä oli uutta tietoa, että hammastahnan voi jättää suuhun pesun jälkeen. Aina oppii jotain!

      Poista
  3. Tytär tutustui purukumiin hieman vajaa kolmivuotiaana lentomatkan yhteydessä. Sen jälkeen puolikas purukumin palanen korvasikin pastillin juuri tuon viiden minuutin säännön vuoksi. Xylitol-uskovaisia siis ollaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai samperi, tässäpä ratkaisu myös niihin lentomatkojen korvaprobleemiin!

      Poista
  4. Ihan älyttömän mielenkiintoinen postaus! Oman ammattini puolesta (hammaslääkäri) tuli mietittyä reissussa eri maiden hammashoitojärjestelmiä ja erityisesti siellä Islannissa, koska niin palavasti maahan rakastuin, että (ainakin leikilläni) mietin maahan muuttamista ja siellä elämistä. Omat mietinnät olivat lähinnä tuolla koulutustasolla: onko Islannissa oma hammaslääketieteen laitos, miten paljon hammaslääkäreitä koulutetaan vuosittain, koulutetaanko ne jossain muualla ja onkohan siellä tarvetta hammaslääkäreille....
    No näihin pähkäilyihin en laiskuussyistä ole vielä vastausta etsinyt, mutta taidanpa tämän tekstisi jälkeen ryhtyä selvittämään, sen verran rupesi kiinnostamaan Islannin hammashoito. Kuulostaa nimittäin hieman erilaiselta, kuin olin ajatellut!

    Suuri plussa hammasaiheesta ja hyvästä tekstistä. Ja vielä suurempi plussa omasta aktiivisuudestasi hammashoidon saralla!

    Terkuin Maiju

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maiju! Islannissa ei voi opiskella hammaslekuriksi, vaan kaikki menevät tekemään tutkinnon ulkomailla (useimmin suunta on Tanskaan, Britteihin tai Yhdysvaltoihin). Täällä hammaslääkärit on lekureista kovatuloisimpia, joten ammatinvalintana se on varsin kannattava - kunhan kestää vaan ajatuksen megasuuresta opintolainasta.

      Poista
  5. Juu täällä Sveitsissä ei ole olemassa julkista hammashoitoa, vain pelkkä yksityinen. Hammasvakuutuksia on, mutta ne Ovat niin kalliita, ettei kukaan aikuinen niitä ota (koska normit käynnit on halvempaa, kuin vakuutus). Lapsille on vakuutus, ja se Usein otetaan, mutta lähinnä oikomishoitojen pelossa - siitä tulisikin kallis leikki.

    Ksylitolia ei tunneta, varsinkaan hammashuollossa. Naapurin rouva on hammashoitaja, ja ruotsalaisen kanssa naimisissa, joten tuntui tunnistavan ksylitolin, mutta selvästikään ei uskonut tehoo. Ksylitolisokeria täältä sen sijaan saa (erikoiskaupoista), normaalin sokerin sijaan käytettäväksi, dieettituotteena.

    Oma mieheni onneksi luottaa minun infoihin, sekä on itse Suomessa tutustunut ksylitoliin ja sen hyötyihin. Meillä siis lapset saa ruuan jälkeen Hra Hakkaraisen. Mutta ei se tosiaan viittä minuuttia suussa kestä... En tiedä mitä pitäis tehdä? Itse pitäisi syödä purkkaa, mutta meillä on näköjään menty siihen, että äiti katsoo että lapset syö terveelliset välipalat, ja ksylitolia perään, mutta itse vetää kahvia ja suklaata... Ei kovin järkevää :)

    Suomesta siis raahataan pastilleja (ja purkkaa). Lapset on vasta 1.5vuotta, joten purkkaa ei heille ole vielä edes harkittu.

    Ja mistä löytäis infoa saksan (tai edes englannin) kielellä, kun olis kiva pystä selittämään ystäville ja sukulaisille, että mitä se ksylitoli on, ja mitä se tekee. Mun antamat pastillit näytetään otettavan lähinnä ruuan jälkeisenä herkkuna, makiaa kun on. Ja mun hatarat yritykset selittää, että se on hyvää hampaille, menee taivaan tuuliin, kun ei oikein ole termistö (sveitsin)saksaksi hallussa :) Ulkomaalaisten hömpötystä, ajattelevat ehkä nämä paikalliset :)

    Kiinasta muuten saa ksylitolpurkkaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Xylitol Jenkin sivuilla on ksylitoli-info, mutta se on vain suomeksi...
      Onkohan siitä herra hakkaraisesta mitään hyötyä, jos se on suussa vain minuutin tai pari? Mun pitääkin kysäistä asiaa Cloettalta, ehkä siellä joku osaisi vastata tähän.

      Poista
    2. Sain Cloettalta vastauksen tuohon pastilliasiaan:

      "Purkalla on luonnollisesti parempi suuviive verrattuna pastilleihin. Pastillien suuviivettä voi parahtaa ottamalla aina kaksi pastillia kerralla ja imeskelemällä ne mieluusti peräkkäin. Samalla nautitun ksylitolin määrä tuplaantuu. Toisaalta ksylitolitutkimuksia on tehty mm. purkalla, pastilleilla ja ksylitoliliuoksella ja kaikilla eri tavoilla olennaisin tulos on, että ksylitolia tulisi käyttää päivittäin ja riittävän suuria määriä. Esimerkiksi Läkerol Dents –pastilleja ja Jenkki Professional –purukumia on verrattu Virossa tehdyssä tutkimuksesssa ja molemmilla oli aivan yhtä hyvä teho.

      Nyrkkisääntönä voidaan pitää kolmea kertaa päivässä eli pääasia on, että nautitaan laadukasta ksylitolituotetta vähintään kolme kertaa päivässä, se onko tuote pastilli tai purukumi, ei ole olennaista. Tärkeämpää on se, että löytyy itselle (ja lapsille) sellainen tuote, jota tulee syötyä riittävän usein ja oikeaan aikaan eli aterioiden jälkeen happohyökkäyksen katkaisuun. Pastillit katkaisevat happohyökkäyksen siinä missä purukumikin."

      Toivottavasti tästä oli muillekin apua.

      Poista
  6. Meillä on lapset noin kolme vuotiaana ruvenneet syömään purkkaa, mutta purkkaa saa vain silloin, kun ruuan jälkeen istuvat katsomassa pikkukakkosta. Muulloin ne riehuvat niin paljon, että annan puristeet, jotka poistuvat suusta nopeammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä käytäntö! Rutiinien kautta kaikki asiat hoituvat helpommin.

      Poista
  7. Meidän pian kolmevuotias on syönyt pienen palan purkkaa syönnin jälkeen ehkä noin 2,5-vuotiaasta. Aluksi se söi vaan pienen murun verran, eikä saa kokonaista vieläkään. Se niin kuin esikoinenkin oppi yllättävän helposti siihen, että purkka syljetään lopulta pois eikä sitä niellä. Tosin ei se joka syönnin päälle purkkaa saa, vaan välillä otetaan Hakkaraisiakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Postaukseen tulleiden vastausten perusteella voisin siis ihan hyvillä mielin antaa purkkaa 4-vuotiaalle. Tai ainakin alkaa säännöllisesti treenata sitä.

      Poista
  8. Norjassa hammashuolto on lapsille ilmainen, aikuisille järisyttävän kallis. Ainakin kasvaa motivaatio harjata kunnolla...

    Meillä syödään purkkaa ja pastilleja hyvin kausittain, lähinnä silloin kun muistetaan. Pitäisi ryhdistäytyä ja muistuttaa itseä ja lasta niistä pastilleista. Meilläkin norjalainen mies suhtautui xlylitol-tuotteisiin epäillen ja piti niitä karkkeina. Ei nää vaan ymmärrä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ei nää tosiaan ymmärrä :-)
      Onko Norjan hammashuolto kauttaaltaan yksityinen?

      Poista
    2. Joo, kunnallista hoitoa on tarjolla vain alle 18-vuotiaille.

      Poista
    3. Kiintoisaa, kiintoisaa.

      Poista
  9. Itävallassa hammaslääkärit ovat oikeastaan kaikki yksityisiä, mutta sairasvakuutusyhtiöt korvaavat kyllä hoidon. Vakuutusyhtiö ei tosin maksa vaaleita muovipaikkoja (amalgaami maksetaan), joten jos tahtoo valkoiset paikat, pitää paikka-aine maksaa itse. Tämä ei tosin kustanna kuin muutaman euron. Itse olen rampannut nirskuttelukiskon takia hammaslääkärissä nyt useamman kerran ja hammaslääkärikuluja on näistä kaikista tullut yhteensä nyt 270 euroa. Tässä summassa on siis se kisko, röntgenkuvat ja kolme tarkastusta. Halpaa kuin saippua siis, tosin eri vakuutusyhtiöt korvaavat hammashoitoa vähän eri tavoin. Hammaslääkäriin myös pääsee hyvin. Lisäksi voi yliopistosairaalassa käydä ilmoittautumassa "suuhygieniaohjelmaan", joka kestää vuoden-kaksi. Siinä hammaslääkäriopiskelijat ensin putsaavat hammaskalustoa ja sen jälkeen jos tarvetta on, hoitavat mm. reikiä ohjaavan lääkäriproffan valvomana. Tämä lysti ei maksa mitään, mutta reiän paikkaus voikin kestää sitten 2 tuntia, koska tyypit ovat vasta oppimassa.

    Xylitol-tuotteita ei juuri ole, eikä hammastahnoja jne. juuri mainosteta. Väki tosin ramppaa hammaslääkäreillä noissa suuhygieniaohjelmissa/putsauttamassa hampaitaan melko säännöllisesti. Kannan ja pyydän ystäviäni lähettämään xylitol-purkkaa ja pastilleja tänne. Lisäksi ostan Suomesta apteekista tänne Fludent Fresh -hammastahnaa, jossa on sekä fluoria että ksylitolia, jota kai jonkin viime tutkimuksen mukaan pitäisi tahnoissa olla optimaalisen putsauksen aikaansaantiin.

    Tulipahan monologi. Päätetään se terveisillä B:lle toipilasosastolle ja teille muille!

    -Anna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upea tuollainen yliopiostollisen sairaalan ylläpitämä suuhygieniaohjelma! Mä oon käynyt "mallinukkkena" kampaajilla ja hieronnoissa ja vaikka asiat kestää vähän pidempään, oon aina saanut hyvää ja myös edullista palvelua. Ja ainahan siellä on joku ammattilainen ja kokenut valvomassa toimintaa.

      Kiitos Anna terkuista! Toivottavasti sun kisasukat valmistui aikataulussa ;-)

      Poista
    2. Näinpä, tosin ystävälläni oli leuat hieman juntturassa tuollaisen 2h operpaation jälkeen. Hyvää työtä he televät ja osa opiskelijoista on kuulemma todella pikkutarkkoja, koska tahtovat oppia ja saada hyvät arvosanat. :)

      Joo, sukat valmstuivat, jäi vielä 10 tuntia luppoaikaakin. Nyt on jo uutta paria putkessa. :) Hulluus tämäkin, mutta pysyy varpaat lämpiminä talvella.

      -Anna

      Poista
    3. Ksylitolista on tahnassa hyötyä vain, jos sitä on vähintään 10% :)

      Poista
  10. Asuessani ulkomailla kummallakin kerralla käskin äitiäni lähettämään xylitol-purkkaa koska ei niistä ulkomailla myytävistä purkista ole mihinkään ja olen tarkka siitä millaista purkkaa jauhan. Kaverit ja tutut ei koskaan ymmärtänyt kun hehkutin xylitol-purkkaa ja katsoivat minua kuin olisin vähän tärähtänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et mikä ihmeen xylitol-lahko :D
      Oon kokenut samaa ihmettelyä. Nyt kun maistatsin Jenkki-purkkia työkavereillani, he tykkäsivät kovasti. Tosin luulivat aluksi, että nuo värikkäät pallerot (ne Enjoy-tuoteryhmän purkat) ovat karkkia...

      Poista
  11. Suomipurkat on aina mesessä ja nuo pussit on niin käteviä verrattuna muihin pakkauksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo niin on! En kestä niitä kassiin aukeavia askeja tai paperipakkauksia, jotka mössääntyvät märässä taskussa (täällä sataa usein).

      Poista
  12. Joo, ehdottomasti aina valtavat ksylitolipurkkalastit matkalaukussa kun palaan Suomesta tänne toiselle puolelle maailmaa. Kummallakaan pojalla ei ole yhtään reikää ja epäilen että asiaa ovat auttaneet paljon juuri nämä purkat. Kyllä se reikiintyminen silti taitaa olla myös hyvin paljon geeneistä kiinni. Sisko lähettää minulle säännöllisesti Hesarin kk-liitteen, ja mukana on aina kylkiäisenä iso ksylitolipurkkapussi. Suomalaista ksylitoliknowhowta pitäisi kiireesti saada joka puolelle maailmaa! Kerrankin joku terveysjuttu joka on oikeasti helppo ja miellyttävä toteuttaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reikiintymistä aiheuttavat bakteerit, näistä suurimpana tekijänä mutans. Tämä sitten tarvitsee toimiakseen (= reikiä aiheuttaakseen) sokeria. Yleensä se saadaan tartuntana lapsuudessa, kun vanhemmat (tai muut bakteerin kantajat) pusuttelee suulle, antaa ruokaa samasta lusikasta, käyttää tuttia omassa suussaan tms. Ei siis periydy, vaan tarttuu.

      Poista
    2. Joo, tiesin kyllä että kariesta itsessään aiheuttaa bakteeri, mutta käsittääkseni joittenkin hampaat ovat geneettisesti vastustuskykyisempiä sitä bakteeria vastaan kuin toisten.

      Poista
    3. Väärin:) karkeasti jaoteltuna ja maallikkokielellä on kahta erilaista sylkeä, toinen suojaa jonkin verran enemmän reikiintymiseltä mutta hammaskiveä muodostuu enemmän ja toinen ei muodosta hammaskiveä juurikaan mutta reikiintymistä saattaa tapahtua enemmän. Tämä siis todella maallikkokieltä, mutta pointtina kumminkin. Ei siis ole "hyviä hampaita" ja "huonoja hampaita" on vain hyviä ja huonoja suunhoitotottumuksia. Täällä tulevan ammattilaisen näkökulmasta kirjoittelen..olenkin tässä kommentteja lukiessa pohtinut että syksyllä pitäisi startata opinnäytetyön työstäminen, ja nyt alkoi kyllä
      Kutkuttamaan ajatua ulkosuomalaisille suunnatusta työstä... Ps milla vihanto cloetalta varmasti innokkaasti vastailee teidän ksylitoli-kysymyksiinne, sposti milla.vihanto@cloetta.fi terkuin roosa

      Poista
    4. Kiitos viimeinen anonyymi tietopakkauksesta, tuli ihan uutta asiaa mullekin!

      Poista
  13. Esikoinen on syönyt purkkaa n 10 kuukautisesta. Ensin puolikkaita paloja. Jostain syystä toisen kanssa aloitettiin pastilleilla ja se on syönyt purkkaa vasta n. 1,5 vuotiaasta. Välillä nielaisee mutta harvoin. Eikä sekään nyt vaarallista käsitykseni mukaan ole. Purkka on parempi just Ton pitkäkestoisuuden vuoksi. Ei meillä 4-vuotiaskaan pastilleja imeakele. No, ei kyllä sen äitikään. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkään en niistä pastilleista välitä, maku ei oikein natsaa.

      Poista
  14. Mä söin koko lapsuuteni ja nuoruuteni purkkaa (varmaan jostain kolmevuotiaasta lähtien), mutta siirryin jokunen vuosi sitten kokonaan xylitolipastilleihin. Niitä sain toivotuiksi tuliaisiksi asuessani Ruotsissa, koska sielläkään xylitolia ei juuri tunneta. Pastilleihin päädyin, sillä mulla on varsinkin stressaantuneena taipumus narskuttaa hampaita ja purkan jauhaminen pahentaa leuan/pään alueen lihasjumeja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pastilleissa on tosiaan tämä etu. Olen kuullut muistakin, joilla pää alkaa särkeä jatkuvasta purkansyönnistä.

      Poista
  15. On ihan outoa kun kuulee, että hammashuolto ei ole joka maassa itsestään selvä asia. Itse kun sitä pitää niin perus juttuna.. Purkkaa meillä on poika syönyt pari vuotiaasta asti. Tarhassa syövät pastilleja ruokailun päätteeksi. Pitäisikin varata pojalle aika hammaslääkäriin.. olen unohtanut..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suurin osa muista lekuripalveluista on julkisia ja lapset saavat kaikki lääkärihoidot ja muut täysin maksutta. Ainoastaan tämä hammashuolto takkuilee...

      Poista
    2. Eikä tällaisia hammashoitoasioita ja niiden kustannuksia tosiaan tullut miettineeksi ennen tänne muuttoa. Totuin YTHS:llä ylivetoon ja edulliseen palveluun..

      Poista
  16. Ja sitten on niitä tapauksia, että lapsukaiselle on syötetty xylitolipastilleja kuten maan tapana on. Samalla on ihmetelty missä vika, kun lapsella on vatsa kuin ilmapallo ja pyttyyn pukkaa turhan nestemäistä isoa hätää. Tutkittiin allergiat, laktoosi-intoleranssit ja keliakiat. Lopulta syylliseksi osoittautui xylitol. Myöhemmin neuvolan käppyröissä oli havaittavissa selvä notkahdus pituuskasvussa pahimman oireilun aikaan. Lapsi oli tuolloin noin 5-vuotias.

    Tällä hetkellä tilanne on se, että satunnaisen xylitol-purkan lapsi voi syödä, mutta esim. tietyissä D-vitamiineissa on ihan liikaa xylitolia. Lisäbonuksena lapsi ei kestä sorbitoleja ja muita sen tyyppisiä makeutusaineita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeä näkökulma tämäkin. Herra Hakkarainen -kysilitolipastilleissa tai lapsille suunnatuissa Jenkki-purkissa ei onneksi ole muita makeutusaineita kuin ksylitolia. Mutta kuten totesit, sillekin voi varmasti olla yliherkkä. Onneksi syy selvisi!

      Poista

Mitä tuumaat?