vasin eilen uusimman Kotilieden.  Sivulta 42 ei ollut enää paluuta. Näin pitsiliinan, jonka tajusin haluvani itselleni. Nyt heti. Tällaiset...

Sekaisin pitsiliinasta

23.6.14 Satu Kommentteja: 27

Avasin eilen uusimman Kotilieden. Sivulta 42 ei ollut enää paluuta. Näin pitsiliinan, jonka tajusin haluvani itselleni. Nyt heti. Tällaiset mielenliikkeet eivät ole kohdallani lainkaan normaaleja. En ole ikinä himoinnut pitsisiä pöytäliinoja tai ylipäätään mitään keittiötekstiilejä. Enhän min ole mikään visuaalinen sisustaja tai kodin tuunaaja. Keittiö on mielestäni täydellinen silloin, kun siellä on kaasuhella, tiskikone ja jääkaappi. Ja nyt aloin kiihkeästi haluta pitsiliinaa. Syytän tästä herkästä mielentilasta ulkosuomalaisen rantasauna-, muurinpohjalettu- ja juhannuskokkokateutta ja niitä Suomi-iskelmiä, joita olen maanisesti viime päivät soitellut Spotifyssä.

Kotiliesi  12/2014, sivu 42

Repäisin Kotiliedestä sivun irti ja kävin näyttämässä sitä viikonlopun aikana muutamalle kaverille, joiden tiedän tekevän langasta kaikenlaisia juttuja sukista vauvanpeittohin. Selvisi, että pöytäliina on virkattu. Kuulemma useammasta erikokoisesta palasta ja lopuksi osaset on kiinnitetty toisiinsa. En vielä tiedä miten, mutta epäilemättä ei liimalla tai nitojalla.

Nyt kaikki kässähirmut ja kaappivirkkaajat - auttakkee eukkoa hädässä! Jos teidän pitäisi saada aikaan tämmöinen musta pöytäliina, miten lähtisitte etenemään? Kannattaisiko alkaa kiertää kirppiksiä vai rohkenisiko ryhtyä toimeen myös itse? Lähtötilanne on se, että osaan tehdä ketjusilmukoita.

PS. Kun nyt Kotiliedestä tuli puhe, niin joka toisessa numerossa ilmestyvät kolumnini alkavat hiljalleen ehtiä nettiinkin. Tässä ensimmäinen. Ammensin tähän juttuun siitä taannoisesta kuoharitilavierailusta, jonka kulisseissa ehti tapahtua vaikka mitä muutakin kuin aikaisemmin raportoimani pettymys ällömakeisiin skumppiin.

27 kommenttia:

  1. Tee itse! Mulla on kokemusta. Sain pakkomielteen Rory Gilmoren pitsihuivista Gilmoren tytöt -tv-sarjasta ja etsin sen kaltaista vuosia netistä, kaupoista ja kirpputoreilta tuloksetta. Kunnes törmäsin virkkaussivustolla NEROON, joka oli tv-kuvasta katsomalla päätellyt, miten tuollaisen huivin saa tehtyä ja julkaissut ohjeenkin. Edellinen virkkauskokemus oli ala-asteelta ja huono. Tarvitsin virkkausta osaavan tyypin neuvoja muistuttamaan, miten edes se ketjusilmukka tehtiin saati jotkut "pylväät", englanti-suomi-virkkaussanaston ja 2kk aikaa, ja nyt huivi on minun! Kannatti todellakin.

    http://www.ravelry.com/patterns/library/im-not-usually-in-a-limo


    Tuollaisen siis virkkasin. Ei mun mielestä hullummin virkkausummikolta!

    VastaaPoista
  2. Haalit kirppiksiltä, kaappien uumenista ja kavereilta erilaisia puuvillapitsiliinoja ja palasia (niitä keskeneräisiä töitä varmasti löytyy). Tietenkin virkkaat osan paloista itse, jos innostut. Värjäät liinat mustaksi ja liität (tai delegoit homman eteenpäin) palat sommittelun jälkeen yhteen joko käsin ompelemalla (hätäinen ehkä käyttäisi ompelukonettakin) tai virkkaamalla mustalla puuvillalangalla. Ja niin musta virkattu kierrätysliina on valmis! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan, tässähän voisi yhdistellä valmista ja itse tehtyä. Ja kun koko höskän värjää mustaksi ja paloja on paljon erilaisia, kukaan ei edes huomaa niitä heikoimpia lenkkejä. Kiitos!

      Poista
  3. Jos nyt iskee todella sellainen kätevä emäntä -olo, niin aloita täältä: http://punomo.fi/teeitse/menu/K%C3%A4sity%C3%B6tekniikat%20ja%20-v%C3%A4lineet/Virkkaus Tuolta löytyy ohjeita ihan niiden ketjusilmukoiden tekemiseen kuin sitten liinojen virkkaukseen. Jos osaat ketjusilmukan, niiden pylväiden tekeminen ei ole sen vaikeampaa: siinä tehdään vaan useampi ketjusilmukka päällekäin. Onnistuu kyllä, kun luottaa itseensä! Ja aina voi purkaa, jos menee pieleen.

    Sen verran kyllä varoitan, että jos siihen käsityöhön lähtee, niin paluuta tuskin on. :)

    Terveisin Anna, joka on tehnyt tämän kuun aikana neljät sukat. :D Hieman lähti lapasesta tämä sukkakisailu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NELJÄT!!! Voisitko perustaa jonkun sukkakaupan nettiin? :) Onnittelut!
      Ai saakeli on muuten hyödyllisen oloiset nettisivut, kiitokset vinkistä

      Poista

  4. Sinuna laittaisin miehen opettelemaan virkkausta. Olisi hälle vaihtelua valokuvien järjestelyyn :) Lisäksi koluaisin kirppikset (äidin kaappi?) läpi. Samalla verestäisin omat taitoni ja väkertäisin jotain itsekin. Eli liina valmistuisi monelta suunnalta samanaikaisesti, jolloin siitä ei tule ikuisuusprojektia. Virkkaaminen on hauskaa, mutta se vie myös aikaa! Lopuksi liittäisin palat toisiinsa virkkaamalla ja värjäisin koko liinan pyykkikoneessa halutun väriseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ihan hiton hyvä idea! Tosin ajatus kiipeilijästä virkkuukoukun ja lankakerän kanssa aiheuttaa hillittömiä naurunpurskahduksia. Kuulosta yhtä todennäköiseltä kuin minä rassaamassa metsästyskivääriä. Mutta eihän sitä tosissaan koskana tiedä, ennen kuin kokeilee!

      Poista

  5. Sinuna laittaisin miehen opettelemaan virkkausta. Olisi hälle vaihtelua valokuvien järjestelyyn :) Lisäksi koluaisin kirppikset (äidin kaappi?) läpi. Samalla verestäisin omat taitoni ja väkertäisin jotain itsekin. Eli liina valmistuisi monelta suunnalta samanaikaisesti, jolloin siitä ei tule ikuisuusprojektia. Virkkaaminen on hauskaa, mutta se vie myös aikaa! Lopuksi liittäisin palat toisiinsa virkkaamalla ja värjäisin koko liinan pyykkikoneessa halutun väriseksi.

    VastaaPoista
  6. Haali kirppiksistä, ja tarpeen tulleen lisää itsetehtyjä. Muuten siinä menee ikä ja terveys näitä eri palasia tehdessä, ja saattaa mielenkiintokin hävitä jossain vaiheessa ennen kuin liina on valmis. Puhun kokemuksesta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oman ja ostetun yhdistely alkaa kuulostaa varteenotettavalta vaihtoehdolta.

      Poista
    2. Joo hehe, minäkin aloitin virkkaamaan sängynpeittoa! Ihan vaan yhden hengen sänkyyn. Tein ensimmäisen palan, joka oli ehkä 10 x 10 cm. Siihen se sitten jäikin.

      Jos yhdistelet vanhojen liinojen palasista niin katso tarkkaan miten leikkaat/purat niitä palasia valmiista liinoista, ettei ala koko homma purkautumaan. Virkatuissa liinoissa on se hyvä puoli, että ne monesti tehdään paloista (poikkeuksena pyöreät liinat), jolloin oikeasta kohdasta (eli niiden palojen välistä, "saumoista") purkamalla saa ehjiä ja kokonaisia paloja, joita voi hyvin käyttää edelleen.

      Virkkaamisessa on joitakin perussilmukoita joita kannattaa osata jos alkaa itse tehdä. Sit niistä muutamasta perusjutusta vähän varioiden saa paljon erilaisia silmukoita. Virkkausohjeen tulkitseminen onkin sitten eri juttu :D

      Tsemppiä urakkaan ja näytäthän blogissakin millaista tuli jos joskus on valmis liina!
      t.ph

      Poista
    3. Jos tästä tulee joskus valmis, saletisti retostelen asialla täällä blogissa :D

      Poista
  7. Pyydä äitiäsi haalimaan liinoja suomalaisilta kirppiksiltä, ompele yhteen virkkuulangalla, joka suht samanpaksuista kuin itse liinojen lanka (pyydä äitiä ostamaan myös tämä, ja mahdollisesti liittämään pakettiin virkkukoukun tai isosilmäisen neulan) ja värjää mustaksi. Varo tie dye -efektiä.

    VastaaPoista
  8. Islantilaisiltakin kirppiksiltä löytyy simona käsinvirkattuja pikkuliinoja järkyttävän halpaan hintaan, haali sopiva kokoelma, värjää mustaksi (jos joukossa on liina joka ei väriä hyvin ota, se löytyy tässä vaiheessa) ja ompele yhteen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolaportidiin siis... Heti ensi viikonloppuna :)

      Poista
    2. Kolaportidista puheen ollen, onko sinulla kokemusta sellaisesta paikasta kuin Góði Hirðirinn? Bongasin kierrätysmyymälän tv-ohjelmasta Andraland (Andri Freyr Viðarssonin sarja, joka alkoi juuri SVT:llä/Yle Femillä), ja harmittaa kun en tuosta tiennyt silloin kun Islannissa seikkailin. Jos se siis oli edes olemassa keväällä 2011.

      Poista
  9. Ne palat kannattaa sitten värjätä ennen yhteen liittämistä, jos vaikka kirpparilta onkin sattunut mukaan tekokuitulankaisia paloja (ne ei värjäydy) tai värjäystulos jostain muusta syystä epätasainen. Muuten tällainen käsityöopettajan tytär ei osaa sanoa virkkauksesta mitään (suutarit ja kengät ja lapset...)

    VastaaPoista
  10. Pistät kaverit hommiin, jokainen kun virkkaa yhden palasen, ni sullahan on liina valmiina ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa, tiedän kenelle soitan ekana :D

      Poista
    2. Alanko jo koukuttelee? ;)

      Poista
  11. Aivan ihana! Kun saisinki sen lahden tanne ...... tuo olisi tosi kiva on my porch table....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kyllä melkoinen katseenvangitsija. Vaalean pöytäliinan päällä näyttää ihan sikahyvältä!

      Poista
  12. Tie dye -efekti on epätasainen värjäyslopputulos. Sitä käytetään myös tarkoituksella ja se on tuttu mm. hippivaatteista. Solmu-värjäys on tekniikan nimi suomeksi ja siinä on siis vuorotellen värjäytyneitä ja värjääntymättömiä kohtia kehämuodossa riippuen siitä, miten värjättävä kappale on solmittu ennen värjäystä. Isoja kappaleita värjättäessä solmuja saattaa jäädä materiaaliin vahingossa ja siten värjäystulos on epätasainen.

    Suosittelen tuota kappaleiden värjäämistä, niin ennen yhdistämistä on helppo blokata pois huonosti värjääntyneet/värjäytymättömät liinat.

    -Maaria

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Maaria! Tekniikkahan on siis tuttu nyt kun tajusin mistä on kyse. Vaatekaapissani ne kaameat solmuvärjätyt teepaidat olivat tuttua kamaa 1990-luvulla. :)

      Poista

Mitä tuumaat?