ässä on takana melkoinen viikko. Mörkömäinen jetlag, päiväkodin aloitus, työhuoneelle paluu, design-kaupan nykytilanteeseen perhehtyminen j...

Tilannekatsaus viikkoon ja kolumnistiuutinen

9.5.14 Satu Kommentteja: 16

Tässä on takana melkoinen viikko. Mörkömäinen jetlag, päiväkodin aloitus, työhuoneelle paluu, design-kaupan nykytilanteeseen perhehtyminen ja neljän kuukauden postien aukaiseminen plus meilien arkistointi. Näin perjantai-iltapäivänä olo on jokseenkin voimaton. Jollain ihme väännöllä viime viikosta kuitenkin selvittiin ja edessä odottaa kaksi päivää lepoa. Siis kirjanpitoa ja pyykinpesua.

Ensimmäinen päiväkotipäivä.

Lasi jokseenkin tyhjänä.





































"Jetlagista pääsee eroon ajan kanssa", yritin hokea itselleni viime yönä valvottuani aamuneljään. Tälle ei voi tehdä mitään, pitää vain odottaa ja yrittää nukahtaa. Tosi helppoa. Työhuoneelle oli erittäin kivaa palata, koska olin saanut uuden toimistokaverin, joka on ulkomaalainen! Ihanaa, että sen ole enää se, joka puhuu toimistossa huonoiten islantia. Vähän kuin olisin ylennyksen saanut. Suomi PRKL!:een tilannekatsaus oli helppo nakki, koska on niin huippu bisnespartneri, joka pitää lankoja paremmin käsissä kuin minä itse. Kauppiailla siis kaikki paremmin kuin hyvin. Postin lajittelu oli melko stressaavaa. Anteeksi verottaja, että en vastannut kysymyksiisi viidennenkään karhukirjeen jälkeen - olisit laittanu meiliä! Sähköpostin arkistoinnissa laulatin delete-nappulaa ja kirjasin samalla itseni ulos noin kahdeltakymmeneltä postituslistalta. Ei, en halua enää saada paikallisen golf-kerhon viikkokirjettä. Päiväkotiin palaaminen sujui muuten hyvin, mutta lyhyt asiakas ei haluaisi lähteä sieltä iltapäivällä pois. En ottanut tätä palautetta henkilökohtaisesti.

Kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen viikko takana. Palautin tällä viikolla myös ensimmäisen kolumnini Kotilieteen. Kyllä, vuodesta 1922 ilmestynyt naistenlehti pyysi minua kolumnistiksi seuraavaksi vuodeksi!! Olin otettu ja hyvin iloinen tästä mielenkiinnosta. Onhan kyseessä kuitenkin media, jota myös molemmmat mummoni lukevat. Ensimmäinen kolumnini on 21.5. ilmestyvässä lehdessä.

16 kommenttia:

  1. Sorvin äärellä, niin sanoaksemme :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ja kädet olkapäitä myöten savessa.

      Poista
    2. Mutta tämä on ihanaa, tämä tavallinen arki :D

      Poista
  2. Hei taas

    En kommentoi muuten koskaan, koska mobiililaitteeltani kommentointi ei onnistu, mutta viime aikoina istun kaiket päivät pöytäkoneella muista syistä joten kommentointi lähtee kohta ihan käsistä... Ihanaa, että alat kolumnoida Kotilieteen, se on kertakaikkiaan paras naistenlehti täyttä asiaa joka juttu ja aikoinani päätin, että heti kun alan saada palkkaa tilaan sen. Nyt se on tullut minulle Sveitsiin jo kohta 9 vuotta. Hienoa, että saan lukea sinunkin juttujasi sen sivuilta,kaikki kolumnistit ovat olleet aika huippuja esim Erkki Toivonen aikoinaan.

    Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Anne. No kylläpä pääsen hienon seuran jatkeeksi, vau! Minäkin olen tykännyt Kotiliedestä aina. Mulla on jopa säästössä mummon ullakolta pelastettuja vuosikertoja 1960-luvulta pitääkin käydä kaivelemassa ne esiin joku päivä.

      Poista
  3. Mulla menee viikon ulkomaanreissusta toipumiseen viikko, joten ootte te sissejä olleet! Kolumnistipesti Kotiliedessä on huikea juttu, onneksi olkoon!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me otettiin aika löysästi viimeiset reissupäivät, siitä on näemmä ollut hyötyä. Ja toisaalta oli niin kova hinku palata arkeen, että ehkä into peittää väsymystä. Tai ehkä oon vaan sekasin :D

      Kiitos onnitteluista!

      Poista
  4. Oon muuten miettinyt että miten teidän lapsi viihtyi reissussa suhteessa kavereihin? Oliko kaveria ikävä vai löytyikö säännöllisesti oman ikäistä seuraa? Meillä kun viikko Lapissa aiheutti jo kaverikaipuuta. Ei nimittäin osunut muita lapsia kuin pikkuveli matkan varrelle. Mahtavaa että lapsella on paluu arkeen sujunut hyvin. Se on jo iso helpotus sekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hän puhui tarhakavereistaan usein nimillä ja kehitteli niistä itselleen mielikuvituskavereita. Eniten päiväkodissa sillä varmasti olikin ikävä just sitä samanikäistä seuraa. Äiti ja isä eivät ole mitään mestarileikkijiä...

      Poista
  5. heii! onnea kotilieden palstatilasta :) Mahtavaa!

    VastaaPoista
  6. Tuo kolumnistipesti on tosi kiva juttu. Onnea!

    VastaaPoista
  7. Paluunne on sujunut siis melko tuskattomasti. Hienoa, että päiväkotilainen on noin innoissaan. Tilanne voisi olla myös aivan toinen.
    Onnittelut uudesta kolumnistipestistä!

    VastaaPoista
  8. Forssasta taas päivää! (Tai siis en minäkään ole asunut siellä yli kymmeneen vuoteen, mutta anyway.)

    Onnea kolumnipestistä! :) Olen aina pitänyt Kotiliettä hiukan ankeahkona lukemistona verrattuna esim. samalle kohderyhmälle suunnattuun Kodin Kuvalehteen.

    Nyt saadaan Kotilieteen sinun kirjoituksesi verran lisää hyvää meininkiä ja hiukan rennompaa elämäasennetta, hyvähyvä!!!!

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?