eissun aikana ja ulkomailla asuessa on tullut laitettua merkille, kuinka eri maissa suhtaudutaan lapsiin. Eroja nimittäin on. Asuinmaassani...

Havaintoja maailmalta: lapsen asema arjessa

5.3.14 Satu Kommentteja: 27

Reissun aikana ja ulkomailla asuessa on tullut laitettua merkille, kuinka eri maissa suhtaudutaan lapsiin. Eroja nimittäin on. Asuinmaassani Islannissa ei ole lainkaan lapsiystävällisiä paikkoja, koska lapset otetaan automaattisesti mukaan joka paikkaan. Pätkiä ei erikseen toivoteta minnekään tervetulleeksi, koska he ovat asiakaskuntaa uimahalleissa, ravintoloissa, kahviloissa ja museoissa siinä missä pidemmätkin tyypit. Ei tulisi kuuloonkaan, että tavallisessa uimahallissa olisi alue, jonne lapset eivät saisi mennä.

Islannissa: iällä on väliä vain baarissa, ja sielläkin vasta myöhäisillasta.
Thaimaassa lapsi sai aikaan positiivista pöhinää kaikkialla. Löysimme kuukauden reissaamisen aikana vain yhden hotellin, joka oli tarkoitettu ainoastaan täysi-ikäisille vieraille. Hotellibaarin belgialaisten oluiden lista oli kuitenkin sen verran sykähdyttävä, että menimme kysymään respasta, saisimmeko käydä baarissa yhdellä, vaikka hotelliin ei periaatteessa päästetäkään lapsia. Tottakai se sopi! Ehdotukseni siitä, että istuisimme hiljaa taaimmaisessa pöydässä, ohitettiin hihittämällä. Saimme kivan paikan hyvillä näköaloilla ja lapsen eteen kannettiin ilmainen jätski sillä välin kun vanhemmat joivat omat Leffensä.

Barcelona; lapsen kanssa cava-kekkereillä.
Barcelonassa asuessamme olimme lapsettomia, mutta olemme käyneet kaupungissa lomalla lapsen kanssa. Isoksi kaupungiksi siellä on leikkipuistoja joka nurkalla, emmekä me ole ainakaan omilla reissuillamme koskaan törmänneet lapsilta erikseen kiellettyihin alueisiin.

Kuala Lumpur oli mainio lapsiperheenkin näkökulmasta. Hienoimpia ravintoloita emme tosin kokeilleet, vaan keskitymme puisto- ja ostarihengaamiseen. Kaikkialla saimme hyvän vastaanoton.

Suomessa meno ei ole ollut ihan niin aneemista, kuin mitä aluksi pelkäsin. Sanna Ukkolan legendaarinen lapsiaiheinen kolumni ei todella ole koko totuus. Meillä on Suomen-reissuilla ollut lapsi mukana ravintoloissa, hotelleissa, museoissa ja kahviloissa, eikä kukaan ole koskaan nyrpistellyt nenäänsä tai pyytänyt poistuimaan.

Uudessa-Seelannissa olen sen sijaan törmännyt useisiiin lapsi-aiheisiin sääntöihin. Kaikissa tähän asti käymissämme suuremmissa uimahalleissa on ollut vähintään yksi allas, johon lapset eivät saa mennä häiritsemään aikuisia (hah, ei todellakaan toimisi Islannissa). Leirintäalueiden sääntötauluissa neuvotaan vanhempia katsomaan lastensa perään, jotta nämä eivät rikkoisi mitään tai häiritsisi ketään. Sisäänpääsylippujonoissa olen nähnyt lappusia, joissa ohjeistetaan, että lapset eivät saa koskea jonoja ohjailevia nauhoja, jotta ne eivät menisi rikki. (Niin, lapsethan yleensä kaatuilevat julkisilla paikoilla asioiden päälle hajoittaen niitä.)

Yksi Uuden-Seelannin kylpylöistä, Tekapo Springs. Kolmannes altaista on vain aikuisten käytössä.
En väitä, että Uusi-Selanti olisi lapsivihamielinen paikka. Täällä on helppoa ja huippua matkustaa lapsen kanssa. Lapsiaiheisia rajoituksia ja ohjeita - ohjeita, joiden luulisi olevan kaikille itsestään selviä - vain kirjoitetaan todella hanakasti näkyville, enkä ole aikaisemmin törmännyt vastaavaan.

Thaimaassa lapsen kanssa matkustaminen on todella helppoa.
Lisättäköön vielä se, että minusta on ihan okei, että vaikkapa jotkut hotellit haluvat profiloitua vain aikuisten paikkoina. Menisin itsekin sellaiseen, jos haluaisin reissultani rauhaa ja hiljaisuutta. Toisaalta arvostaisin myös rehellisesti idiootti- ja ördäysvapaata hotellia, jossa kukaan täysi-ikäinenkään ei (kännissä ja housut kintuissa) metelöisi. Ja ehkä "Ei vanhuksille" -designhotellillekin voisi olla kävijänsä? Ehkäpä jotkut haluavat lomallaan katsella vain nuoria ja vetreitä tyyppejä! Kukakohan kehtaisi perustaa tällaisen mestan?

Vanhemmat, älkää antako lastenne ärsyttää!
Olisi kiinnostavaa kuulla, millaisia kokemuksia teillä on asuinmaastanne tai lomamatkoilta. Ovatko lapset paikallisesta näkökulmata oma, kylttiohjeistusta vaativa erityisasiakasryhmänsä vai solahtavatko he muiden ihmisten joukkoon siinä missä muutkin erikokoiset, -näköiset tai vähän kovemmalla äänellä jäätelöä änisevät tyypit?

27 kommenttia:

  1. Terveisiä Kanadasta. Täällä on myös jotenkin käsittämättömän paljon kaikkia ohjeita siitä, miten tulee käyttäytyä, vissiin joku commonwealth-juttu (tai sit vaan USA:n vaikutusta). Lapsia niissä en ole erikseen nähnyt kiellettävän tai käskettävän. Ainoastaan uimahallien ikärajat tulee mieleen, eli minkä ikäinen lapsi saa mennä vastakkaisen sukupuolen pukuhuoneeseen, muistaakseni viisi vuotta on ikäraja. Se, mihin on kiinnittänyt huomiota, on kanadalaisten yleinen lapsiystävällinen asenne. Tuntemattomat ihmiset hymyilevät ja kommentoivat poikiamme (siis hyvässä mielessä). Kerran kun 2v. sai itsensä nurin kuralätäkköön, niin vieressä ollut nainen ryntäsi auttamaan välittömästi, olin itse ehkä kahden askeleen päässä. Puistoja on paljon ja kaikissa museoissa (siis ihan kaikissa, jopa sotamuseossa) on lapsille erikseen tekemistä, jotain härpäkkeitä tai piirtämistä tai muuta. Ravintoloissa ei ole koskaan tullut sanomista, ei myöskään hotelleissa. Toisaalta emme ole varanneet huoneita hotelleihin, jotka erikseen kotisivuillaan kieltävät lapsivieraat, sellaisia on tullut nähtyä pari.

    Kiitos blogista, just tällaisia juttuja haluaa lukea. :)

    VastaaPoista
  2. Terveisiä Itävallasta. Täällä ollaan kans sääntö ja kieltohulluja ja just nimenomaan kirjoitettuna versiona. Esim.saunat vaikka kylpylässä tai uimahallissa on usein lapsilta kielletty. Ei selvästikään täällä luoteta aikuisten arviointikykyyn. Ja tosi usein, esim leikkipuistossakin, on kyltti jossa lukee et "vanhemmat vahtikaa lapsianne"... Se kyllä jaksaa huvittaa aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan tätä. Moni tuollainen saunaosasto on ihan oikeasti k-18. Toisaalta taidan itse olla se kukkahattutäti, jota ottaa lasten kiljuntakilpailu uimahallissa (tarkoituksellinen sisarusten välinen kiljuntakilpailu oikeasti, molemmat kiljuvat vuorotellen, eikä kukaan vanhemmista edes yrittänyt hiljentää pätkiä) pahasti kupoliin. Minusta lapset saavat tulla kaikkialle, eihän sitä muuten opita miten käyttäydytään, mutta tuollainen aivoton perseily ottaa päähän, maassa kuin maassa.

      -A

      Poista
    2. Voihan jiizas, jos mun 2,5v ja sen tuleva pikkusisarus yrittää ikinä ottaa kiljuntakilpailua missään muualla kun ehkä jossain keskellä ei metsää, kaukana muista, hetkenä, jolloin äiti on jossain vähintään hormonaalisessa pilvessä eikä just silloin välitä (meinaan siis, että yleensä kyllä äidin pinna olisi se, joka kiristyisi ensin :D), niin kyllä kieltoa pukkaisi!

      Poista
    3. Kiljuntakilpailu tuntui jo ajatuksena ihan absurdilta, kunnes omat mukulat keksi rueta leikkimään kilpaa Totoroa... Huoh. Onneks 'kisat' on rajoittunut sellasiin paikkoihin, joissa se ei toivottavasti - sori naapurit, jos kuuluu - häiritse. Ne on kuitenkin niin riemastuneen onnellisia, kun joskus pääsee (melkeen) luvan kans kiekumaan oikein antaumuksella, että ei ihan joka kerta raski olla hyssyttelemässäkään :)

      Poista
    4. Mun korvat on tosi herkät melulle, mutta jotenkin kestän nykyään enemmän esim. lentokoneessa huutavia lapsia, kun on oma. Koska tiedän, että eihän sille mitään voi. Nyt pitää vaan kestää.

      Noi ekan Anon kokemukset Itävällasta ovat kiinnostavia, mä en tiennytkään että siellä näin. No, en olekaan vielä matkustanut Keski-Euroopassa lapsen kanssa...

      Poista
  3. Tuo Kanadan meininki kuulostaa tosiaan vähän samalta kuin täällä Kaliforniassa. Ihmiset on todella lapsiystävällisiä ja ottavat lapseen kontaktia hymyillä tai sanoilla todella usein. Täällä ollaan todella varoivaisia lasten suhteen monessa asiassa ja suoraa palautetta tulee nopeasti, jos lapsi tekee jotain, joka näyttää "vaaralliselta" (Esim kävelee vanhempien vieressä parkkipaikalla, eikä istu rattaissa). Ihmiset ovat Suomeen verrattuna ehkä hieman ylihuolehtivaisia. Ja museo-sana on täällä saanut ihan uuden merkityksen; Museo on nimenomaan hauska kiinnostava paikka etenkin tuolle 3.5-vuotiaalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on muuten jännä juttu, miten eri näkökulmasta asioita luokitellaan vaaraallisiksi.
      Tän hipin mielestä kaikki päivät sisällä istuminen ja jonkun räiskintäpelin pelaaminen on paljon arveluttavampaa kuin vaikka puissa kiipeily :)

      Poista
  4. Irlannissa lapset eivät pääse saunaan (liian vaarallista!). Joissakin pienissä pubi-ravintoloissa olen nähnyt ystävällisiä kylttejä, ettei suvaita lapsia esim. klo 20 jälkeen illalla. Yleensä nämä paikat ovat lähellä lomakyliä, rantoja jne, missä perheet saattavat tulla koko illaksi juomaan (ja tietty seurustelemaan) ja lapset juoksevat yliväsyneenä ympäriinsä. Yhdessä hotellissa jouduin nousemaan keskellä yötä, kun eksynyt lapsi etsi äitiään käytävällä. Hotellissa oli häät, ja lapsivieraat juoksivat ympäri hotellia yötä myöten. Minua katsottiin ihmetellen, kun valitin. En käsitä, miksi lasten pitää olla mukana menossa myöhään illalla! Muuten lasten pitäisi päästä mukaan minne vaan.

    Paljon riippuu siitä, miten lapset käyttäytyvät (esim Välimeren maissa lapset ovat mukana ravintolassa myöhäänkin ilman mitään häiriötä). Irlannissa lapset ovat (suomalaisen mittapuun mukaan ainakin) aika villejä, enkä mielelläni menisi esim. leffaan, joka voi kiinnostaa alaikäisiä (melulta ja riehunnalta ei kuule mitään). Nolo tunnustaa, mutta mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmän jaksaa lasten kiljuntaa ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suomalaisesta tuo saunakielto kuulostaa niin huvittavalta. Paitsi jos nyt ei puhuta niistä saunoista, joissa on punaiset verhot ikkunoissa...

      Meillä on joskus lapsi mukana iltakemuissa, korkeintaan puolilleöin. Nämä tilaisuudet ovat tosin aika harvassa (tyyliin uudenvuodenaatto) ja lapsi on luonteeltaan niin ujo, etä se vain himmaa äidin ja isän välittömässä läheisyydessä.

      Poista
  5. Tämä nyt ei liity lasten suvaitsemiseen suvaitsemisen vuoksi, vaan ikärajoihin ja niiden valvomiseen, Suomessa; olin kerran kevätaikaan soittamassa alkuiltapäivästä erään grillikioski/kahvilan terassilla. Kaverini tuli alle kouluikäisen lapsensa kanssa kuuntelemaan keikkaa, kun kerrankin oli lapsiystävälliseen aikaan lapsiystävällisessä ympäristössä. Osti kiskalta itselleen ja lapselle letut mansikkahillolla ja kahvin ja mehun, ja menivät pöytään. Ni jo tuli myyjä hätistämään, että kun tämä terassi on anniskelualuetta niin ei saa alaikäinen olla tässä. Kaverini yritti, että keikkaa kuunneltais ja nyt on päivä ja lapsi on huoltajan valvonnassa, mutta mikään ei auttanut, lettulautaset käteen ja kadulle terassin aitojen ulkopuolelle. Siinä jotenkin tuli ikävä maalaisjärkeä.

    Ja kun se vissiin on Suomessa ravintoloitsijoiden tulkinnoista kiinni? Itse olen saanut alaikäisenä käydä vanhempieni seurassa k-18-baareissa iltaisin kuuntelemassa keikkoja ilman ongelmia, kun asia on etukäteen selvitetty. (Tosin siitä on jo melkoisen monta vuotta... :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valitettavasti Suomessa anniskelualueet on todella tarkoitettu vain aikuisille. Tähän ei pysty ravintola itse vaikuttamaan ja lupien polttaminen ei taida olla muutaman lapsiasiakkaan tähden kovin kannattavaa. Alkoholilaki on Suomessa muutenkin todella tiukka ja valvontaa on tehostettu tuntuvasti. Viimeaikaiset kampanjat myös melko tehokkaasti mustamalaa vanhempia jotka ottavat edes sen yhden alkoholiannoksen lapsen nähden.

      Poista
    2. On olemassa viranomaisen K-18-ikärajoja, joista ravintola ei saa joustaa, ja on olemassa ravintolan itsensä asettamia K-18-ikärajoja, joista ravintola saa joustaa. Jos ravintolassa esitetään sellaista ohjelmaa, joka viranomaisten mielestä ei kuulu alaikäisten katseltavaksi, niin silloin alaikäisiä ei saa päästää paikalle. Mutta ei kai Vappumarian esitys ihan hurjimmasta päästä ollut...?

      Anniskelualueelle saa kyllä päästää alaikäisiä, jos ravintola niin päättää, mutta alaikäisen edestä ei saa löytyä alkoholiannosta. Jos ravintola pystyy valvomaan, ettei alaikäinen pääse missään olosuhteissa maistamaan kenenkään lasista, niin kaikki on kunnossa. Mutta valvonnan kannalta on tietysti helpointa, ettei alaikäisiä päästetä sisälle ollenkaan.

      Anniskelualueitahan ovat perinteisten juottoloiden lisäksi myös suuri osa ruokaravintoloista sekä VR:n junat, joissa kiertää myyntikärry. Kyllä niihinkin saa ottaa lapsia mukaan.

      Poista
    3. Joo ei ollut k-18-soittoa, ihan oli viihteellistä saksofonikvartettirilluttelua, Super Mario -tunnaria ym aikuisia ja lapsia viihdyttävää. :) Ja kiitos, hyvä selvennys noista anniskelualueista!

      Poista
    4. Mulle tuli mieleen anniskelualueista; onko tavallinen ruokaravintola anniskelualuetta, jos sieltä saa viiniä? Silloinhan me rikotaan tätä sääntöä ihan joka Suomen-keikalla :D

      Poista
    5. Pakko kommentoida. Kaksi vuotta sitten olin kotiseudullani Itä-Suomessa lomailemassa. Oli kuuma päivä/ilta ja rattaissa kölli neljän viikon ikäinen esikoiseni. Ystäväni kanssa mentiin erään ravintolan terassille juomaan Colaa klo 19.30. Istuuduttuamme pöytään tarjoilija tuli sanomaan että teillä on 30 minuuttia aikaa juoda juomat, koska sen jälkeen alaikäisten pitää poistua ravintolasta. Jäin kattomaan ensin monttu auki ja sitten kysyin, että luuletko että toi alkaa ryyppäämään :) Poistuimme terassilta tasan klo 20.00.

      Poista
  6. Käsittääkseni Suomen uimahalleissa ne "isot altaat" eivät kyllä ole lapsille kuin vasta siinä kohtaa kun ne osaavat uida. Ja mun mielestä se on tosi fine. Altaat ovat yleensä muutenkin tosi täynnä ja idea on siinä uida niitä ratoja päästä päähän. Jos siellä molskaisi muuten vain lapsia vanhempineen, niin mua kyllä harmittaisi. Ne polskimisaltaat on sitten erikseen. Mutta eipä uimahalleissa kyllä erikseen mitään kylttejä tai opasteita taida olla asiasta. Kaikki näyttävät ymmärtävän asian muutenkin.

    Vaikka Suomessa paljon puhutaan "lapsivihamielisyydestä", niin mä en ole kohdannut koskaan sellaista. Kerran olen todistanut todella hirveää lapsen käytöstä ravintolassa Suomessa. Mutta paheksuin kyllä niitä vanhempia. Jos ei lasta saada pysymään pöydässä vaan se häiritsee jatkuvasti muita asiakkaita, pitää vanhemmalla olla valmius lähteä ravintolasta lapsen kanssa pois. Välittömästi. Vaikka jäisi se oma safka jäähtymään. Tällä asenteella me aina ollaan liikkeellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lähteminen kesken pois on juuri se juttu mitä ei ainakaan meidän lastemme kanssa missään nimessä pidä tehdä. He oppisivat hyvin nopeasti siihen, että jos ravintolassa on tylsää odotella, kun äiti vielä syö, niin voi pistää hulinaksi ja äiti jättää ruoan syömisensä kesken. Eli paree vaan kestää pari kertaa ne mulkoilut, kun lapset pistävät hulinaksi. Se poislähtö ei ole lapselle mikään rangaistus, vaan siinä palkitaan lapsen huono käytös.

      Toinen syy pysyä ravintolassa on sitten se, että esimerkiksi lomareissuilla on nyt vain pakko käydä syömässä ravintolassa, tms. enkä ainakaan minä ole saman päivän aikana kovin monta syömättä jäävää ateriaa olisin valmis itselleni ostamaan.

      Poista
    2. Pienenä tarkennuksena; uusiseelantilaisista ja islantilaisista uimahalleista puhuessani tarkoitin siis sellaisia matalia kuumavesialtaita, joissa rentoudutaan (vettä alle metri).Islannisskaan lapsia ei näy niissä kuntouima-altaissa, koska ovat niin syviä.

      Poista
    3. Hih, täällä Suomessa useassa uimahallissa niissä altaissa on kielletty kellukkeet, uimalasit ja sukeltelu. Se rajaa kätevästi lapsia pois loukkaamatta ketään. Tosin, hämäräksi on jäänyt se, miksei siellä voisi olla niitä kellukkeita, kun ei siitä luulisi noin muuten olevan haittaa.

      Poista
    4. Kellukekielto on siksi, että usein se kellukkeita käyttävä lapsi on uimataidoton. Sitten, jos isossa altaassa sattuukin jotain eli kellukkeet lähtevät paikoiltaan, on hukkumisriski suuri.

      Poista
  7. Musta tuntuu, että noi kaikenmaailman kiellot on juuri niitä vanhempia varten, jotka eivät jotenkin hiffaa, miltä muista ihmisistä oman kakaran käytös saattaa tuntua. Suurin osa vanhemmista osaa mun nähdäkseni pitää sopivaa kuria omille lapsilleen niin, että lapset eivät riehu julkisilla paikoilla kontrolloimattomasti, mutta kun on niitä poikkeuksia, joita ei kiinnosta, vaikka oma kullannuppu kulkisi ympäriinsä lyöden muita ihmisiä, niin sitten sääntöorientoituneissa maissa pistetään kylttiä pystyyn. Niissä muissa maissa varmaan kommentoidaan kyseisille vähemmistössä oleville vanhemmille ihan suoraan, että voisitko katsoa lapsesi perään, tai kommennetaan lasta itse jos vanhempi ei ole näköpiirissä... Itselle se vaan on korkeamman kynnyksen takana, kun pelkään, että otetaan suurenakin loukkauksena, jos sanoo jotain jonkun toisen lapselle.

    Ne vanhemmat, jotka eivät osaa katsoa lastensa perään, koska eihän ketään voi häiritä heidän lapsensa käytös, ovat varmaan niitä samoja ihmisiä, joiden dobermannit juoksentelevat vapaana ympäriinsä, ja jotka sanovat peloissaan oleville lenkkeilijöille että "älä huoli, meidän Musti on maailman kiltein koira, se vaan tykkää vähän murista".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On silti yllättävää nähdä näitä ohjesääntöeroja eri maiden välillä. Mä en usko siihen, että lähtökohtaisesti jonkunmaalaiset lapset olisivat erilaisia kuin toisenmaalaiset. En siis usko, että uusiseelantilaiset lapset olisivat käytökseltään kovin erilaisia kuin esim. islantilaiset. Ero taitaa olla syvemmällä kulttuurissa; toisaalla neuvotaan kirjallisesti hanakammin kuin toisaalla.

      Liikaa häiriötä ja riehumista en tosin kestä. Ja vapaana juoksevat koirat. ARgh.

      Poista
  8. Ranskassahan moisia kylttejä ei ole, koska ranskalaiset lapset tunnetusti ei heittele ruokaa ja osaa muutenkin käyttäytyä. ;) Tosin kääntöpuoli on sitten se, että paljon enemmän kuin huonosti käyttäytyvät lapset, niin mua on häirinnyt vanhemmat, jotka uhkailee lapsiaan läimäyksellä (tai läimäyttää). Mutta noin yleensä lapsia (ja koiria) voi viedä aika lailla kaikkialle - illalla baariin en tosin ottaisi lasta, vaikka koiran voisin ottaa. Päiväsaikaan voi kyllä ihan rauhassa istua baarin pöydässä mehulla ja kahvilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo läpsiminen on niin väärin. Olen nähnyt samaa Espanjassa. Me käydään joskus lapsen kanssa päivisin yhdellä oluella tai kahvilla (lapsi saa siis mehua ü), mutta iltaisin ei tuu kyllä mitään. Nukkumaanmenoajat jne.

      Poista
    2. Kun kävimme lasten ollessa pieniä usein Lontoossa, törmäsimme vain kerran ravintoalaan, intialaiseen sellaiseen, jossa meidät käänntyttettiin heti ovelta pois sanomalla "no running, no crying". Muuten siellä lapsiin suhtauduttiin hyvin ystävällisesti ja yksi lempipaikoistamme oli prinsessa Dianan leikkipuisto - Diana memorial playground - Kensington gardenissa, jossa on portilla vahdit. Yksikään aikuinen ei pääse sisään ilman lasta eikä toisaalta lapset pääse alueelta ulos yksin. Se on valtava alue, jossa on kaikkea mielettömän kivaa vähän kaikenikäisille. Suosittelen!

      Hotelleista muuten, kun kirjoitit, että kysyntää saattaiisi olla hotelleille, jonne vanhuksia ei haluttaisi, niin sellaisiahan kyllä riittää, jonne vammaisilla ei ole asiaa. Esteettömyys on niin helppo jättää ottamatta huomioon. Se kyllä takaa, että terveet saavat nauttia paikasta rauhassa.

      Poista

Mitä tuumaat?