Tumma iho, vaalea iho

Vaaleatukkainen lapsemme saa Thaimaassa huomiota non-stop. Kaupassa, ravintoloissa, kaduilla ja uimarannalla paikalliset haluavat tulla kokeilemaan lapsen hiuksia ja ihoa. Hän saa osakseen hellittelyä, hymyjä, hihkauksia ja ihailua. Bungalowimme keittäjä antaa lapselle joka aamu ylimääräisen banaanin. Naapuriravintolassa on jo kolmesti kannettu eteen ilmaiset jätskit. Kersa ottaa tilanteen lunkisti: hän kun on viime ajat leikkinyt (uskonut?) olevansa prinsessa, ja prinsessojen kuuluu saada osakseen ihailua. (Tässä kohtaa feminsti raapii päätään ja miettii, mistä raunioista lapsi on onnistunut kaivamaan esiin prinsessafantasiansa; palaan aiheeseen myöhemmin).

Kuva: Björgvin Hilmarsson
Useamman kuin kerran paikalliset naiset ovat todenneet lapsemme olevan todella kaunis, koska hän on niin vaalea. "Hänellä kaunis iho, minulla tämmöinen vaan ruskea", sanoi yksikin tarjoilija ja puristi oman käsivartensa ihoa. Viittilöin näissä lapsemme vaaleaa ihoa ihannoivissa keskusteluissa läheisen rannan suuntaan ja muistutan, että Euroopasta saapuu väkeä kuin pipoa tänne ruskettamaan omasta mielestä liian vaaleaa ihoaan. Tarjoilijan mielestä havaintoni on väärä. Vaalea iho on kaunis, ei sitä kukaan voi haluta ruskeammaksi!

Vaalennushyllyllä.
On surullista nähdä, kuinka innokkaati vaaleaa ihoa palvotaan täällä. Paikallisen supermarketin kosmetiikkahyllystä yli puolet ovat ihonvalkaisutuotteita. Vaalennusvoiteita, vaalennnusseerumeita ja hiustenvaalennustuotteita. Olen nähnyt jopa ihoa vaalentavaa deodoranttia. Kyse ei ole mistään ihan pienestä markkinasta. Näppärästi näitä samoja tuotteita osittain valmistavat ne samat kosmetiikkabrändit, jotka myyvät valkonaamalänkkäreille itseruskettavia ihorasvoja ja sävyttäviä päivävoiteita. Ei siitä montaakaan vuotta ole, kun Suomessakin solariumissa käyminen oli muidenkin kuin päästään vinksahtaneiden bodarien harrastus.

Haluaako ihminen haluaa aina sitä, mitä hän ei ole? Vai olisiko yhteiskunnallisempi analyysi paikallaan? Ihonvärissä ei ole kysymys kauneudesta vaan valta-asemasta: Keskellä talvea nätisti päivettyneellä suomalaisella on rahaa matkustaa aurinkoon. Vaaleaihoisella aasialaisella taas on varaa olla altistumatta auringonsäteille ja viettää päivät ilmastoidussa toimistossa, autossa ja kotona.

Kun nyt tilaisuus on, niin hämmästelenpä tässä samalla myös omaa käytöstäni. Haluanhan itsekin ruskettua! Meillä on miehen kanssa jopa skaba siitä, kummalla on nätimpi rusketus Thaimaan rantalomakauden päätteeksi. Jär-je-tön-tä.

Tunnisteet: