ielä on hellettä ja hyttysenpuremia. Lapsi elää vaniliapehmiksillä ja herneillä. Itse valvon kesän innoittamana iltaisin myöhään ja nukun a...

Neuvoja Lappiin?

29.7.13 Satu Kommentteja: 74

Vielä on hellettä ja hyttysenpuremia. Lapsi elää vaniliapehmiksillä ja herneillä. Itse valvon kesän innoittamana iltaisin myöhään ja nukun aamulla pitkään kuin kunnon keskivertoteini. Mutta ajatuksissani olen jo keskellä lumista talvea. Haaveilen lumesta, sinisenvioletista taivaasta ja toivon, että pääsen ensi talvena käyttämään huopikkaita. Voitteko uskoa, että en ole koskaan käynyt Lapissa? 27-vuotiaaksi asti visiitti pohjoisimmalle suomalaiselle paikkakunnalle ulottui Jyväskylään asti. Kesällä 2007 olimme miehen kanssa Euroopan roadtripillä ja ylitimme Suomen rajan Kemissä. Mutta sitä ei oikeastaan voi laskea, koska nousin autosta ensimmäisen kerran vasta Oulun keskustassa.

Ensi joulun vietämme Suomessa. Kun joulut on vietetty, aion mennä Lappiin. Tiedän, että tämä kuulostaa toivottoman epämääräiseltä: Haluan mennä perheen kanssa jonnekin Lappiin. Sellaiseen paikkaan, jossa on tuntureita ja hyvät murtsikkaladut. Eikä äänekästä laskettelukeskusta ihan naapurissa. Meillä on käytössä auto, jolla pääsee kauppaan, eli en kaipaile lähelle palveluita. Ajamme todennäköisesti koko matkan, siispä juna- tai lentoasemankaan ei tarvitse olla ihan kyljessä. Netistä löytyy satoja mökkivaihtoehtoja, joiden hinnat ovat jopa yli 70 % edullisemmat kuin joululoman tienoilla. (Lomista haaveilevan freelancerin kannattaa toden totta matkustaa lomasesonkien ulkopuolella.) Mutta kun en tiedä, minne mennä. Kittilä, Ounasvaara, Muonio? Vai ehkä sittenkin Saariselkä? Tai Ruka-pipon kotikunta? Tai Levi, jossa on joku Piriporoa muistuttava baari. (Ei sinne). Vai pitäisikö repäistä ihan kunnolla ja hautoa takamusta autossa Kilpisjärvelle saakka? Entä Inari?

Kuva: Visitfinland
Kysynkin nyt apua teiltä. Onko täällä Lapin-tuntijoita? Intohimoisia murtsikan harrastajia, jotka rakastavat hiljaista erämaata ja tietävät juuri sen oikean paikan, sen ihanan pienen kylän tai taajaman, jonka ympäristöstä löytyy hiljaisuutta, tunturimaisemia ja hiihtolatuja?

Olen ihan kauhean kiitollinen kaikista ideoista ja vinkeistä. Lupaan keksiä jonkun keinon palkita vaivaanäkevät :)

74 kommenttia:

Mitä tuumaat?

aluatko nähdä kylähullun? Rullaa sivua alaspäin ja yritä olla kuolematta nauruun. Olen nimittäin Suomen-lomallani aloittanut sauvakävelyn! ...

Jännitystä sauvakävelypolulla

27.7.13 Satu Kommentteja: 19

Haluatko nähdä kylähullun? Rullaa sivua alaspäin ja yritä olla kuolematta nauruun. Olen nimittäin Suomen-lomallani aloittanut sauvakävelyn! Innostukseni ei voi olla välittymättä oheisessa kuvamateriaalissa. Muutamat ovat täällä bloginkin puolella suositelleet sauvakävelyä avuksi hartia- ja yläselkäjumiin. Kun löysin äidin eteisestä viikko sitten kävelysauvat, minua ei pysäyttänyt mitään. Heitin luurit korville, äänikirjan soimaan ja lähdin sohimaan. Lienee hyvin jäähdytetyn valkkarin ja sauvakävelyn ansiota, että  hartia- selkä jumi on ihan oikeasti helpottanut. Hierojakin selkää eilen veivatessaan kiitteli, että nyt olet alkanut tehdä jotain oikein. Lapojen väli ei ole enää aivan kaameassa kunnossa, vaan jumi ulottuu enää vain niskaan ja hartioihin. Voittajaolo!


Lyhyen kokemukseni perusteella pidän sauvakävelyä aivan mahtavana tapana liikkua. Parin tunnin kävelyreissun aikana nosuee hiki pintaan, mutta ei hengästy. Kunto kasvaa, kun jaksaa vetää pitkiä lenkkejä. Huomaan, että farkut ovat jo vähän löystyneet perseen kohdalta (!?!). Sauvakävelyssä on myös se hyvä puoli, että lenkit kestävät pitkään. Ja kun luureissa soi hyvä dekkari, mitä pidempi lenkki, sen parempi.


Helou!
Tämän kesän aikana olen ehtinyt kuunnella Jarkko Sipilän Suljetuin ovinValepoliisiSeinää vasten ja Muru ja Leena Lehtolaisen Ilveskero-trilogian päätösosan Paholaisen pennut.

Kaikki kyseiset äänikirjat olen hankkinut Elisa Kirja -palvelusta*, jonka kanssa olen Suomen Blogimedian kautta tehnyt sisältöyhteistyötä. Osan kirjoista olen ostanut itse, kolme sain maksutta.

Äänikirjat ovat parasta lenkkiseuraa. Ja ehdottomasti äänikirjoista juuri dekkarit. Vetäisen vielä ylimääräisen pari kilsaa, seuraavaan cliffhangeriin asti. Ei kun vielä yksi. Äh, nyt on pakko venytellä kotirappusilla ainakin vartti, koska muuten jää liian jännittävään paikkaan, ja toi murharyhmän dekkari on just tajunnut jotain. Ja nyt Takamäen tyttöystävä laittaa poliisimiehelleen ruoaksi avokadopastaaLenkille lähtö tuntuu äänikirjojen potkimana naurettavan helpolta. Jo aamulla fiilistelen idealla, että illalla pääsen taas naputtamaan kepeillä asvalttia.

Sukset jäivät kotiin.

Muistathan, että saat Elisa Kirja -ostoksistasi -10 % kun käytät tilauksen yhteydessä tarjouskoodia satu2. Maksuttomaon Long Play -artikkelin saa tarjouskoodilla satu1.

*)Yritys on Suomen Blogimedian sisältöyhteistyökumppani, eli tuote/palvelu on saatu ilmaiseksi. 

19 kommenttia:

Mitä tuumaat?

ilyn tontilta Puutalobaby iski blogihaasteella. Olen yleensä todella laiska vastaamaan näihin: viivytän, odotan ja lopulta unohdan. Mutta ...

Paluu menneisyyteen

24.7.13 Satu Kommentteja: 11

Lilyn tontilta Puutalobaby iski blogihaasteella. Olen yleensä todella laiska vastaamaan näihin: viivytän, odotan ja lopulta unohdan. Mutta nyt on aikaa! Baby nukkuu, mutsi katsoo televisiota, kissa kuorsaa sohvalla ja meikä surffaa siiderilasi kädessä. Joten, antaa mennä: Ajankohdat elokuu 1999, huhtikuu 2003, maaliskuu 2009, 18.9.2009 ja 17.7.2010.

1. Millainen olet ollut noina vuosina, noina aikoina?
2. Mitä olet ajatellut?
3. Millainen on ollut elämäsi?

4. Miltä olet näyttänyt?


2007.
Elokuu 1999.
1. Epävarma, mutta onnellinen maalainen, joka on muuttamassa hikisestä pikkukaupungista Helsinkiin opiskelemaan.
2. Kuinka onnistun näyttämään ei-maalaiselta? (Otin mauttoman hiustenpidennyksen. Autto muuten paljon.)
3. Tein lasivillatehtaalla puhallusvillaa ja säästin rahaa siihen törkeään hiustenpidennykseen. Ja Vuosaaren asunnon takuuvuokraan.
4. Visualisoi kohta kolme.

Huhtikuu 2003.
1. Hengasin päivät kauppiksella, illat Töölö Gymillä ja yöt töitä tehden (hah, jossain kohtaa muutosta ei ole tapahtunut). Olin paskassa parisuhteessa, joka vei voimat. Haaveilin Islannista, jonne olin lähdössä vaihtoon seuraavana syksynä. Vähänpä tiesin silloin tulevasta.
2. Kuinka näyttää mahdollisimman vähän kauppislaiselta? Käytin reisitaskuhousuja ja kuuntelin räppiä. Kauluspaita ja beiget housut? Nevörevör.
3. Koulun- ja työntäyteinen. Hengasin opiskelijabileissä. Tein kyykkytreenejä (sarjoja 60 kilolla) ja nostin penkistä (50 kiloa). Jos Pekka Hiltusen Vilpittömästi sinun olisi jo silloin ollut olemassa, olisin luultavasti lietsonut itsenäni penkkipunnerrussuoritukseen hokemalla hiljaa mielessä lausetta Älä Astu Suomalaisen Naisen Tielle.
4. Vakuumipakatulta nakkipaketilta. Söin aivan liikaa proteiinia, kreatiinia ja muuta skeidaa. Stressasin irtokarkin syömisestä. (Voi minua.)

Maaliskuu 2009.
1. Ehdottomasti itsevarmempi. Paljon hommaa ja säätöä, liian vähän yöunia.
2. Ai vittu kun kaikki kääntyikin sit hyväksi. Messevä parisuhde, kivat työkuviot ja ihana koti upeassa maassa.
3. Viimeiset kolme vuotta varsin mukavaa ja tasaista. Pidin itsestäni ja parisuhteestani ja söin vapautuneesti irtokarkkeja.
4. Entrecôte-palalta. Lihaisa, mutta oikeissa paikoissa onneksi myös vähän läskiä.

2009 & riesling & Kabul-siz.

Syyskuu 2009.
1. Paksuna ja pää sekaisin. Aloitin tämän blogin.
2. Iikik! Römpsä repeää kuuden kuukauden kuluttua.
3. Ihan ookoo, jos raskautta ei ota huomioon.
4. Pierevältä muumilta, jolla on jatkuvasti hiivatulehdus.

Heinäkuu 2010.
1. Puolivuotiaan äiti, joka palaili vähitellen työelämään.
2. Milloin imettämisen voi lopettaa?
3. Imetyshikeä ja lyhyitä yöunia. Hyväntuulinen ja mukava lapsi & pahantuulinen ja pihalla oleva äiti. Hyvä kombo, muuten.
4. Hoikistuneelta muumilta, jolle oli jäänyt vähän löysä vatsanahka.

Päätelmä: Olen kuin kallis grand reserva, joka paranee vanhetessaan.

Pistän haasteen eteenpäin Mutsien kymppi -haasteen porukalle.

11 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Seuraa mainos - josta rahallisesti hyötyy pohjoisislantilainen hevostila , yksi suomalainen matkatoimisto ja minä. Opastan Islannissa akti...

Lähtisitkö kanssani Islantiin?

23.7.13 Satu Kommentteja: 33

Seuraa mainos - josta rahallisesti hyötyy pohjoisislantilainen hevostila, yksi suomalainen matkatoimisto ja minä. Opastan Islannissa aktiiviloman elokuun lopussa. Loman ohjelma on yksinkertaisuudessaan ihana: issikkaratsastusta, helppoja vuoristovaelluksia, luonnonnähtävyyksiä, hyvää ruokaa ja paljon uimista islantilaisissa lämpimissä uima-altaissa.

Matka sisältää kolme viiden tunnin mittaista issikkavaellusta. Halukkaat voivat ostaa lisää ratsastusreissuja tallilta.

Kahvi- ja kakkutauolla.

Ensimmäisen aktiiviloman järjestin kesäkuussa. Loppuun myydyltä matkalta palasi Suomeen joukko varsin tyytyväisiä reissaajia. Tässä muutamia keräämistäni palautteista:

"Supermahtava reissu, jossa parasta antia hyvin valitut kohteet ja rennot oppaat. Rusinat Islannin pullasta. Kiitos kulttuuriluennoista ja viihdyttävistä tarinoista bussin kyydissä."
"Rento fiilis ja porukka, ei minuuttiaikataulua, loma joka vei kauas arjesta. Tutustuminen oikeaan, paikalliseen elämään ja arkeen, ei keinotekoista, "järjestettyä" fiilistä."
"Jokaisen heppatytön unelmamatka, joka ylitti kaikki odotukset!"
"Unohtomaton unelmamatka! Ihana paikka ja ihania ihmisiä."

Reissun aikana tehdään retki Myvatn-järven ympäristöön: luvassa tulivuoria, vesiputouksia ja kylpyläkäynti.

Myvatn-järven maisemissa.

Matkan kaksi vuoristovaellusta ovat helpohkoja. Reitin varrella lampaatkin tsillaa.

Pyysin osallistuneilta myös kritiikkiä ja parannusehdotuksia:
"Ratsastus joen yli, jos sään puolesta mahdollista."
"Enemmän ratsastusta."
"Yöratsastus."
"Yksi päivä lisää, vapaavalintaista ohjelmaa."
"Iltaohjelmaa vaikkapa yhdelle illalle. Vaikka nuotio ja kummitusjuttuja."

Elokuun matkalla voimme ratsastaa joen yli, jos sää sallii (eli joet eivät tulvi). Lupaan myös lisää kummitusjuttuja - itsepähän pyysitte :) Matkan hintaan sisältyy kolme viiden tunnin mittaista hevosvaellusta. Jos intoa ja energiaa riittää, tallilta voi ostaa ylimääräisiä ratsastusretkiä. Reissulla oli oppaankin mielestä sen verran kivaa, että yksi matkapäivä olisi minustakin aivan huippu! Yksi lisäpäivä tai yöratsastus nostaisi kuitenkin reissun hintaa, joten otan muutoksen harkintaan, kun budjetoin ensi vuoden matkat. 

Taukopaikka.

Hei kaveri, siis MÄ kannan SUA,  joten tänne se leipä.

Seuraava matka järjestetään 28.8.-3.9. Matkan ensimmäisen vuoden tarjoushintaan 1 490 € kuuluvat lennot, kuljetukset, majoitukset, 3 ratsastusvaellusta, 2 vuoristovaellusta, kylpyläkäynti, uimhallikäynti, ruoat ja suomenkielinen opastus. Jos siis kesälomastasi on vielä vähän jäljellä tai ylityövapaat odottavat käyttämistä ja lapsille/koirille löytyy hoitaja, lähde toki mukaan. Lupaan, että et kadu. Reissulle on vielä muutama paikka jäljellä (matkustajia tulee korkeintaan 12).

Matkan varaukset Saga-Matkojen kautta. Kysymyksiä reissusta voi laittaa tuonne kommentteihin. Olisin tietysti tosi iloinen, jos jakaisitte postausta Islannin-matkaa suunnitteleville kavereillenne. Kiitos, ihanat!

Pistetäänkö satulapaikka varaukseen?

Kaikki kuvat: Björgvin Hilmarsson

33 kommenttia:

Mitä tuumaat?

siaa pohdinta-osastolta. Tänä kesänä on ollut aikaa lukea ja kirjoittaa. Olen myös ehtinyt miettimään lukemista ja sitä tunnetta, jonka kir...

Lukemisesta ja kärsivällisyydestä ja vähän muustakin

21.7.13 Satu Kommentteja: 18

Asiaa pohdinta-osastolta. Tänä kesänä on ollut aikaa lukea ja kirjoittaa. Olen myös ehtinyt miettimään lukemista ja sitä tunnetta, jonka kirja jättää tai ei jätä lukijaan. Eilen illalla sain valkkaripullo seuranani muotoiltua ajatukseni yhdeksi väitelauseeksi: Lukukokemus on kiinni lukutilanteesta enemmän kuin uskommekaan. Aloitan vähän kauempaa. Opiskelin vuosia sitten - siis silloin vielä kun asuin Helsingissä - yliopistolla kotimaista kirjallisuutta. Tutkinto jäi työkiireiden ja parisuhdekriisien takia harmillisesti kesken (ja se harmittaa vieläkin). En ole missään opiskeluun liittyvässä tilanteessa ollut yhtä innoissani ja motivoitunut kuin Fabianinkadun ahtaissa luentosaleissa. Perhana soikoon: minusta olisi siis sittenkin pitänyt tulla humanisti.

Suomalainen kesäyö.
Noista ajoista on jäänyt erityisesti mieleen kaksi luentokertaa. Se ensimmäinen oli suosikkiopeni Päivi Molariuksen Kalevala-puheenvuoro kotimaisen kirjallisuudenhistorian tunnilla. Sen puolitoistatuntisen jälkeen ei maailma - noh, tarkemmin sanottuna suomalainen sielunmaisema - ole tuntunut samanlaiselta. Se toinen luento liittyy tuohon aluksi esittämääni väitelauseeseen. Lehtori viritti keskustelua lukijan roolista kirjan tulkinnassa (enkä nyt siis puhu sisäislukijasta vaan ihan lihasta, hiestä ja verestä tekstin äärellä). Esimerkkinä Seitsemän veljestä. Kaikki seuraavat ovat taatusti lukeneet kirjan eri tavalla: 1800-luvun lopun kirjallisuuskriitikko, trumpettifarkkuihin pukeutunut kirjallisuudenopiskelija 1970-luvulla, hämäläinen kotiseutuhistorioitsija ja minä, wannabe-humanisti. Veljekset voi lukea ainakin suomalaisuuden kehityskertomuksena tai maaseudunkuvauksena. Mutta queer-lukija voi tulkita kirjasta myös aikalaiskuvauksen erilaisista seksuaalisista suuntautumisista. Maailmassa on tilaa tulkinnoille.

Lukijalähtöinen tapa tulkita kirjallisuutta on armollinen: luen tekstiä, jonka tulkitsen aivoissani ja yhdistelen sitä kaikkeen siihen, minkä tiedän. Kenelläkään ei ole täysin samanlaista tunne- ja kokemusmaailmaa kuin minulla. Ehkä tämä kirjallisuudessa juuri onkin parasta; kirja ei merkitse lukijalleen mitään, ennen kuin lukija on lukenut sen. 

Aina on aikaa lukea. Esimerkiksi vartti ennen vaellukselle lähtöä.
Ja tässä tulee se pihvi: lukukokoemus voi samalla lukijalla olla eri tilanteissa erilainen.

Voitteko uskoa, että aloitin kerran Puhdistuksen, mutta lopetin sen kesken, koska se tuntui niin luvattoman pitkästyttävältä? Se kärpänen ja ne kurkkupurkit. Hohhoijaa, en nyt vaan jaksa, ajattelin. Todennäköisesti olin lukiessani väsynyt. Tai ehkä ajattelin intensiivisesti jotain muuta, eikä aivoon mahtunut yhtään uutta tavaraa. Odotin muutaman kuukauden ja kokeilin uudestaan. Silloin jotain tapahtui; sukelsin tarinaan täysillä. Luin yötä päivää, parhaimmat luvut luin useampaan kertaan ennen etenemistä. Kirjan loputtua näin puhetta sisältäviä unia, joissa toistui Puhdistuksen lauseiden rytmi. Se oli suorastaan friikkiä. Ja niin ihanaa.

Kuva: WSOY

Toinen esimerkki. Yritin lukioikäisenä yhtenä syksynä kahlata läpi Täällä pohjantähden alla -trilogiaa. Kyllästyin muistaakseni sivulla 2. Joululoman koittaessa tartuin kirjaan uudestaan. Oli aikaa keskittyä. Luin koko trilogian yhden lomaviikon aikana ja rakastuin kirjaan.

Eilen yöllä aloin lukea jok'ikisessä suomalaisessa aikakauslehdessä tänä kesänä kehuttua Kiltti tyttö -trilleriä. Luin viisi sivua ja lopetin. Pitkästyttävävää jorinaa. Laskin pään tyynylle, lukulaitteen pöydälle ja nukahdin puolessa sekunnissa.

Sanotaan, että tylsät kirjat kannattaa suosiolla jättää kesken. Olen vähän eri mieltä. Kannustaisin mieluummin pitämään vähän taukoa ja yrittämään kohta uudestaan. Kirjallisuuden kanssa pitää välillä olla kärsivällinen. Helmeä ei ehkä heti haista. Mutta koska kirjallisuudesta pitää myös nauttia, on kärsivällisyydelläkin oltava joku raja. Minulla se tuli vastaan Tervon Myyrässä, jonka olen aloittanut alusta kolme kertaa ja neljännen kerran äänikirjana. Ja aina se on jäänyt kesken. En vaan ymmärrä, enkä tiedä miksi.

Mutta nyt sen Kiltin tytön kimppuun. Sen on pakko olla hyvä.

18 kommenttia:

Mitä tuumaat?

uts. Hartiani kipuilevat taas. Syy on tiedossa: työtuolini on kotona ja vietän muutaman tunnin joka päivä läppärin kanssa ABC:n ruokapöytie...

Pika-apu hartiasärkyyn

19.7.13 Satu Kommentteja: 4

Auts. Hartiani kipuilevat taas. Syy on tiedossa: työtuolini on kotona ja vietän muutaman tunnin joka päivä läppärin kanssa ABC:n ruokapöytien ääressä. Yhtä paljon kuin ABC panostaa paikalliseen ruokakulttuuriin sen tuolit tarjoavat työergonomiaa. Mutta langattomalla netillään, kylmällä oluella ja työrauhalla se on tehnyt minusta kesäkantisken. Perhana, tässä iässähän kesät alkavat totisesti muistuttaa toisiaan. Vain hartiakivut pahenevat.

Eilen tein olohuoneen lattialla niska-hartiavenytyksiä samalla kuin äitini katseli telkasta myöhäisillan uutisia. Jonkun aikaa ähellystäni katsottuaan sohvalta kuului neuvo. Ehkä sun kannattaisi ottaa särkylääkettä. Korkkaa se jääkaapissa viikon lojunut luomuvalkkaripullo.

Persikkainen, mausteinen ja silti melko kevyt. Suuntäyttävä särkylääke. Samperi. Eikä edes kolise lasissa, toisin kuin annos buranaa. Äidit <3

4 kommenttia:

Mitä tuumaat?

esign-alen puolella olisi nyt kaupan purjeesta valmistettu tilava ja merihenkinen olkalaukku nimeltään Fanny. SavetheC:n purjelaukut ovat ...

Design-löytö: purjelaukku

18.7.13 Satu Kommentteja: 0

Design-alen puolella olisi nyt kaupan purjeesta valmistettu tilava ja merihenkinen olkalaukku nimeltään Fanny. SavetheC:n purjelaukut ovat paitsi kauniita ja kestäviä, myös eettisellä tavalla valmistettuja. Materiaali on kierrätettyä purjekangasta, tuotanto on Suomessa, ja firman tuotoista osa lahjoitetaan Itämeren hyväksi. Nämä veskat ovat olleet suosittuja Islannissa, etenkin pyörälaukkumallisto. Yksi Fanny kuitenkin etsii nyt uutta kotia ja verrattomalla hinnalla: ale on yli viisikymmentä pinnaa. Tuotekuvat ja tarkemmat osto-ohjeet löytyvät Design ale / Suomi PRKL! -osioista.

Fanny-purjelaukku. 95 €.

0 kommenttia:

Mitä tuumaat?

ilisellä Muumimaailmaretkellä törmäsin kiinnostavaan design-innovaatioon. Valkoiseen kokoontaitettavaan pöytätasoon, jonka avulla voi vaiht...

Vaihtopenkki

18.7.13 Satu Kommentteja: 7

Eilisellä Muumimaailmaretkellä törmäsin kiinnostavaan design-innovaatioon. Valkoiseen kokoontaitettavaan pöytätasoon, jonka avulla voi vaihtaa kiukuttelevan kersan toiseen. Käyttöohjeessa ei kerrota, onko kyse määräaikaisesta sopimuksesta vai pysyvästä vaihdosta. Sen saa varmaankin itse päättää.



Niin, se Muumimaailma. Poltin naaman, halasin Nipsua ja sain Mörön majassa mustikkakeitosta uuden brodeerauksen kesämekkoon. Retki muumilandiaan meni kuitenkin paljon kivuttomammin kuin viime vuonna. Voin jopa sanoa - ja ihan sarkasmivapaasti -, että oli ihan hauska päivä, vaikka muistilistan toteutus jäikin vähän vajaaksi. Lisää käyttäjäkokemuksia seuraa hieman myöhemmin; kaikki kuvat ovat kännykässä, kännykän akku loppu ja yksi metrinmittainen piilotti laturin hotellin leikkihuoneen pallomereen. Sinne siis seuraavaksi.

7 kommenttia:

Mitä tuumaat?

uomen kesä on ihana! Metsässä on ihanaa!! Ja ne vaellusreittien maksuttomat ja puuvalmiit nuotiopaikat!!! Vajaa viikko Kouvolan seudulla +2...

Päivävaellus lapsen kanssa - Repovesi

15.7.13 Satu Kommentteja: 12

Suomen kesä on ihana! Metsässä on ihanaa!! Ja ne vaellusreittien maksuttomat ja puuvalmiit nuotiopaikat!!! Vajaa viikko Kouvolan seudulla +20 asteessa on tehnyt tehtävänsä: muistin taas, että Suomessakin voi olla aika pirun siistiä ja että Suomen luonnossakin riittää nähtävää. Havumetsä tuntuu jäätikköjen jälkeen todella erityiseltä. Eilen teimme kersan ja mutsin kanssa päiväretken Repoveden kansallispuistoon, 50 kilometriä Kouvolasta pohjoiseen. Äiti ei ole lainkaan tottunut vaeltaja. Lapsi on seurannut Islannin-kävelymaastoja lähinnä vaellusrinkkaperspektiivistä. Perheen oma sherpa jäi Islantiin töihin, joten jouduin ottamaan retkestä järjestelijän vetovastuun. Pakkasin eväät reppuun, tilasin puolipilvisen sään ja latasin kartan kännykkään. Päräytimme Nissanilla Repovedelle Lapinsalmen paikoitusalueelle, valitsin vaellusreiteistä lyhyimmän, viiden kilometrin mittaisen Ketunlenkin.

Seuraa punaista.

Ketunlenkki on passeli vaellusreitti kolmevuotiaallekin. Mukelo ei ehdi kyllästyä, koska maisemat vaihtuvat usein ja maasto on pääosin todella helppokulkuista. Kävellään järven rannassa, hiekkatiellä, kalliolla, riippusillalla ja ylitetään järvi pienellä omatoimilautalla.

Suomalaista.

Reitin varrella on mustikkapaikkoja, kivikasoja, joille voi istahtaa uittamaan varpaita järviveteen, ja puihin maalattuja punaisia täpliä (reittiopastimet), joita bongaamalla lapsi odottaa malttamattomasti seuraavaa polunmutkaa.

Reitin varrella on kaikkea kiinnostavaa. Kuten pudonneita lehtiä ja muurahaisia.

Ketunlenkillä on kaksi taukopaikkaa, joissa voi istahtaa syömään eväitä pöydän ääreen. Taukopaikoilta löytyy tietty myös grillit ja puuvessat.

Päivän ruokaympyrä: paketti nakkeja, pussillinen pähkinöitä, pari muumikeksiä ja vesipullo.

Tulentekovälineet. (Ota sytkäri messiin.)

Pysähdyimme viiden kilometrin matkalla ainakin kakskyt kertaa. Poimittiin mustikoita, käänneltiin kivikasaa ja istuttiin taukopaikoilla. Lapsi teki havaintoja: aina kun polun varrella tuli vastaan syvä kuoppa, lapsi totesi kanin menneen piiloon. Opin myös, että kaarna on puun partaa, muurahaisten pitäisi oppia kävelemään tien reunaa ja sinappia kuuluu imeä suoraan tuubista.

Viisi kilsaa kolmessa tunnissa.

Minivaellus oli järjettömän onnistunut, eikä kolmevuotiaalle - tai 50-vuotiaalle vaellusnoviisillekaan - yhtään liian vaikea. Suosittelen poikkeamaan, jos pyörit Kouvolan suunnilla! Mutta nyt haluan lisää tällaisia kokemuksia. Onko kotiseutusi lähellä nastoja vaellusmaastoja, joissa pärjää pienenkin lapsen kanssa? Tässä olisi vielä kolme viikkoa aikaa testailla...

12 kommenttia:

Mitä tuumaat?

esign-kaupan vuosikalenterissa mennään jo joulutilauksissa. Mutta fiilistellään nyt ensin syksyllä. Odotan syksyn pimeneviä iltoja. Enkä vä...

Design-kauppiaan syysunelmat

10.7.13 Satu Kommentteja: 9

Design-kaupan vuosikalenterissa mennään jo joulutilauksissa. Mutta fiilistellään nyt ensin syksyllä. Odotan syksyn pimeneviä iltoja. Enkä vähiten sen takia, että saamme panna kaupan hyllyyn tarjolle niin paljon kaikkia ihania suomalaisuutuuksia. Kaksi suurinta odokkiani ovat kaksi niinkin arkista asiaa kuin jatkojohto ja kumisaapas.

Julia Lundsten suunnitteli Nokian Jalkineille aivan tajuttoman hienon kumisaapasmalliston. Esimerkiksi kuvan kumpparin, jossa on korko. (En tietenkään laita kamalasti pahakseni, että näitä herkkuja ei tule Islannissa myyntiin kovin moneen myymälään.) Kokeilin Lundstenin malliston saappaita viime keväänä. Yllätyin, kun ne kovin sirosta ulkomuodostaan huolimatta istuvat myös omaan, akuankan räpylää muistuttavaan jalkaani kuin hanska. Voila! Suomessa näitä saa syksyllä varmaan aika monesta kenkäkaupasta. Vinkatkaahan lukijat toki, jos tiedätte tarkemmin.

Nokian kumisaapas. (Kuva: Berner)

Toinen tuote, josta povaan ovipumpun laulattajaa on eräs jatkojohto. Johtoi Oy:n omistaja, Rebekka, otti yhteyttä blogini kautta ja kysyi, olisiko meillä kiinnostusta. Klikkasin kuvat auki, vilkaisin hinnastoa ja hihkaisin että KYLLÄ!! Kaikilla on kodeissaan jatkojohtoja. Niitä kamalia valkoisia piilotellaan kirjahyllyjen taakse ja sohvien alle pölyä keräämään. Kaunis jatkis on edullinen, funktionaalinen ja kaikkiin koteihin sopiva piristysesine. Hittolainen, tuon sammaleenvihreän Johtoi-jatkiksen voi iskeä vaikka keskelle keittiön pöytää, ja se näyttää hyvältä.

Karkki vai jatkis?

Kiinnostava ja tärkeä yksityiskohta on myös se, että vaikka jatkojohdot on valmistettu Kiinassa, firman omistaja tietää tarkalleen, missä siellä, kenen toimiesta ja millaisissa oloissa. Palkkaus, vakuutukset ja työolot ovat kuten pitää. Jatkojohtoja saa Suomesta useammasta kaupasta. Lista jälleenmyyjistä löytyy täältä. Rebekka antoi minulle yhden johdon maksutta; heti kun johtolähetys on kolahtanut tullista kaupalle, vien yhden mukanani, asettelen sen keittiöön, kytken siihen Moccamaster-kahvinkeittimen ja hymyilen leveästi.

Älkää pahasti mulkaisko, kun sanon tämän: syksy, tule jo! Lohdullista, että elokuun alkuun ei ole kuin kolmisen viikkoa. Mutta pidetään nyt vielä hetki ennen sitä kesälomaa. Meikä ja pätkä lähtevät huomenna Suomeen. Täältä tullaan, Muumimaailma, Suomenlinna, Turku, ABC ja Kouvolan torikahvila. Lapsi varmisti vielä illalla nukkumaan mennessään, että onhan mummolla sitten taas sitä vaaleanpunaista ruokaa, johon laitetaan maitoa. Laitoin hoomoilasena mutsille tekstarin. Vastaus tuli heti. Sitä on ilman muuta jääkaapissa valmiina. Mummo tietysti hokas saman tein, että marjapuurosta oli kyse.

9 kommenttia:

Mitä tuumaat?

uen juuri Tilastokeskuksen suomalaista perhetutkimusta vuodelta 2012. Suora lainaus: Perheisiin kuului 75 prosenttia väestöstä eli 4 075...

Terveisiä perheestä

9.7.13 Satu Kommentteja: 43

Luen juuri Tilastokeskuksen suomalaista perhetutkimusta vuodelta 2012. Suora lainaus:

Perheisiin kuului 75 prosenttia väestöstä eli 4 075 000 henkilöä. Perheisiin kuuluvien osuus on vähentynyt tasaisesti. Vielä vuonna 1990 perheisiin kuului 82 prosenttia väestöstä.

Yksi neljännes näyttää hävinneen. Kysymys kuuluukin, että mihin hittoon. Selaan materiaalia tiedonjanoisena eteenpäin. Tutkimuksen liitteistä löydän selityksen. Tilastokeskus määrittelee termin perhe seuraavasti:
Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia.
Yhdenlainen perhe.

Himottaa pohtia, mikä on syy sille, että yksinään asuvia ei lasketa perheiksi. Suomessa on noin miljoona yksinasuvaa. Jos perheitä  - siis sitä yksikköä, josta käsin yksilö toimii yhteiskunnassa - tutkitaan ja tilastoidaan, tuntuu oudolta, että yksi ryhmä on suljettu kokonaan tarkastelun ulkopuolelle. Lapseton pari muodostaa perheen. Naikkareissa oleva pariskunta adoptoituine lapsineen on perhe. Naispari ja lapset heidän edellisistä parisuhteistaan muodostavat perheen. Miksi Rampe, joka on töissä raksalla, maksaa vuokraa asunnostaan, nukkuu ja syö siellä ja pelaa iltaisin frendiensä kanssa jalkapalloa, ei muodosta tilastoissa perhettä?

Tilastojen plärääminen liittyy Vuoden mutsi 2:n kässäriin, jonka pitäisi valmistua kesän loppuun mennessä. Aiomme Katjan kanssa uudessa kirjassamme muun kivan ohessa myös hieman pöllyttää perhekäsitystä.

Olen nimittäin jo pidemmän aikaa ollut sangen vittuutuntut siitä, että perheen prototyypiksi mielelletään kombo, jossa on nainen, mies ja vähintään yksi lapsi. Että kun sieltä synnytyslaitokselta tulee kotiin niin tajuaa aika pian, että ei olekaan synnyttänyt vain yhtä lasta, vaan on päästänyt toosastaan ulos koko yhteiskunnan hyvin voidellun perusyksikön:

“No onnea! Teistäkin on nyt sitten vihdoin tullut ihan oikea perhe.”

Argh.

43 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Aina jotain jää yli. Myös design-putiikin hyllyltä. Nätisti laskeutuvan puseron paikka ei sesongin takia ole enää myymälässä, mutta ei sit...

Yksittäiskappaleita satunnaisesti - tee design-löytöjä

8.7.13 Satu Kommentteja: 0

Aina jotain jää yli. Myös design-putiikin hyllyltä. Nätisti laskeutuvan puseron paikka ei sesongin takia ole enää myymälässä, mutta ei sitä pimeässä varastossakaan haluaisi seisottaa keräämässä pölyä. Joskus seuraa jää kaipaamaan yksinäinen keittiöpyyhe, jonka kaikki kaverit on myyty. Tai ehkä se on laukku, joka ei syystä tai toisesta ole löytänyt itselleen sitoutumishaluista omistajaa.

Olen pyrkinyt siihen, että en haali asuntomme nurkkiin tavaraa, jota ei ihan oikeasti tarvita. Järkevä minä ei voi ostaa kaupastani kotiini kolmea räsymattoa tai vaatekaappiini XS-koon kesähametta, vaikka kuinka haluaisin. Sen sijaan haluan tarjota kuormasta teille blogini lukijoillekin jotain. Kokoan tälle sivulle suomalaista designia erittäin hyvillä alennuksilla. Laadukkaita yksilöitä. Yksittäiskappaleita satunnaisesti. 


0 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Olen telttaillut sekä 1- että 3-vuotiaan kanssa. Erona on se, että kaksi vuotta sitten mä rohkaisin lasta telttaelämään. Tällä viikolla seu...

Avartava luonto

6.7.13 Satu Kommentteja: 11

Olen telttaillut sekä 1- että 3-vuotiaan kanssa. Erona on se, että kaksi vuotta sitten mä rohkaisin lasta telttaelämään. Tällä viikolla seurasin vierestä sormet jäässä, kun kersa tsemppasi.

Ensimmäinen iltapäivä. Aurinko paistaa ja teltta on hienosti pystyssä. Kykenevä työskentelemään itsenäisesti: "Muuskanuikkusella on tämmönen teltta paitsi oranssi."


Luova ajattelu: Missä kivi, siellä tyypit.

Olosuhteisiin mukautuminen: Se, että heinäkuussa pitää pukeutua toppavaatteisiin ja pipoon, harjaannuttaa positiivista ajattelua. 

Ongelmanratkaisukyky: Naapurin teltassa itkee yksivuotias. Kersa käy antamassa sille rauhoittavan annoksen ruohoa. 

Niukkojen resurssien hyödyntäminen: valaanluista leikkikalut.

Itsenäinen päätöksenteko: "Mulle samaa, kun äidille."

 Positiivinen ajattelu 20 metriä sekunnissa: "Hieno teltta kaatui itse, nyt isi pian kotiin." 

Pannukakkutaikina kulhossa ajamme pois myrskyn keskeltä. Täyteen survotussa autossa haisee märkä untuvamakuupussi, autosta tippuu kuoppaisella tiellä pakoputki, mutta pätkä ajattelee ruokaa: "Njamnjamnjam. No niin, nyt tehdään ne pönnukökut!"

Mulla ei ole äitinä enää mitään hätää.

11 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Keskustelimme eilen lapsen kanssa tulevasta Suomen-reissusta. Äitiii, mä haluu mennä mummi luo Suomee. Selitin, että kymmenen yön päästä me...

Kaksikielinen mukautuu

2.7.13 Satu Kommentteja: 27

Keskustelimme eilen lapsen kanssa tulevasta Suomen-reissusta. Äitiii, mä haluu mennä mummi luo Suomee. Selitin, että kymmenen yön päästä mennään. Ei ole enää pitkä aika. Kersa näytti hetken aikaa mietteliäältä ja tokaisi sitten. Mutta ku ég get ekki puhuu suomi. Kerroin, että kyllä sä osaat tosi hyvin.

Neiij, ég get ekki. Niiskuneiti puhuu suomessa ja pikkmyy. Ja nipppsu ja haisuli. Mutta ég get ekki. 

Kyllähän sä osaat. Katsos kun mummi ei puhu islantia, eikä amma puhu suomea, mutta sä osaat molempia. Ja oot vasta kolme. Oot aika super.

Puhuu mummin kissa islensku? Sanoin, että sähän voit opettaa.

Tänä aamuna lapsi konttasi herättyään omasta huoneestaan keittiöön. Se totesi olevansa kissa, rypisti nenän ruttuun ja pyysi islanniksi maitokuppia lattialle. Miauuuuu. 

Pakkaan varmuudeksi lentomatkalle mukaan paketin kalanhajuisia raksuja.

Ei ihme, että kissanrooli käy mielessä. Suomen kielessä yhdellä sanalla on jopa 2 000 eri muotoa. 

27 kommenttia:

Mitä tuumaat?

Asiaa kirjojen ja hyvän journalismin ystäville. Blogini ensimmäinen sisältöyhteistyö Suomen Blogimedian kanssa ei olisi voinut paremmin al...

Kesälukemista: Elisa Kirja

1.7.13 Satu Kommentteja: 17

Asiaa kirjojen ja hyvän journalismin ystäville. Blogini ensimmäinen sisältöyhteistyö Suomen Blogimedian kanssa ei olisi voinut paremmin alkaa. Elisa Kirja* halusi tehdä yhteistyötä. No en kauaa kakistellut: hyviä e-kirjoja, äänikirjoja ja laadukasta suomalaista journalismia. Yes please! Tekin saatte osanne tästä hyvästä tarjouksen ja ilmaislahjan muodossa, tarkemmat ohjeet postauksen lopussa.

Kirjahylly 1.0
Olen asunut ulkomailla vuodesta 2007. Työasioissa käyn Suomessa noin neljästi vuodessa. Joka kerta Helsingissä käydessäni täytin matkalaukun paluumatkalla kirjoilla. Yksi iso kovakantinen painaa noin puoli kiloa; ylipainomaksuja kertyi järjetön määärä. Välillä kätkin kirjoja käsimatkatavaroihin ja fuulasin selvitystiskillä: Rennosti olkapäällä roikkuva "todella kevyt" käsimatkatavara painoi oikeasti lähemmäs 15 kiloa. Koska halusin lukea nimenomaan kotimaista tai suomeksi käännettyä kirjallisuutta, ulkomaalaiset verkkokirjakaupat eivät saaneet minusta asiakasta.

Syksyllä 2011 löysin Elisa Kirjan ja vältin ensimmäisen kerran ylipainomaksut. Olen vuosien mittaan ostanut sieltä virtuaaliseen kirjahyllyyni kymmeniä teoksia. E-kirjoina esimerkiksi Pekka Hiltusta, Anna-Leena Härköstä, Kreetta Onkelia, Kari Hotakaista, äänikirjoina lenkkiseuraksi Leena Lehtolaista, Reijo Mäkeä, Taavi Soininvaaraa ja Remestä.

Kirjahylly 2.0.

Viime viikolla Elisa Kirja tarjosi minulle maksutta kolmea teosta ja käyttööni Samsungin lukulaitteen. (Samsungin lukulaitetta en tosin ole vielä ehtinyt kokeilla, vaan olen lukenut edelleen vanhalla iPadillani.) Valitsin teokset parin viikon takaisesta kesäkirjapostauksestani. Elisa Kirjasta mukaan lähtivät:

- Jo Nesbön Poliisi. En ihmettele, että Nesbö on tällä hetkellä maailman myydyin dekkarikirjailija. Luin eilen puoli kolmeen yöllä. Aamulla alkoi kolmannen kahvikupin jälkeen tuntua siltä, että ehkä herään.
- Jarkko Sipilän Valepoliisi. Teki kaameasti mieli ottaa se äänikirjana ihan vain Veikko Honkasen lukijaäänen takia, mutta ehdin pari viikkoa sitten ostamaan äänikirjana Sipilän toiseksi uusimman, Suljetuin ovin, ja siitä on vielä jäljellä seuraa ainakin seitsemälle juoksulenkille.
Jonas Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin 1. Rakkaus. Tein tämän hankinnan lukijani Amelian suosituksesta. Uusi kirjatuttavuus, jännittävää!


Lyhyesti Elisa Kirjasta:

- IMHO paras valikoima kotimaista ja suomeksi käännettyä kirjallisuutta e-kirja- ja äänikirjamuodossa. Valikoimassa myös ilmaisia klassikoita, kuten Seitsemän veljestä.
- Ei turhaa roskapostitusta. Saan lafkalta mainoskirjeitä sähköpostiini muutaman viikon välein. No kalliiksihan se tulee, koska lankean tarjouksiin ja melkein aina ostan jotain.
- Helppo käyttää. Maksan ostokset suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla tai luottokortilla, jonka jälkeen lataan kirjan Elisa Kirja -sovellukseen iPadiin. Tähän menee noin kaksi minuuttia.
- Otin palvelun käyttöön muutama vuosi sitten. Silloin käyttöönotto oli suhteellisen iisiä. Äänikirjoja voi ladata mp3-soittimeen. E-kirjoja varten tarvitaan vähän isompi vempele: itse olen käyttänyt iPadia. Hommaan soveltuu myös esim. Samsung Galaxy Tab, iPhone tai Android-puhelin. (Kirjoja voi lukea myös tietokoneelta - mitä kaltaiseni hartiakipuinen ei missään nimessä halua tehdä.)

Jos harrastat lukemista ja haluat kokeilla e-kirjoja tai äänikirjoja, nyt olisi siihen hyvä tilaisuus. Seuraavat alennukset ovat saatavilla blogini lukijoille elokuun loppuun asti:

Lahja 1:
Saat 10 % alennuksen kaikesta Elisa Kirja -palvelun normaalihintaisesta sisällöstä. Ensin pitää rekisteröityä palveluun. Maksaessasi ostosta käytä alennuskoodia satu2.

Lahja 2:
Yksi maksuton LongPlay-artikkeli. LongPlay julkaisee suomalaista laatujournalismia sähköisessä muodossa yksi artikkeli kerrallaan. Muutaman kymmenen sivun mittaisissa tutkivan journalismin jutuissa on mm. kaiveltu Pekka Himasen taustoja, tutkittu suomalaista ihmiskauppaa ja jalkapallon sopupelejä. Jos hankit LongPlay-artikkelin (jonkun numeroista 1–5) Elisa Kirjan kautta, saat sen ilmaiseksi käyttämällä ostotilanteessa koodia satu1.

Sivu 1: "Se lepäsi piilossaan, oven takana. Kulmakaapin sisäpuoli tuoksui vanhalta puulta, ruudilta ja aseöljyltä...

PS. Olen käyttänyt Elisa Kirjaa niin kauan, että osaan sen toiminnot lähes ulkoa. Jos käytön kanssa tulee hankaluuksia, laittakaa kommenttiboksiin kysymyksiä, vastaan jos vain osaan. Apua saa totta kai myös Elisa Kirjan Q&A:sta ja käyttöohjeista.

Lukuiloa!

Edioitu 1.7. kl 19:06: LongPlay-artikkeleja koskeva yksityiskohta (lahjakoodilla voi ostaa yhden LP-jutun  numeroista 1–5)

*)Yritys on Suomen Blogimedian sisältöyhteistyökumppani, eli tuote/palvelu on saatu ilmaiseksi. 

17 kommenttia:

Mitä tuumaat?