uistin juuri, että isänpäivää vietetään sunnuntaina. Se on henkilökohtaisesti jotenkin kiusallisen hankala päivä. Minulla on paljon kivoja ...

Isäpäivitys

8.11.13 Satu Kommentteja: 9

Muistin juuri, että isänpäivää vietetään sunnuntaina. Se on henkilökohtaisesti jotenkin kiusallisen hankala päivä. Minulla on paljon kivoja muistoja isästä siltä ajalta kun olin pieni. Muistan, kuinka sain kerran pestä sen hiukset hotellin kylypammeessa jossain Välimeren rantalomakohteessa. Muistan myös, kuinka kävimme uimahallissa kerran viikossa. Uinnin jälkeen ajoimme snägärin kautta (mutsilla oli ansaittu vapaapäivä). Uimahallikeikka oli viikon kokokohta. Sitten kului muutama vuosi ja vanhempani erosivat, kun olin vähän päälle kymmenen. Niistä vuosista ei jäänyt kovin hyviä muistoja. Itse asisasa inhosin teinienergioissa isääni aika monta vuotta, koska se lähti. Emme juuri pitäneet yhteyttä.

Isä ja sen isä 1950-luvulla.
Kyllähän sen tietää, miten ihmissuhteissa käy, jos ei pidetä yhteyttä. Ne laimenevat vähitellen. Yhtenä päivänä sitä tajuaa, että ei ole vuosiin soiteltu. Toisen ihmisen olemassaololla ei enää ole suurtakaan merkitystä omassa arkielämässä. Olen vakaasti sitä mieltä, että perhesuhteet eivät tee tässä pelissä poikkeusta. Sukulaisuussuhde ei lakkaa koskaan olemasta, mutta se voi kyllä muuttua täysin näkymättömäksi, jos ei sitä pidä yllä.

Olen pirun onnekas, että molemmat vanhempani ovat edelleen elossa. Suhde äitiin on säilynyt läheisenä. Puhumme Skypessä joka viikonloppu ja vietämme aikaa yhdessä useita viikkoa vuoden aikana. Lapsi puhuu mummista päivittäin. Mummi on kuulemma sen prinsessa. Isäni ei valitettavasti ole ainakaan vielä yltänyt prinssin asemaan. Lapsi kyllä tunnistaa hänet kuvista ja halaa, kun käymme kylässä pari kertaa vuodessa. Näin nämä jutut välillä menevät.

Isänpäivään on siis kaksi päivää aikaa. Vähän ennen kuin isä muutti pois kotoa, muistan että hän luki joskus sinikantista kirjaa, jonka otsikko tuntui käsittämättömän typerältä: Kuka tarvitsi Pentti Kouria? Muistan miettineeni, että eikö kukaan tosiaan tiedä kun sitä pitää tässä näin näkyvästi kysyä! Kirjan on kirjoittanut entinen taloustoimittaja, nykyinen viestintäkonsultti Harri Saukkomaa. Sama tyyppi kynäili Jorma Ollilan kanssa Otavan syksyn kirjahitin Mahdoton menestys. Koska Islannista perille ehtii enää vain tekstari, laitoin tilauksen Suomalaisen* kautta.  Mahdoton menestys. Vanhemman roolia vetävälle aika tuttu tunne.

PS. Pienenä mainoksena: A-lehtien isänpäiväkampanjassa saa tilattua esim. Apu-lehden, Tuulilasin tai Urheilun muutamaksi kuukaudeksi reilulla 20 eurolla. (Se on kestotilaus, joten pistä kännykkään peruutusmuikkari, jos et halua tilauksen jatkuvan):

Isänpäivän 10.11. parhaat lahjat A-lehdiltä*. Tilaa nyt valitsemasi lehti isälle puoleen hintaan!

*) affiliate-linkki

9 kommenttia:

  1. Kivat muistot sinulla kuitenkin isästäsi! Minun omani on jo kuollut, niinkuin äitikin. vaan en ollut oikein läheinen kumpaankaan, asuin kuitenkin sijaisperheessä suurimman osan lapsuuttani. Ehkä siksi nuo päivät (isän -ja äitienpäivä) ovat olleet aina vähän kiusallisa, tiedän tunteen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On joo, vaikkakin etäinen, sillä näemme aika harvoin.

      Poista
  2. Moikka :) Tosi mielenkiintoinen blogi sinulla! Mondosta olenkin juttujasi lueskellut. Olen suunnittelemassa parin viikon retkeä Islantiin alkusyksylle. Google on kiva kaveri, mutta yhteen kysymykseen se ei ole vastannut kovinkaan auttavaisesti. Elikkä haluaisin lähteä jonkinlaiselle veneretkelle, jossa mahdollisesti näkisi valaita. Haluaisin kuitenkin tehdä sen niin eettisesti ja ympäristöystävällisesti kuin mahdollista. Retkiä tarjoavia yrityksiä löysin paljon mutta niistä sen 'parhaan' valitseminen on vaikeaa... Olisko sulla suositella jotakin yritystä tai retkien järjestäjää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka ja kiitos! Tervetuloa lukijaksi :)
      Valassafarit Reykjavikista ja Husavikista ovat hyvin samanlaisia, riippumatta siitä, kenen botskeilla menee. Hinnatkin ovat samaa luokkaa. Jos on aikaa mennä pohjoiseen, suosittelen menemään valassafarille Dalvikista, siellä on yksi pieni perhefirma joka järkkää vähän vähäväkisempiä valassafareita. Tunnelmaa on kehuttu hyväksi ja meininki vähemmän massaturismia kuin noilla suuremmilla firmoilla. :)

      Kirjassani on tarkemmat vinkit näihin mestoihin (siis siinä uudemmassa, vuoden 2013 painoksessa). Sitä pitäisi saada myös kirjastoista, eli omaa ei ole pakko ostaa. Vaikka tietty suositeltavaa ;-)

      Poista
  3. Hyvä kirjoitus. Itselläni on hyvät, mutta etäiset välit isääni. Näemme harvoin, koska ei oikein ole mitään puhuttavaa tai yhdistävää asiaa miksi pitäisi olla tekemisissä. Silti tiedän, että voin aina luottaa isään tai pyytää apua ja sitä saisi. Mitään ei tavallaan ole vialla, mutta suhde on vaan jäänyt todella etäiseksi ja sitä on vaikea muuttaa kun näin on jatkunut jo koko aikuisikäni. Isänpäivä on lähinnä kiusallinen, ja en nytkään ole saanut soitettua isälle. Täytynee laittaa viesti, niin "velvollisuus" on hoidettu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnistan tämän. Mulle on käynyt näin joissakin kaverisuhteissa; joitakin ystäviä vaan lakkaa näkemästä ja suhde hiipuu, vaikka mitään varsinaista syytä sille ei ole.*

      Osa ystävyys- tai perhesuhteista taas on sellaisia, että vaikka ei pariin vuoteen oltaisi yhteydessä, on nähdessä kuin olisi eilen tavattu viimeksi. En ole vielä keksinyt, mistä tämä johtuu.

      Poista
  4. Rakas isäni kuoli 3 vuotta sitten kunnioitetussa 90v iässä. Kaipaan häntä välillä vieläkin... olin lapsena oikein isin tyttö, viihdyin aikuisenakin hänen kanssaan erittäin hyvin. Olen kiitollinen siitä, että sain pitää isäni niinkin pitkään ja että hän sai lähteä "saappaat jalassa", eikä joutunut kitumaan loppuaikaansa missään hoitolaitoksessa. Välillä lasten kanssa muistellaan ukkia, onneksi he kaikki muistavat hyvin ukkinsa ja olivat läheisissä väleissä hänen kanssaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hieno juttu, että hän sai elää noin vanhaksi! Kuulostaa ihanan läheiseltä suhteelta, olen vähän kade, sillä tavalla hyvällä tavalla :)

      Poista
  5. I couldn't refrain from commenting. Exceptionally well written!

    my web-site: افضل شركة مكافحة صراصير بجدة

    VastaaPoista

Mitä tuumaat?