Kirjahyllyssä: Miina Supisen Säde

Miina Supinen. Kuvaaja: Pertti Nisonen.
Mitä sä oikein täriset siinä, ootko täydessä kunnossa, mies kysyi huolestuneella äänellä pari iltaa sitten, kun olimme menossa nukkumaan. Tai siis hän oli, minä luin peiton alla Miina Supisen uusinta teosta Säde. Tärisin, koska nauratti niin paljon. Kyselin Miinalta kirjasta ja WSOY lahjoitti pari kirjaa, arvontaohjeet löytyvät tuolta lopusta.

Muutama satunnainen näyte Säteestä, niin ymmärtänette syyn yöllisiin tärinäkohtauksiini:

Kaikki rakastaa mua niin helvetisti koko ajan. Kaikki on koko ajan että onpa se suloinen ja hauska. Oikein kukkanen. Mä olen usein surullinen ja vihainen. Ainoastaan Anttia se ei haittaa. Sitä ei yhtään haittaa vaikka olisin kuolemassa vitutukseen.
--
"Sä olet niin pikkuinen likka. Se musta kyrpä on sulle liian iso kuule!"
"Ihan sopiva se on!!" Säde tiuskaisi olan yli.
--
"Yritin saada hengellisiä vastauksia, ja sain taas vain munaa."
"Kuulostaa ihan sulta."
--

Sehän oli hyvä juttu, valmis tarina, sellainen jonka kertoisin vielä monille ihmisille. Kerran minulla oli kierroksessa sellainen täysi nymfomaani. Kerran se jopa hukkasi vaatteena ja joutui olemaan alasti koko viikonlopun.

Säde kertoo sähköjäniksen energiatasoilla operoivasta Säteestä (ateisti, arkeologi drop-out, irtosuhteiden harrastaja), hänen tuppisuupoikakaveristaan Antista (introvertti pelikehittäjä), Kreikassa vaikuttaneesta brittiarkeologista Victorista, omituiseen uskonlahkoon kuuluvista tyypeistä ja kaivauksista, joita tehdään helsinkiläisessä metsässä metroradan varrella. Juoni kulkee eteenpäin Säteen ja Antin kotona Helsingissä, arkeologisella kaivausalueella ja Kreikassa.

Ai niin ja kirjan ensimmäisessä lausessa käy ilmi, että yksi tarinan päähenkilöistä on itse asiassa jo kuollut.

Tässä taitaa kuulkaa olla käsissä yksi kirjasyksyn kreisifriikeimpiä romaaneja! Siksi onkin vähän yllättävää, että Supinen itse sanoo tasoittaneensa tarinasta todenmukaisuuksia pois, jotta se ei olisi ollut liian outo.

"Tosielämän kulteista löytyy niin uskomattomia juttuja, että niitä ei voinut sellaisenaan siirtää romaaniin. Se olisi ollut liian paksua."

Niinpä. Ehkä muistatte Lemminkäisen temppelin ja Ior BockinSäde ei kerro Lemminkäisen temppelin kaivaustöistä, vaikka Kyypelinvuoren tapahtumista tekstissä lyhyesti mainitaankin.

Supinen kertoo, että tarinan alussa oli kuollut päähenkilö, joka on läsnä katsellen ja kokien tapahtunutta kuolleen näkökulmasta.

"Sitten mukaan tuli Kreikkaa, uskonnon teemoja ja ihmissuhteita. Tarina syntyi kerros kerrokselta, ja jokaisessa kerroksessa siihen tuli vähän lisää."

Kirjan tärkein ihmissuhdekertomus on mielestäni Säteen ja Antin välinen. Se on tarina kahdesta hyvin erilaisesta ihmisestä, jotka ovat pitäneet yhtä pitkän aikaa. Toinen on säntäilevä ja irtosuhteisiin menevä, toinen antisosiaalinen ja umpimielinen. Tämä äkkiseltään epätodennäköinen pariskunta kohtaa arjen vitutuksia, suuria kysymyksiä ja nussii Helsingin metsissä ja lähiössä.

Säde on upea runsaudensarvi, jossa on täytteenä niin uskonlahko, ateisti, zombie-peli, Kreikan talouskriisi, paljon seksiä kuin halu löytää jotain ikiaikaista ja maailmanhistoriallisesti merkittävää.  Tällaisen peruslukijan näkökulmasta tarinan hienous onkin siinä, että se sisältää ihanan paljon kaikkea, mutta ei silti kosahda käteen. Se pysyy kasassa loppuun asti. Kustantaja luonnehtii kirjaa sivuillaan kasvukertomukseksi. Ehkä se onkin juuri sitä: viimeisissä luvuissa tarinan tilassa pyörineet palaset nimittäin loksahtivat kohdalleen. Yhtäkkiä ymmärsin. Melkein kaiken.

Hävyttömän hyvä ja hauska kirja heille, jotka tykkäävät epätavallisuuksista, hurjista jutuista ja kehtaavat nauraa kuolemallekin. Supinen itse kertoo tällä hetkellä nauravansa erityisen paljon amerikkalaista Community-sarjaa katsoessaan.

Mikä teitä naurattaa juuri nyt? Vastaajista kahdelle lähtee varsin hyvää luettavaa. Sain nimittäin WSOY:ltä kaksi Sädettä arvottavaksi lukijoiden kesken. Vastausaikaa 10.10. asti.

Säde ilmestyi pari viikkoa sitten. Kirja lähtee Suomalaisesta* hintaan 27,20. Adlibriksessä hinta on tätä kirjoitettaessa muutaman euron edullisempi.

*) affilinkki

Tunnisteet: